Miksi on niin vaikeaa puhua englantia

Sama! Etenkin ravintoloissa yms. äännän suomeksi vaikka osaisin englanniksikin.

Ei minua ainakaan englannin kuunteleminen ole tehnyt sujuvaksi puhujaksi. Ymmärrän toki kaiken kuulemani ongelmitta. Youtubessa voi kuunnella mitä tahansa itseään kiinnostavaa aihepiiriä - ravitsemus, terveys, ilmiöt, tekniikka, psykologia, mikä tahansa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilla on se asenne, että englantia pitäisi osata puhua täydellisesti, että kehtaisi puhua, muuten se on tankeroenglantia. Ja myös myötähävetään, jos joku kehtaa sitä tankeroa mennä vapaasti puhumaan. Vaan enpä ole huomannut, että ketään haittaisi se, että joku muualta tullut puhuu suomea huonosti, kunhan sitä joten kuten ymmärtää.

Tämä. Suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että ellei puhu täydellistä (amerikan)englantia, ei kannata puhua ollenkaan.

Yliopistossa olen monesti ihmetellyt, miksi suomalaisille on niin vaikeaa keskustella englanniksi, mutta esim. keski-Euroopasta tulleet tutkijat, vaihtarit yms. puhuvat omalla vahvalla korostuksellaan sikäläistä tankeroenglantia kuin vettä vaan, täysin häpeämättä. Ketään ei tunnu häiritsevän että puheessa esiintyy kielioppivirheitä ja ääntäminenkin on tosi ontuvaa. Kunhan tulee ymmärretyksi niin kaikki hyvin. Suomalaiset jännittävät ja yrittävät liikaa, ihan kuin suomalainen englanninaksentti olisi jotenkin huonompi kuin muiden maiden. Vaikka oikeastaan suomen tankero on monesti huomattavasti selkeämpää ja oikeampaa kieltä kuin muut tankerot.

Itse kuulun siis myös siihen kastiin joka jännittää englannin puhumista. En jännitä melkein lainkaan jos seurassa ei ole suomalaisia, mutta mitä tutumpi suomalainen on mukana niin sitä enemmän menen puihin. Ärsyttävä ilmiö. :D

  Se englanninkielen puhuminen noille Euroopasta tulleille vaihto-oppilaille on helpompaa siksi, koska heidän oma kielensä on jotain sukua englannin kielelle.

Mutta kun pointti oli nimenomaan se, että vaikka he puhuisivat huomattavasti huonompaa englantia kuin porukan suomenkieliset, he puhuvat sitä. Keskustelu on vilkasta, vaikka kielioppi on mitä on ja ääntäminenkin jopa aika onnetonta. Ei siis kuulosta siltä, että heille englannin oppiminen tai puhuminen olisi jotenkin luonnostaan vaivattomampaa, sen käyttäminen sen sijaan on.

/5

Vierailija kirjoitti:

Se että nauretaan ja pilkataan, kun kieli ei englannin kieleen taivu. Huono ääntäminen.

En ole ikinä todistanut tilannetta, jossa huonoa englantia puhuvaa suoraan päin naamaa nauretaan. Selän takana kyllä.

Itsekin sortunut salaa naureskelemaan tunnetun kyläkauppiaan ja hänen vaimonsa hyvin alkeellista ja karua englantia, joka on heidän ainoa kommunikointikielensä. Oikeastaan hymyilin sille, kun he kertoivat puhuvansa englantia kotikielenään. Hyi minua.

Suomalainen häpeäkulttuuri mitä ruokitaan jatkuvasti siellä täällä, täälläkin kommentoidaan heti jos poliitikko puhuu ei täydellistä englantia.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan johtuu siitä, että kielellä, jota et osaa hyvin, olet vain puolikas persoona, et oma itsesi. Pystyt ilmaisemaan itseäsi vain vajaasti. Tuntuu, kuin esittäisi jotain tai teeskentelisi. Merete Mazzarella, joka kyllä osaa englantia todella hyvin, kävi koulunsakin englanniksi, sanoi, että hänen lapsenlapsensa, jotka puhuvat vain englantia, eivät koskaan tule tuntemaan hänen todellista minäänsä, jota hän kokee olevansa vain äidinkielellään, ruotsiksi..

Minusta kyse on osittain siitä, että kielillä on vähän kuin oma luonteensa, joka vaikuttaa myös puhujaan. Huomaan olevani puheliaampi englantia puhuessani ja erityisesti ranskaa puhuessani kuin suomeksi, ja koen siis silti olevani ihan vain minä enkä vetäväni mitään roolia kun puhun muita kieliä. Ruotsia en halua puhua suomalaisten ympärillä, kun luulen yleisesti ruotsin tason Suomessa olevan paljon parempi, kuin mitä itse osaan mongertaa. Olisiko sitten sama ongelma ap:lla.

Minä uskon, että yksi syy on se, meidän suomalaisten selkärangassa on hyvin syvällä ajatus, että ulkomaiden kielet ovat jotain niin paljon hienompaa, ja jollet osaa, olet sivistymätön moukka. Tämä johtuu historiastamme. Suhtaudumme edelleen erikoisella  tavalla ruotsinkielisiin. Toivottavasti tämä häpeä joskus hellittää.

Jos on itse joskus hävennyt jonkun toisen huonoa englannin lausumista, niin varmaan olettaa, että muut ajattelevat omasta mongertamisesta samoin.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua ainakaan englannin kuunteleminen ole tehnyt sujuvaksi puhujaksi. Ymmärrän toki kaiken kuulemani ongelmitta. Youtubessa voi kuunnella mitä tahansa itseään kiinnostavaa aihepiiriä - ravitsemus, terveys, ilmiöt, tekniikka, psykologia, mikä tahansa....

Ei kai väitettykään että teki sujuvaksi puhujaksi, vaan puhuminen on "kotoisaa", eli ilmeisesti ei hävetä käyttää, vaikka ei menisikään ihan oikein. 

Englantia pääsee puhumaan suht usein ja todellakin myös sitä paljon huonommin osaavien muunkielisten kanssa eli siitä on stressi kulunut pois. Eli harjoittelua vain. Ranskaa, italiaa ja saksaa heitän ihan rennosti avainsanapohjalta, yrittämättäkään rakentaa täydellisiä lauseita, asioiden hoitaminen ja mukava kommukaatio ovat pääasia. Pahasti ruostumaan päässeen ruotsin puhuminen sen sijaan se vasta hävettääkin oikein kunnolla. Varsinkin suomenruotsalaisten läsnäolo mykistää minut aika totaalisesti.

Koulussa opetetaan ihan liian vähän sitä smalltalkia ja puhumista ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko silläkin tekemistä asian kanssa, että suomi on rikas ja värikäs kieli, jossa voit hakea todella paljon nyansseja ja painotuksia ja englannilla kommunikointi on siihen verrattuna vaan asioiden hoitamista ja esilletuomista. 

Turhauttaa ja harmittaa, kun ei saa samoja vivahteita puheeseensa toisella kielellä, jossa jo sanasto ja rakenne on täysin erilainen. 

Suomi ei kielenä ole mitenkään englantia värikkäämpi tai rikkaampi, se vain tuntuu sinusta siltä, koska et osaa englantia äidinkielen tasoisesti. 

Itseäni hävettää enemmän virolaisten aksentti, mutta tärkeintä on selkeä artikulaatio.

Mua ei hävetä puhua englantia suomalaisten tai muiden ei-natiivien kuullen, mutta natiivien kuullen hävettää. Toisaalta se on tyhmää, koska englantia äidinkielenään puhuvat ovat varmasti tottuneet kuulemaan kaikenlaisia aksentteja.

Minulle ainakin on aivan sama onko kielioppi täysin oikein, puhun englantia ja italiaa ja hyvin olen tähän ikään saakka tullut ymmärretyksi. Miksi suomalaiset häpeävät joka asiaa?

Tuu tii tu töötituu. Tällä pärjää mainiosti maailmalla!

Yksinkertainen  vastaus:

1)  ensinnäkään koska se ei ole äidinkieli , eli jos ja kun se ei ole sitä jollekin.

2) koska se on niin laajalla alueella puhuttu, eli niin monien maiden ja niiden valtioiden virallinen pääkieli.

3) koska tästä seikasta johtuen sen puhumiselle on monia standardeja ja ääntämyksiä ,omia alueellisia murteita  sanontoineen jne.

4) jos sen mihinkään varsinaiseen puhumisalueeseen, eli maahan  jossa se on virallisena kielenä ei ole itsellä ollut mitään omaa, henkilökohtaista kosketusta ,eikä kehenkään sen äidinkielenään puhujaan  täällä Suomessakaan ole itsellä  ollut minkäänlaista henkilökohtaista, pidempiaikaista tuntemissuhdetta (vaikka sitten johonkin au-pairina täällä työskentelevään , tai vaikka pelkästään vain jonkun harrastuksen (esim. urheilu, musiikki tms. yhteistyöluontoinen aktiviteetti), tai aatteen tai vaikka uskonnon merkeissä  merkeissä .