Oletko koskaan ajanut eläimen yli?
Varsinkin tähän aikaan vuodesta kun luonto heräilee ja tien yli viipottaa oravaa, siiliä, rusakkoa ja pikkulintua, iskee pelko, että varomattomuuttani tai vauhtisokeuttani katkaisen jonkun luojanluoman elämän - ja vielä kesän kynnyksellä :( Periaatteessa olen henkisesti ja konkreettisesti varautunut tähän ja ajelen sydän läpättäen "kieli keskellä suuta". Läheltä piti -tilanteita tulee silti päivittäin... Jos sinulla on omakohtaista kokemusta asiasta ja haluat sitä avata, kiitos jo etukäteen <3 PS. Tiedän, että keskuudessamme elää kansanosa, jonka mielestä muiden kuin ihmiseläinten elämä ja hyvinvointi ei ole minkään arvoinen - tämän ryhmän kommentteja en kaipaa.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Kettu on isoin minkä olen liiskannut. Hirvi tosin mennyt muutaman sentin päästä, mitenkähän olisi liiskaantumisen laita kun alla oli Toyota Land Cruiser?
Toki sairasta huolehtia elukoista -ihmisellä on oikeasti väliä.
Suomen laki velvoittaa huolehtimaan elukoista.
Vierailija kirjoitti:
Koitahan nyt vaikka herätä todellisuuteen.
Todellisuudessa moni eläinvahinko voidaan välttää rajoitusten mukaan ajamalla, hiljentämällä mahdollisuuksien mukaan tilannenopeutta tai jopa väistämällä mikäli tämä on mahdollista vaaraa aiheuttamatta ja tiestä riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Onko joku yliajajista jäänyt tarkistamaan eläimen kuntoa ohi auton kokemien vaurioiden..?
Siihen ei jäänyt paljoa tarkistettavaa. t. oravan yli ajanut
Siili jäi takapyörän alle. Koiranpentu kerran, en ollut itse silloin ratissa kylläkään. Kummallakaan kerralla ei pysähdytty.
Vierailija kirjoitti:
Kun en tiedä... Viime syksynä tuli jokin otus (orava?) ihan puskista tien yli. Paniikissa väistin ja silmä ja järki näytti että ei kumianturan alle ehtinyt jäädä. Pakko oli silti seuraavalla kääntöpaikalla pyörtää ympäri ja ajaa kyseinen suora uudestaan tielle ja ojanvieriin vilkuillen.. Ei näkynyt ketään. Päivä pilalla säikähdyksen ja ahdistuksen takia. Minulla on vasara takapaksissa, kun muutenkin kaikkeen varaudun. En kylläkään tiedä, pystyisinkö ja osaisinko sillä tositilanteessa "armomurhan" kituvalle eläimelle tehdä :(
Kunnioitan ja arvostan. Näin pitäisi jokaisen tehdä. Kerran lenkillä satuin verta pärskivän siilin kohdalle kun joku oli ajanut päälle. Pysäytin seuraavan auton ja onneksi mies päästi siilin tuskistaan :(
Kerran ajoin pimeässä talviyössä kahdeksankympin alueella jonkin yli, mutta en voinut siinä tilanteessa pysähtyä.
Toisen kerran valoisalla kauriita hyppäsi auton eteen, ei mitään mahdollisuutta väistää. Silloin pystyin pysähtymään ja vedin kuolleen kauriin tien sivuun.
Raadoistahan pitää sitten ilmoittaa hätäkeskukseen, jotta metsästäjät tietävät hakea ne pois houkuttamasta raadonsyöjiä tielle ja sen tuntumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kettu on isoin minkä olen liiskannut. Hirvi tosin mennyt muutaman sentin päästä, mitenkähän olisi liiskaantumisen laita kun alla oli Toyota Land Cruiser?
Toki sairasta huolehtia elukoista -ihmisellä on oikeasti väliä.Suomen laki velvoittaa huolehtimaan elukoista.
Pimeällä, liukkaalla tiellä ei paljoa pysähdellä osuman jälkeen kun rekka ajaa perässä.
Järjen käyttö on liikenteessä sallittua.
Jokainen joskus ajaa jonkun eläimen yli, jos ajaa tarpeeksi, sille ei vaan voi mitään. Joskus ne eläimet tulevat niin yllättäen ja kovissa nopeuksissa (esim. yöllä tyhjällä tiellä) ettei niitä vain ole mahdollista väistää. Joka kerta tuntuu pahalta, mutta se on väistämätöntä.
Meillä on alle jäänyt oravia, rusakkoja ja yksi siili. Joka päivä näkyy teiden varsilla kissoja, supikoiria, kettuja, rusakkoja, oravia, lintuja, siilejä jne. Sääliksi niitä käy.
Vierailija kirjoitti:
Kärpäsiä kuolee jatkuvasti tuulilasiin ja jäniksen yli olen ajanut.
Huvittavaa tämä ihmisten tekopyhyys. Kärpästen henget ei kiinnosta mutta kaikkien elukoiden kyllä. Tai jos se alle jäävä eläin on erityisen iljettävän näköinen niin ei silloinkaan varmaan kiinnostaisi, kun vain söpöjä elukoita pitää suojella.
Montakohan liikenneonnettomuutta nämä vauhkot eläinsuojelijat aiheuttavat vuosittain äkkijarrutuksillaan ja väistelyillään? Ei paljon järki päätä pakota, jos jonkun pikkueläimen vuoksi alkaa tekemään paniikkijarrutuksia tai muuta yhtä typerää.
Kaksi kertaa lintua päin ja kerran jäniksen päälle.
Ensimmäinen lintu taisi olla sinitiainen ja osuma lasiin oli sen verran kova moottoritienopeudessa, että ei todennäköisesti jäänyt henkiin. Lasi säilyi ihme kyllä ehjänä. Toisella kerralla varis ei älynnyt väistää sivulla vaan törmäsi keskelle tuulilasia ja kynnet vaan raapi pyyhkimiä *raaps, raaps* kun vierähti sivulle. Varis taisi selvitä hengissä ilman suurempia vaurioita kun peilistä ei näkynyt maassa mitään ja loput linnut lensi ilmassa auton takana.
Jänis jäi auton alle talvella, hyppäsi tien vierestä melkein suoraan alle ja vaikka tein maksimijarrutuksen ABS-jarruilla niin auto ei pysähtynyt ennen törmäystä. Jänis selvisi ilmeisesti suht hyväkuntoisenä hengissä kun pinkoi kovaa vauhtia tien yli metsään eikä mitään veri- tai karvajälkiä näkynyt maassa tai autossa.
Olen aina pyrkinyt varmistamaan eläimen kohtalon jos olen autolla ajaessa törmännyt eläimeen.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joskus ajaa jonkun eläimen yli, jos ajaa tarpeeksi, sille ei vaan voi mitään. Joskus ne eläimet tulevat niin yllättäen ja kovissa nopeuksissa (esim. yöllä tyhjällä tiellä) ettei niitä vain ole mahdollista väistää. Joka kerta tuntuu pahalta, mutta se on väistämätöntä.
Meillä on alle jäänyt oravia, rusakkoja ja yksi siili. Joka päivä näkyy teiden varsilla kissoja, supikoiria, kettuja, rusakkoja, oravia, lintuja, siilejä jne. Sääliksi niitä käy.
Alapeukuttajien mielestä pitää vetää auto äkkiväistöliikkeellä puuhun tai sitten vastaantulevan auton keulaan jonkun oravan tai muun pikkuelukan takia. Ei väliä vaikka ihmisiltä henki lähtisi, ihmisvihaajia kun ovat.
Onhan noita osumia tullut, mutta ei niitä kovin pitkään jaksa murehtia. Kissa oli ainoa minkä kohdalla meinasin pysähtyä, mutta ajattelin ettei se kuitenkaan hyödytä mitään.
Riippumatta eläimen koosta, autoon osuneen tai sen alle jääneen eläimen kunto tulisi tarkista ja tarvittaessa eläin tulee lopettaa, mikäli vammat ovat niin suuret, ettei se enää selviäisi luonnossa.
– Tarkoituksena on eläinsuojelulain ja eläinsuojeluasetuksen mukaisesti, että luonnonvarainen eläin, kun sitä ei voida muutoin auttaa, on lopetettava. Laki on kirjoitettu siihen muotoon, että jos ei itse kykene lopettamaan eläintä, niin on huolehdittava siitä, että se lopetetaan, sanoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Markku Tuominen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julmat-ohjeet-poliisilta-toimi-nain…
Aika mahdotonta niitä olukoita on välillä edes yrittää väistää. Esimerkiksi orava on sen verran vikkelä ja pieni, että aikamoinen Vatanen saa olla, jos yrittää väistää.
Mutta kuten isä aikanaan opetti, niin mitään peuraa pienempää ei väistetä.
Vierailija kirjoitti:
Montakohan liikenneonnettomuutta nämä vauhkot eläinsuojelijat aiheuttavat vuosittain äkkijarrutuksillaan ja väistelyillään? Ei paljon järki päätä pakota, jos jonkun pikkueläimen vuoksi alkaa tekemään paniikkijarrutuksia tai muuta yhtä typerää.
Tieliikennelaki velvoittaa ajamaan autoa sellaisella nopeudella, että sen pystyy pysäyttämään näkyvällä tienosalla. Eli jos ajat toisen perään kun se jarruttaa äkkiä, niin olet aina syyllinen.
Lintuja varmaan kymmeniä, jänis, kissa, hiiriä, sammakoita. Nuo on ne mitkä olen huomannut. Jos perävaunun alle on joku eläin jäänyt niin sitä en ole huomannut. En ole koskaan jäänyt tarkistamaan miten kävi, luotan siihen että lähtö on tullut heti. Yritän aina mahdollisuuksien mukaan väistä ja jarruttaa, mutta pakko ajaa yli jos tilanne tulee todella nopeasti ja edessä, takana tai vastaan tulee autoja. Ihmisten henki on kuitenkin tärkeämpi kuin sen eläimen ja firman yhdistelmä sen verran kallis lasteineen, etten ojaan voi oravan takia vehkeitä ajaa.
Vaikka kuinka monen lehtokotilon ja on sinne alle muutakin pieneläimistöä saattanut jäädä.