Rahan lainaaminen puolisolle ja takaisinmaksu
Puoliso osti omilta vanhemmiltaan (arvo)asunnon ja on sitä remontoinut. Minunkin on siis tarkoitus asuntoon muuttaa. Olemme sopineet, että vuokrana maksan vastikkeen sekä tiettyjä juoksevia kuluja. Muuten minun ei ollut tarkoitus asunnon remonttikuluihin eikä myöskään lainanlyhennyksiin osallistua, sillä asunto on kokonaan puolison nimissä. Olemme kyllä sopineet, että ostan asuntoon esim. uuden sängyn, pyykinpesukoneen ja ilmastointilaitteen.
Nyt puolisolla alkaa remonttibudjetti loppua, eikä haluaisi pankista ottaa lainaa. Tähän asti on siis remontoinut säästöillään. Ehdotti, että lainaisi rahat minulta, summa epämääräinen 2000-10000 euroa. Ehdotti, että lyhentäisi lainaa maksamalla sitten noita juoksevia kuluja eli minun ei tarvitsisi niitä maksaa. Itse en oikein innostu tuosta rahanlainaamisesta. Toki osallistuisin remonttiin, jos asunto olisi yhteinen ja molempien nimissä. Ainakin haluaisin sitten tehdä lainaamasta summasta jonkun virallisen paperin, mutta tätä taas puoliso ei ymmärrä.
Oletteko lainanneet rahaa puolisollenne ja miten olette sopineet lainaehdot ja takaisinmaksut?
Kommentit (33)
Minä lainasin puolisolta rahaa auton ostoon, kun sopiva auto sattui tulemaan myyntiin minulle vähän huonoon aikaan. Me tehtiin sopimus ihan tavalliselle ruutupaperille ja sinne mies kuittasi joka kerta, kun olin maksanut sovitun lyhennyksen joka kuukausi. Minusta tuossa ei ollut mitään ihmeellistä, olisinhan minä voinut vaikka kuolla kesken velanmaksun. Me oltiin jo naimisissa, mutta avoliitossa varsinkin tuo on tärkeää. Kirjallinen sopimus tehtiin siis minun ehdotuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka sitten olette sopineet asumiskustannukset, jos asutte toisen kokonaan omistamassa asunnossa?
En siis maksa juoksevia kuluja kokonaan yksin vaan osan niistä, kuten aloituksessa mainitsinkin. Tuntuisi hassulta asua toisen asunnossa "ilmaiseksi".
Tuo rahan lainaaminen tuntuu tosiaan itselleni epämiellyttävältä, ellei sitten asiasta sovita virallisesti.
Ap
Täällä semmoinen. Asutaan miehen omistamassa omakotitalossa - minä muutin tähän kun yhteen alettiin. Maksan x € kuussa, miehen tilille ns vuokraa. Summa on varsin kohtuullinen; esim Omakotiliiton sivuilta saa tietoa keskimääräisistä asumiskuluista eri kunnissa. Laskelma kattaa asumisesta aiheutuvia muita kuluja (paitsi laina/vastike tms): sähkö, vesi, jätemaksut, nuohoukset yms. Toki laskelmaan taisi sisältyä myös kiinteistövero, joka ei minusta kuulu minulle koska en omista kiinteistöstä yhtään mutta en välitä siitä nipottaa.
En osta mitään isompaa kuten kodinkoneita, en maksa remppaa enkä lainanlyhennystä tms. Toki ns laitan taloa kuin omaani, eli ostan verhoja, mattoa, patoja ja kattiloita, hyllyjä jne. Muutaman tuolin ja sängyn olen ostanut - nämähän toki on sellaisia jotka mukaan saan jos ero tulisi... Olen myös pihaan investoinut omaa rahaa vaikka siitä ei mitään korvausta tulisikaan. Pääsääntöisesti elän elämää olettamuksella ettei tulla eroamaan mutta eihän sitä liian naiivi saa olla. Teen koti- ja pihatöitä hyvinkin paljon eli en elä siivellä yhtään.
Rahaa voisin hyvinkin lainata mutta asiasta pitäisi tosiaan tehdä kirjallinen sopimus, ihan molempien turvaksi. Keskinäinen kirjallinen sopimus, jonka molemmat ovat allekirjoittaneet, on ihan pätevä. Miehen etuhan tämä olisi koska näin hänen ei tarvitsisi maksaa lainasta pankin kuluja eikä kuukausittaisia korkoja (olettaen siis ettet sinä niitä korkoja nyt pyri sisällyttämään tähän).
Ruokakulut menee kutakuinkin puoliksi (ei lasketa eikä ole mitään yhteisiä taloustilejä), kummallakin omat autot ja ne hoidetaan itse, mies maksaa oman talon vakuutukset yms, omat vakuutukset maksetaan itse mutta tarvittaessa jeesataan kyllä toista ”ilmaiseksi” eli ei kytätä takaisinmaksuja tms. Pieniä määriä rahaa siis lainataan ilman sopimuksia helpostikin. Lomamatkat yhteisiä, se maksaa kellä sillähetkellä juuri varaa. Jne
Ap oletteko laskeneet paljonko asuminen maksaa kummallekin nyt ja mitä se maksaisi tulevaisuudessa? Tätäkin voi miettiä kun etsitään reilua jakoa.
Minusta Aplle huonoin vaihtoehto on maksaa suurin osa juoksevista kuluista. Jos tulee ero niin mies on tämän ajan maksanut asuntoaan, ostanut huonekaluja ym nimiinsä ja ap on maksanut sähköä, ruokaa ym jonka arvo erottaessa on 0e. Tai ainakin kannattaa tiedostaa mitä tekee ettei eron sattuessa tunnu kovin epäreilulta lähtien tyhjiä käsiä heilutellen (eri asia jos asuminen on kuitenkin ollut kaikkine kuluineen edullista ja on voinut vaikka säästää muihin sijoituksiin sinä aikana).
Tuo miehen heitto että maksaa lainaa takaisin maksamalla juoksevia kuluja on mielestäni hieman huolestuttava. Tietysti jos kirjattu laskuittain paljonko siitä on miehen normaalia omaa kulua ja mikä lainan takaisinmaksua jne niin käyhän se mutta tosi työläästi. Muuten käy herkästi niin että esim puolen vuoden kuluttua mies katsoo maksaneensa lainan takaisin ja ap tuntee tulleensa huijatuksi kun ei koe tilannetta reiluksi. Tai sitten mies kokee että joutuu maksamaan liian kauan ja takaisin koska maksutapa niin sekava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka sitten olette sopineet asumiskustannukset, jos asutte toisen kokonaan omistamassa asunnossa?
En siis maksa juoksevia kuluja kokonaan yksin vaan osan niistä, kuten aloituksessa mainitsinkin. Tuntuisi hassulta asua toisen asunnossa "ilmaiseksi".
Tuo rahan lainaaminen tuntuu tosiaan itselleni epämiellyttävältä, ellei sitten asiasta sovita virallisesti.
Ap
Täällä semmoinen. Asutaan miehen omistamassa omakotitalossa - minä muutin tähän kun yhteen alettiin. Maksan x € kuussa, miehen tilille ns vuokraa. Summa on varsin kohtuullinen; esim Omakotiliiton sivuilta saa tietoa keskimääräisistä asumiskuluista eri kunnissa. Laskelma kattaa asumisesta aiheutuvia muita kuluja (paitsi laina/vastike tms): sähkö, vesi, jätemaksut, nuohoukset yms. Toki laskelmaan taisi sisältyä myös kiinteistövero, joka ei minusta kuulu minulle koska en omista kiinteistöstä yhtään mutta en välitä siitä nipottaa.
En osta mitään isompaa kuten kodinkoneita, en maksa remppaa enkä lainanlyhennystä tms. Toki ns laitan taloa kuin omaani, eli ostan verhoja, mattoa, patoja ja kattiloita, hyllyjä jne. Muutaman tuolin ja sängyn olen ostanut - nämähän toki on sellaisia jotka mukaan saan jos ero tulisi... Olen myös pihaan investoinut omaa rahaa vaikka siitä ei mitään korvausta tulisikaan. Pääsääntöisesti elän elämää olettamuksella ettei tulla eroamaan mutta eihän sitä liian naiivi saa olla. Teen koti- ja pihatöitä hyvinkin paljon eli en elä siivellä yhtään.
Rahaa voisin hyvinkin lainata mutta asiasta pitäisi tosiaan tehdä kirjallinen sopimus, ihan molempien turvaksi. Keskinäinen kirjallinen sopimus, jonka molemmat ovat allekirjoittaneet, on ihan pätevä. Miehen etuhan tämä olisi koska näin hänen ei tarvitsisi maksaa lainasta pankin kuluja eikä kuukausittaisia korkoja (olettaen siis ettet sinä niitä korkoja nyt pyri sisällyttämään tähän).
Ruokakulut menee kutakuinkin puoliksi (ei lasketa eikä ole mitään yhteisiä taloustilejä), kummallakin omat autot ja ne hoidetaan itse, mies maksaa oman talon vakuutukset yms, omat vakuutukset maksetaan itse mutta tarvittaessa jeesataan kyllä toista ”ilmaiseksi” eli ei kytätä takaisinmaksuja tms. Pieniä määriä rahaa siis lainataan ilman sopimuksia helpostikin. Lomamatkat yhteisiä, se maksaa kellä sillähetkellä juuri varaa. Jne
Toki toki toki toki....
Vähän erilainen tilanne mutta olen lainannut vaimolleni n.200k Euroa alkupääomaksi hänen yritykseensä. Perustin kevyen firman Eestiin, lainasin nuo rahat itseltäni firmalleni ja firmani lainasi ne vaimoni firmalle.
Omani ja vaimoni firman välillä on normaali lainasopimus jota päivitetään aika ajoin esim. että ei tietyn ehdon täyttyessä palautakaan lainattua pääomaa vaan sijoittaa sen toiminnan laajentamiseen.
En ole ihastunut tästä järjestelystä enkä koko bisneskuviosta mutta aviopuolisoiden täytyy tukea toisiaan ei vain kannustamalla mutta myös konkreettisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vähän erilainen tilanne mutta olen lainannut vaimolleni n.200k Euroa alkupääomaksi hänen yritykseensä. Perustin kevyen firman Eestiin, lainasin nuo rahat itseltäni firmalleni ja firmani lainasi ne vaimoni firmalle.
Omani ja vaimoni firman välillä on normaali lainasopimus jota päivitetään aika ajoin esim. että ei tietyn ehdon täyttyessä palautakaan lainattua pääomaa vaan sijoittaa sen toiminnan laajentamiseen.
En ole ihastunut tästä järjestelystä enkä koko bisneskuviosta mutta aviopuolisoiden täytyy tukea toisiaan ei vain kannustamalla mutta myös konkreettisesti.
Järkevää. Tekisin samoin. Joskus jos myös talon, teen sen firma kautta.
Minä muutin puolisoni omistamaan asuntoon. En aio missään vaiheessa ostaa siitä osuutta itselleni mutta olemme sitoutuneet toisiimme vakavissamme (naimisiin emme mene). Maksamme juoksevat asumiskulut puoliksi (sähkö, tiemaksut, vakuutukset yms). Irtaimen hankinnat samoin paitsi jos kyse on selkeästi toisen omasta laitteesta (esim tietokone). Remontteja ei ole avoliittomme aikana vielä tarvittu, mutta ajatuksemme on, että jos tehdään jotain _asumismukavuutta_ lisäävää ( ja tähän kuuluu yhtä lailla kattoremontti kuin ilmalämpöpumppu), minä osallistun pienellä osuudella, 10-20 % joko heti tai pikkuhiljaa lyhentämällä.
Jos lainaisimme jompi kumpi toiselle rahaa niin siitä tehtäisiin paperi ja maksusuunnitelma. Meillä molemmilla on onneksi sama näkemys siitå, ettemme halua sotkea raha-asioita ja rakkautta.
Ei hyvät hyttyrät sentään... Juttele ap juristin tai vaikka edes pankkineuvojan kanssa. Joka tapauksessa jonkun, joka ymmärtää raha-asioista vähän enemmän.
Me sovittiin kk vuokra. Ja omat ruuat maksan. Ei mitään sähköjä jne...
En puolia ruuista koska mies syö enemmän
Miksi et ostaisi osuutta asunnosta..tuo on aika epäreilua, että jos teille tulee ero, et saa asunnosta yhtään mitään. Kannattaa miettiä millaiseen järjestelyyn sopii ja kahta kertaa tuota remonttilainan ottamista sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka sitten olette sopineet asumiskustannukset, jos asutte toisen kokonaan omistamassa asunnossa?
En siis maksa juoksevia kuluja kokonaan yksin vaan osan niistä, kuten aloituksessa mainitsinkin. Tuntuisi hassulta asua toisen asunnossa "ilmaiseksi".
Tuo rahan lainaaminen tuntuu tosiaan itselleni epämiellyttävältä, ellei sitten asiasta sovita virallisesti.
Ap
Maksat vastikkeesta puolet, puolisollesi jää vielä sen asunnon arvonnousu omaksi hyödykseen.
No, se asunnon arvon nousu ei nykyisin ollenkaan varmaan.Voi olla päinvastoin että asunnon arvo laskee, etenkin vanhemmissa taloissa.
Joko teette synmasta velkakirjan tai sitten annat hänelle rahat maksuna asunnon osuudesta. Teette kauppakirjat osuudesta joka vastaa summan osuutta arvosta.
AP on kyllä puhunut koko ajan asunnosta.