Voiko eläin tehdä itsemurhan vai onko se taito vain ihmisillä?

Itsemurhan teko vaatisi ymmärrystä siitä, että on elossa.

Eläimet elävät hetkessä, ei niillä ole tulevaisuutta tai menneisyyttä. Se on ihmisen kirous.

Ei voi tehdä, eläimet ei ole ihmisen tavoin tietoisia itsestään, eivätkä ymmärrä kuolemaa.

Urospuolinen rukoilijasirkka tekee käytännössä itsemurhan saadakseen edes kerran pimppaa elämänsä aikana.

No, on niitä itsareita kyllä tehty huonommillakin perusteilla...

Masentunut eläin saattaa lakata syömästä.

Ei voi. Itsemurha on suunnitelmallinen elämänsä päättäminen, ja eläin ei kykene ajattelemaan sellaista, että tietoisesti päättää elämän ja sitten lakkaa olemasta. Eläin kykenee suunnittelemaan vain asioita, jotka tapahtuu tulevaisuudessa, ei sellaista että tulevaisuus lakkaa olemasta hänen osaltaan kokonaan.

Ainakin delfiinien on havaittu toimivan tavoilla, jotka viittaisivat itsemurhaan. 

Ainakin delfiinien tiedetään tekevän itsemurhia liian kurjissa oloissa. Tämä aiheutti ongelmia 1960- ja 1970-luvun eläinkokeiden tekijöille, jotka pitivät tutkimusdelfiinejä pysyvästi vangittuina kaukaloihin, joihin ne juuri ja juuri mahtui, ja johon kertyi niiden eritteitä. Ongelmaksi tuli, että osa delfiineistä vain lopetti hengittämästä ja valitsi kuolla, ihan fyysisesti terveinä. Delfiinillä hengitys on tahdonalainen toiminto, eikä se käynnisty automaattisesti tajun mennessä kuten ihmisellä.

Delfiinit voi. Niille jokainen hengenveto on tietoinen teko, hengitys ei siis ole automatisoitunut. Kerran yhdessä dokkarissa delfiini joutui hyvästä laboratoriosta (oli tutkimuseläin) tutun hoitajan luota johonkin vieraaseen paikkaan. Se vaan jäi altaansa pohjaan makaamaan eikä noussut enää hengittämään. Tulkittiin että se masentui niin että ei vaan tahtonut enää elää. Tämä siis niiden sitä aikaisemmin tutkineiden delfiinitutkijoiden näkemys.

Tämäkin osoittaa, että muita vahingoittavat narsistit on lähempänä elukoita.

Eläin ei kuulemma tiedosta tulevaisuutta eikä kuolemaa.

Eläin osaa vaistota sen kun kuolema lähestyy ja hakeutuu silloin jonnekin rauhalliseen soppeen kuolemaan. Kyseessä voi olla nuorikin, vakavasti sairastunut eläin ja joskus ihminen on tällaisen eläimen kolostaan kaivanut, parantanut ja kuntouttanut.

Mutta ei, ei eläin pysty samalla tavalla arvioimaan loppuelämäänsä ja tekemään tuollaisia päätöksiä.

Monet eläimet vetäytyvät laumasta, kun tuntevat kuoleman lähestyvän. Koirat, norsut jne.

Monet eläimet kyllä surevat kuolleita laumanjäseniään että kyllä jollain tavalla ymmärtävät kuoleman ja kuolemanpelkohan/halu pysyä hengissä se saa esimerkiksi pakenenmaan saalistajaa, syömään, pysymään turvassa jne. Eli kyllähän ne eläimet sen jollain tavalla tiedostaa elämän loppumisen.

Muutamilla eläimillä on myös ihan todistettu tietoisuus esimerkiksi peilitestissä.

Outoa että edelleen on ihmisiä jotka uskovat evoluutioon, mutta eivät usko eläimillä olevan tietoisuutta, pelkoa, empatiaa, ahdistusta tai tunteita - mistä ne olisivat meidän dna:han periytyneet, jos ei eläimiltä. Viitaten siis näihin tähän tulleisiin kommentteihin, ei aloitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Eläin ei kuulemma tiedosta tulevaisuutta eikä kuolemaa.

Tämä kuulostaa taas niiltä lauseilta, jotka mahdollisesti kuulostavat ehkä jo lähitulevaisuudessa tiedon lisäännyttyä yhtä typeriltä kuin omassa lapsuudessani uskotut, nyt vääräksi tiedetyt asiat kuten "koiranpentu ei tunne kipua kun sen häntä ja korvat typistetään vaan kiljuminen on reaktio eroon emosta hetkeksi", "kalat ei tunne kipua" tai "eläimet eivät voi rakastaa". 

Kun itse tarkkailee eläimiä niin minusta näyttää selvältä että esim. koiratkin tiedostavat jollain tasolla tulevaisuutta ja kuolemaa. Mutta ainahan sen voi selittää pois, sanoa että ei se mitään tiedosta, se on vaan ohjelmoitunut viettikäytös joka näyttää siltä että koira ymmärtää varautua tulevaan asiaan tai näyttää tietävän kuolevansa, tai toisen laumanjäsenen kuolevan. Voi kuitenkin hyvin olla niinkin, että koko käsitys siitä että ei ymmärtäisi johtuu siitä että ihmiset helposti ajattelevat ymmärtämisen liian kapeasti, niin että ne samat aivoalueet pitäisi aktivoitua jotka ihmisellä (sanallisesti) asioita ajatellessa aktivoituvat. Tietoisuutta ja ymmärrystä voi kuitenkin olla myös ilman käsitteellistä ajattelua, sitä voi joskus ihminenkin kokea, että vain tietää, vaistoaa, syvästi mutta ilman että ajattelee sisäisin sanoin käsitteellisesti.

Mm. Sopulit harrastavat joukkoitsemurhia.

Kani ainakin ja ilmeisesti moni muukin pikkueläin tappaa poikasensa jos ne syntyvät emon mielestä liian huonoihin oloihin. :( ja kissaeläimet! Ja miettikää miten pieniaivoinen eläin esimerkiksi lemmikkikani on. Ja silti se ymmärtää arvioida elinolosuhteita ja tehdä tämänkaltaisia päätöksiä.

Minun kissani pidätti hengitystään,meni siniseksi ja kuoli.

Ruoka ei ollut vissiin mieleistä?

Vierailija kirjoitti:

Monet eläimet kyllä surevat kuolleita laumanjäseniään että kyllä jollain tavalla ymmärtävät kuoleman ja kuolemanpelkohan/halu pysyä hengissä se saa esimerkiksi pakenenmaan saalistajaa, syömään, pysymään turvassa jne. Eli kyllähän ne eläimet sen jollain tavalla tiedostaa elämän loppumisen.

Muutamilla eläimillä on myös ihan todistettu tietoisuus esimerkiksi peilitestissä.

Outoa että edelleen on ihmisiä jotka uskovat evoluutioon, mutta eivät usko eläimillä olevan tietoisuutta, pelkoa, empatiaa, ahdistusta tai tunteita - mistä ne olisivat meidän dna:han periytyneet, jos ei eläimiltä. Viitaten siis näihin tähän tulleisiin kommentteihin, ei aloitukseen.

Elämässäni on ollut monta eläinystävää, jotka ovat aistineet tunnetiloja ja mielialoja. Eläimen aistit ovat ihmiseen verrattuna ylivoimaiset monella saralla. Ovathan he ehtineet kehittyä "huippuunsa" jo miljoonia vuosia ennen ihmisen pilkahdustakaan. Harmi että eläimen henkistä maailmaa vähätellään, ymmärtävät asioita joista ihminen ei tiedäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin delfiinien on havaittu toimivan tavoilla, jotka viittaisivat itsemurhaan. 

Jep, delfinaarioon vangittuna. : /

Vierailija kirjoitti:

Ei voi tehdä, eläimet ei ole ihmisen tavoin tietoisia itsestään, eivätkä ymmärrä kuolemaa.

Nää on just näitä sitkeään eläviä myyttejä, joilla ihmiset oikeuttavat esimerkiksi tuotantoeläinten kurjat olosuhteet.

Todellisuudessa tiedämme hirvittävän vähän eläinten mielenmaailmasta. Se kuitenkin jo tiedetään, että osalla eläimistä (kaikkia ei ole tutkittu) on tietoisuus itsestään ja ne käsittävät myös kuoleman (ts. surevat kuolleitaan lähes rituaalisesti, kuten aikaisempi kommentoija sanoi). Kaikilta eläimiltä, myös kaloilta, löytyy perustunteet, ja kalatkin voivat esimerkiksi masentua.