Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oletko yksinäinen?

Vierailija
05.05.2019 |

Olen kotona lasten kanssa omasta tahdostani, kunnes pienempi täyttää kolme vuotta. Menen lokakuussa takaisin töihin.

Tunnen välillä itseni yksinäiseksi ja huomaan viihtyväni puhelimella aina lasten nukkuessa tai kotitöiden lomassa "salaa" lapsilta. Se on itselleni väylä jonkinlaiseen muuhun maailmaan. Meillä ei katsota tv:tä juuri koskaan, joten puhelin on ainut paheeni. Koen siitä hirvittävää syyllisyyttä..varsinkin jos isompi huomaa että selaan puhelinta esimerkiksi ruokaa tehdessä.

Minulla on muutama äiti-kaveri, joita nään perhekerhoissa 1-2 kertaa viikossa. Muuten olen vain lasteni kanssa ja odotan illaksi miestä kotiin. Äiti-kavereiden lisäksi minulla on muutamia muitakin ystäviä, mutta he ovat töissä ja asuvat maakunnissa, joten tapaamiset rajoittuvat heidän puolesta vain muutamaan kertaan puoleen vuoteen.

Välillä ihan itken sitä että olen niin yksinäinen, mutta silti haluan olla kotona lapsieni vuoksi. Jaksan panostaa lapsiini ihan täysillä ja teen sen ihan ilolla. Minulla on kiittämätön olo, koska haluan tätä kotona oloa lasteni vuoksi niin paljon (ja meillä se on onnekseni mahdollista), mutta silti surettaa tämä elämän tyhjyys näiden puhkikuluneiden seinien sisällä.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
05.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin samassa tilanteessa monta vuotta mutta kuten sanottu, ei se loputtomiin kestänyt.

Vierailija
2/2 |
05.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei varmaan lohduta, mutta uskon että kaikilla kotiäideillä on samoja ajatuksia. Tai no yksi ystäväni oli kolme vuotta kotona myöskin lasten kanssa ja hän hyppäsi päivittäin eri kyläpaikoissa. Hänellä ystäviä tuntui todella riittävän ja jos häntä halusi nähdä, joitui päivät lyödä lukkoon kuukausien päähän (koska niin kiireinen hän oli).

Ellei sovi isolla ystäväpiirillä kaikkien tekevän vauvoja samalle vuodelle, niin kyllä se aika yksinäistä tuppaa olemaan. Ja mitä sitten jos selaat puhelinta?? Eiköhän kaikki tee niin. Typerää syyllistää äitejä siitä. Pääasia että äiti jaksaa. Jos siitä saa edes jotain muuta "sisältöä" elämään niin eikö se ole sen arvoista? Itse seuraan instagramissa saman ikäisten lasten äitien tilejä. Saan niistä voimaa ja jaksamista ja tukeakin. Ja minäkin olen yksinäinen. Mutta tämä on väliaikaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän kuusi