Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Brintellix - ajantaju, välinpitämättömyys ja itsetuhoiset ajatukset
05.05.2019 |
Aloitin Brintellixin pari kuukautta sitten. Heti aloituksen jälkeen mielialani nousi, mutta laski taas piakkoin samoihin uomiin. En oikein tiedä, haluanko jatkaa näin kalliilla lääkityksellä, kun en tosiaan koe hyötyväni siitä juurikaan. Pahoinvointi ei ole väistynyt, vaikka ilmeisesti sen piti kestää vain parisen viikkoa.
Tämän lisäksi olen huomannut seuraavanlaisia sivuvaikutuksia:
Ajantajun hämärtyminen. Kun aloitin lääkkeen, tuntui, että aika hidastui. Tuntui virkistävältä, kun päivässä tuntui olevan enemmän tunteja, kuin aiemmin. Nyttemmin tämä on kuitenkin kääntynyt päälaelleen, ja tuntuu, kuin päivät vain lipuisivat ohitse tajuamattani. Katson kelloa puolilta päivin, ja seuraavaksi huomaan kellon olevankin yhdeksän.
Välinpitämättömyys. Tämä nivoutuu hyvin yhteen tuon ajantajun hämärtymisen kanssa. Minusta on tullut flegmaattinen ja välinpitämätön, ja freelancerina tämä on erittäin, ERITTÄIN negatiivinen asia. Aloitin lääkityksen mm. siksi, että en olisi masennuksen takia niin lamaantunut. Nyt en ole enää lamaantunut, olen vain välinpitämätön. Minua ei kiinnosta.
Itsetuhoiset ajatukset. Nämä ovat erikoisia. En suhtaudu kuolemaan enää pelolla ja kiihkolla, vaan minulle on täysin yksintekevää, jos kuolen. Olen täysin välinpitämätön, ja itseasiassa toivon, että kuolisin. En aio tehdä asialle aktiivisesti mitään, mutta tämä välinpitämättömyys ulottuu myös haluuni elää.
Aloitin lääkityksen pitkään jatkuneen anhedonian ja lamaantuneisuuden vuoksi. Työni vuoksi minun on oltava jatkuvasti skarppina, aktiivinen ja jaksettava painaa pitkiäkin päiviä. Brintellixin myötä kaikki tämä on vain mennyt huonompaan suuntaan. Aiemmin sain ahdistukseni ajamana aikaiseksi jotain, mutta nykyään ainoastaan juomisen jälkeen tunnen ahdistusta. Silloin ahdistus kiehuu iholla, herättää öisin ja tukehduttaa. Ennen tätä lääkettä, ahdistus oli vain kalvava mielentila. Nyt se lähestulkoon pysäyttää sydämen.
Kannattaako minun enää yrittää odottaa positiivisia vaikutuksia, vai pyytää vaihtoa johonkin toiseen? Brintellix vaikuttaa käsittääkseni useaan eri reseptoriin, joten kun tämä ei toiminut, en oikein uskalla edes odottaa muidenkaan lääkkeiden toimivan.
Kommentit (10)
Juttele lääkärin kanssa. Joskus oikean annostuksen lyötäminen on vaikeaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle alunperin mietittiin MAO-salpaajia, mutta jostain syystä psykiatri heitti sitten tämän Brintellixin ilmoille. Tosi kallis lääke, eikä lukemani perusteella ihan hirveän toimiva, joten lieköhän taustalla jotain provikkabonusta tämän lääkärin osalta. Haluaisin kokeilla Voxraa, koska se on ilmeisesti hyvin aktivoiva lääke, mutta en kehtaa itse ehdottaa. Enhän minä näistä mitään tiedä.
Brintellixin yksi positiivinen puoli on se, että ei tee mieli juoda. Aiemmin kaljahammasta kolotti viimeistään lauantaina, mutta nyt ei sitäkään. Ilmeisesti jokin dopamiinihomma on sen suhteen rauhoittunut. Ilmeisesti siis toimii jonkinlaiseen riippuvuuskäyttäytymiseen, mutta se nyt ei varsinaisesti ollut se perimmäinen ongelmani.
Pari kuukautta on tietty noissa mielalalääkkeissä aika lyhyt aika, mutta erityisesti itsetuhoisten ajatusten olisi jo pitänyt loppua, joten suosittelisin kyllä keskustelemaan lääkärin kanssa toisesta lääkkeestä. Eikä Brintellix ole mikään mielialalääkkeiden kuningas, että sen toimimattomuudesta voisi päätellä, ettei mikään mukaan sitten toimi.
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta on tietty noissa mielalalääkkeissä aika lyhyt aika, mutta erityisesti itsetuhoisten ajatusten olisi jo pitänyt loppua, joten suosittelisin kyllä keskustelemaan lääkärin kanssa toisesta lääkkeestä. Eikä Brintellix ole mikään mielialalääkkeiden kuningas, että sen toimimattomuudesta voisi päätellä, ettei mikään mukaan sitten toimi.
En oikein osaa sanoa, että onko niitä ajatuksia tullut tiheämmin nyt lääkkeen aloittamisen jälkeen. En kyllä muista miettineeni rekan kohdatessani, että jaksaako vääntää ratin vasemmalle. En toki sitä tee, koska se läheisille aiheuttamani tuska kyllä syyllistäisi vielä haudassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kuukautta on tietty noissa mielalalääkkeissä aika lyhyt aika, mutta erityisesti itsetuhoisten ajatusten olisi jo pitänyt loppua, joten suosittelisin kyllä keskustelemaan lääkärin kanssa toisesta lääkkeestä. Eikä Brintellix ole mikään mielialalääkkeiden kuningas, että sen toimimattomuudesta voisi päätellä, ettei mikään mukaan sitten toimi.
En oikein osaa sanoa, että onko niitä ajatuksia tullut tiheämmin nyt lääkkeen aloittamisen jälkeen. En kyllä muista miettineeni rekan kohdatessani, että jaksaako vääntää ratin vasemmalle. En toki sitä tee, koska se läheisille aiheuttamani tuska kyllä syyllistäisi vielä haudassakin.
Olen eri, mutta kannattaa tosiaan kokeilla jotain muuta lääkettä. Eikä kannata lukea netistä muiden kokemuksia sillä se on hyvin yksilöllistä mikä toimii kenelläkin. Kannattaa myös tiedustella annostuksista, sillä jotkut lääkkeet ovat hyviä tietyllä annostuksella, mutta saattavat turruttaa kaikki tunteet suurilla annoksilla. Tämäkin on yksilöllistä. Ja aluksi jotkut lääkkeet voi aiheuttaa sivuvaikutuksia jotka menevät myöhemmin ohi, jos ovat mennäkseen. Älä vedä masennuslääkkeiden toimivuudesta mitään johtopäätöksiä yhden kokeilun perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset kehtaa ehdottaa Voxraa? Mä oon pyytänyt lääkäriltä tarpeelliseksi kokemiani lääkkeitä ja aina saanut. Jos koen jonkun lääkkeen sivuvaikutusten haittaavan enemmän kuin lääkkeestä saatava hyöty, olen pyytänyt myös psykiatria perustelemaan ko. lääkkeen käytön, kun haluan ymmärtää sen vaikutuksia. Jos tuntuu, ettei psykiatri kuuntele, valitse toinen psykiatri.
Vierailija kirjoitti:
Mikset kehtaa ehdottaa Voxraa? Mä oon pyytänyt lääkäriltä tarpeelliseksi kokemiani lääkkeitä ja aina saanut. Jos koen jonkun lääkkeen sivuvaikutusten haittaavan enemmän kuin lääkkeestä saatava hyöty, olen pyytänyt myös psykiatria perustelemaan ko. lääkkeen käytön, kun haluan ymmärtää sen vaikutuksia. Jos tuntuu, ettei psykiatri kuuntele, valitse toinen psykiatri.
En halua talloa lääkäreiden, jotka ovat käyneet vuosia koulua ja ovat alan asiantuntijoita, varpaille maallikkona. Olen toki omasta tilastani lukenut tutkimuksia, jotka tukevat esim. MAO-salpaajien ja Voxran käyttöä, mutta en halua vaikuttaa päällepäsmäriltä. Mulla on varmaankin myös aika paljon traumalastia, joka tekee musta tällaisen, mutta tällä hetkellä mulla ei vaan ole kapasiteettia tai varaa aloittaa psykoterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kehtaa ehdottaa Voxraa? Mä oon pyytänyt lääkäriltä tarpeelliseksi kokemiani lääkkeitä ja aina saanut. Jos koen jonkun lääkkeen sivuvaikutusten haittaavan enemmän kuin lääkkeestä saatava hyöty, olen pyytänyt myös psykiatria perustelemaan ko. lääkkeen käytön, kun haluan ymmärtää sen vaikutuksia. Jos tuntuu, ettei psykiatri kuuntele, valitse toinen psykiatri.
En halua talloa lääkäreiden, jotka ovat käyneet vuosia koulua ja ovat alan asiantuntijoita, varpaille maallikkona. Olen toki omasta tilastani lukenut tutkimuksia, jotka tukevat esim. MAO-salpaajien ja Voxran käyttöä, mutta en halua vaikuttaa päällepäsmäriltä. Mulla on varmaankin myös aika paljon traumalastia, joka tekee musta tällaisen, mutta tällä hetkellä mulla ei vaan ole kapasiteettia tai varaa aloittaa psykoterapiaa.
Et voi loukata lääkäriä, jos sanot, että arvostat häntä suuresti, kun hän on käynyt vuosia koulua ja on alan asiantuntija, mutta haluat tietää lisää MAO-salpaajien ja Voxran soveltuvuutta tilanteeseesi, kun luit niistä lupaavia tutkimuksia. Hyvä lääkäri osaa ja haluaa vastata asiakkaidensa hoitokysymyksiin.
Miten nyt menee??
Vieläkö syöt Brintellixiä vai onko lääkitys vaihdettu?? Itse kokeilin Brintellixiä. 5 mg aamuisin 5 viikon ajan. Lääke auttoi ahdistukseen, mutta oudoksi meni olo muuten. Jollain tapaa piristyin, mutta silti olin lamaantunut. Siis ei ahdistanut.... itseasiassa ei tuntunut miltään enää. Mieli oli tyhjä! Tunteet latistui jotenkin. Aamulla kyllä heräsin ajoissa ja oli mielessä vaikka mitä asioita hoidettavaksi päivän aikana. Mutta en saanut mitään oikein aikaiseksi. Jotenkin ihan ihme jumitus olo.
Sitten tuli ihme pakoajatus eräänä päivänä. Näin leipäveitsen pöydällä ja mielessä välähti että entä jos tuolla teen lapselleni jotain. Huh mikä pakkoajatusten kierre siitä lähtikään. Kyllä loppui Britellix aika pian ja sen myötä pakkoajatuksetkin.
Alue: Aihe vapaa
Kokeile muita lääkkeitä ja keskustele psykiatrin kanssa. Yleislääkärit eivät tiedä mitään.