Nuori äiti
Onko täällä muita hieman nuorempia, joilla lapsi suunnitteilla? Minä olen 22vuotias ja mies 23. Vielä ei olla alettu yrittämään, mutta tarkoituksena olisi tämän tai ensivuoden aikana alkaa "tekemään lasta" :)
Kommentit (22)
Älkää nyt hyvät ihmiset. Opiskelkaa ensin ja tehkää uraa. Sitten voitte päättää, haluatteko lapsia vai haluatteko elää itsellenne ja toisillenne ja nauttia elämästä. Sellainenkin on etenkin nykypäivänä täysin mahdollista. Miettikää vielä. Oma elämä päättyy lapsiin.
Varmaan löytyis fb:stä joku kuumeilija ryhmä. Selaa noita ”oikeita” keskusteluryhmiä täällä ja kaksplussan sivuilla niin saatat löytää ryhmän nimen etc. tää on ”roskasaitti” johon ihmiset ei henkilökohtaisuuksia kirjottele juurikaan.
Kai teillä on vakaat tulot, koulutus ja säästöjä millä elättää lapsi?
Tää on nyt täysin turha Ohis, mutta mun mielestä 22 vuotias ei ole nuori äiti, vaan ihan vaan äiti. Alle 20 vuotiasta sanoisin nuoreksi äidiksi
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt täysin turha Ohis, mutta mun mielestä 22 vuotias ei ole nuori äiti, vaan ihan vaan äiti. Alle 20 vuotiasta sanoisin nuoreksi äidiksi
Ensisynnyttäjien keski-ikä on 29v. Siihen nähden 22-23-vuotias on nuori äiti.
Alle 20-vuotias on taas teiniäiti.
Hmmm no me ei varmaan mentäisi enää nuorista vanhemmista, mutta haaveissa olisi lapsi, ikää meillä 25 ja 26. Tavoitteena olisi, että päästäisiin tässä vuoden loppupuolella vähän edistämään näitä vauvahaaveita. Katsotaan miten käy.
Kannattaa tehdä alotus tuonne vauvakuumepuolelle https://www.vauva.fi/keskustelu/alue/vauvakuume . Saat siellä varmasti enemmän positiivista vastakaikua. :D
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä alotus tuonne vauvakuumepuolelle https://www.vauva.fi/keskustelu/alue/vauvakuume . Saat siellä varmasti enemmän positiivista vastakaikua. :D
Enpä tiedä, saako tuollakaan hirveästi vastakaikua. Aika hiljaista siellä on.
Nuoriahan te olette, mutta juuri sopivan ikäisiä vanhemmiksi, jos teistä siltä tuntuu :)
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eläkää elämää ensin.
Mitä se "elämän eläminen ensin" on?
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt hyvät ihmiset. Opiskelkaa ensin ja tehkää uraa. Sitten voitte päättää, haluatteko lapsia vai haluatteko elää itsellenne ja toisillenne ja nauttia elämästä. Sellainenkin on etenkin nykypäivänä täysin mahdollista. Miettikää vielä. Oma elämä päättyy lapsiin.
Mikä omassa elämässä päättyy lapsiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt hyvät ihmiset. Opiskelkaa ensin ja tehkää uraa. Sitten voitte päättää, haluatteko lapsia vai haluatteko elää itsellenne ja toisillenne ja nauttia elämästä. Sellainenkin on etenkin nykypäivänä täysin mahdollista. Miettikää vielä. Oma elämä päättyy lapsiin.
Mikä omassa elämässä päättyy lapsiin?
Ura, ainakin mulla. Valmistuin korkeakoulusta juuri ennen lapsen saamista, työkokemus omalta alalta varsin marginaalista. Nyt on kiva parin vuoden kotonaolon jälkeen ponnistaa työelämään sinänsä ihan pätevillä papereilla mutta täysin olemattomalla työkokemuksella.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eläkää elämää ensin.
Eikö lapset ja perhe ole elämää?
Minä en ole enää nuori (kai) kun täytän ensi vuonna 30, mutta esikoinen on pian 9-vuotias ja nuorempi 3v. Hyvin on sujunut elämä kaiken kaikkiaan, ei valitettavaa :)
Yhden tutkinnon tein sinä aikana kun esikoinen oli pieni. Se ei kuitenkaan ollut oma juttu joten tätänykyä yliopistossa toista tutkintoa suorittamassa!
Meillä on ollut aina ihan omannäköinen perhe-elämä, eikä se päättynyt lapsiin. Reissattu on pienempien ja isompien lasten kanssa ja retkeily on koko perheen yhteistä hupia. Tietty molemmilla vanhemmilla on myös sitä omaa elämää ja omat ystävät.
Itse olen todella tyytyväinen tähän elämänpolkuun, mistään en ole jäänyt paitsi. Nyt 29-vuotiaana lapset jo isoja ja tulevaisuudessa aikaa hyvin keskittyä mm tähän uuteen uraan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eläkää elämää ensin.
Tämä on mielestäni typerä kommentti. Miksi olisi vain yksi tietty tapa elää elämää?
Itsellä ei ole lapsia, mutta viihdyn nykyisinkin pääasiassa kotona. En kaipaa matkailua tai muutakaan villiä "elämää". Tyhjempää se elämäni on näin ilman lapsia ja kumppania kun nyt satun lapsista pitämään.
N24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eläkää elämää ensin.
Tämä on mielestäni typerä kommentti. Miksi olisi vain yksi tietty tapa elää elämää?
Itsellä ei ole lapsia, mutta viihdyn nykyisinkin pääasiassa kotona. En kaipaa matkailua tai muutakaan villiä "elämää". Tyhjempää se elämäni on näin ilman lapsia ja kumppania kun nyt satun lapsista pitämään.
N24
Näinpä! Ihmiset ei ymmärrä, että toisten toiveet saattavat erota omista....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt hyvät ihmiset. Opiskelkaa ensin ja tehkää uraa. Sitten voitte päättää, haluatteko lapsia vai haluatteko elää itsellenne ja toisillenne ja nauttia elämästä. Sellainenkin on etenkin nykypäivänä täysin mahdollista. Miettikää vielä. Oma elämä päättyy lapsiin.
Mikä omassa elämässä päättyy lapsiin?
Minulla ainakin päättyisi mm. huolettomat pitkään nukkumiset viikonloppuisin, lomilla, ja muuten vapailla, ex-temporee reissujen suunnitteleminen ja työpäivien jälkeinen, jo ennestään vähäinen oma vapaa-aika. Tai jos se ei päättyisi, niin ainakin se vähenisi lähes olemattomiin, kun lapsilla olisi harrastukset jne. Siihen se kaikki aika menisikin työpäivän jälkeen, kunnes vastaan tulisi nukkumaanmenoaika seuraavaan työpäivään valmistumista varten.
Perhe-elämä ei ole minua varten, enkä halua käyttää aikaani sellaiseen. Lisäksi se tulee merkittävästi kalliimmaksi kuin eläminen yksin tai toisen aikuisen kanssa. Näiden syiden vuoksi en lapsia haluakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eläkää elämää ensin.
Tämä on mielestäni typerä kommentti. Miksi olisi vain yksi tietty tapa elää elämää?
Itsellä ei ole lapsia, mutta viihdyn nykyisinkin pääasiassa kotona. En kaipaa matkailua tai muutakaan villiä "elämää". Tyhjempää se elämäni on näin ilman lapsia ja kumppania kun nyt satun lapsista pitämään.
N24
toivottavasti kumppani löytyy ja toive toteutuu. :)
Mun elämä vasta alkoi lasten saannin jälkeen. Elämä oli järkyttävän tylsää ja tarkoituksetonta ennen lapsia. Yksi tutkinto minulla jo oli kun jäin äitiysvapaalle 23 vuotiaana. Nyt olen 29 ja opiskelen korkeakoulututkintoa ja elämä on ihanaa! Niin monipuolista! Ja vihdoin tunnen itseni riittäväksi, pystyväksi ja tärkeäksi saavuttamaan mitä tahansa. Onnea lasten yritykseen!
Miksi? Eläkää elämää ensin.