Pitäisi laihduttaa 60kg mutta ei jaksa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattiapu? 60 kiloa on kyllä aikamoinen urakka, ei onnistuisi. Lihavuusleikkaus?

Lihavuusleikkauksen varmaan saisin tosin sitä voisi lukuisat sairauteni hidastaa mutta perhe ei sitä halua.

Anteeksi, mutta mitä tämä tarkoittaa? Perheesi ei halua sinun saavan tehokkainta mahdollista lihavuuden ja sen liitännäissairauksien hoitoa, joka maksetaan verorahoista? Miksi ei?

Mun pitäs laihduttaa 30-40 kg. Alku meni hyvin, sitten katosi motivaatio. Mullakin ruoka harvoja iloja elämässä. Ennen sain hikiliikunnasta endorfiinipaukun, nykyään kuntoilukin on vaan suorittamista.

Mysimba-lääkkeestä kysy lääkäriltä, sopisiko sinulle.

Joo sama kiinnitti huomioni. 60 kiloa on kyllä sellainen savotta, että siihen tukea tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattiapu? 60 kiloa on kyllä aikamoinen urakka, ei onnistuisi. Lihavuusleikkaus?

Lihavuusleikkauksen varmaan saisin tosin sitä voisi lukuisat sairauteni hidastaa mutta perhe ei sitä halua.

Anteeksi, mutta mitä tämä tarkoittaa? Perheesi ei halua sinun saavan tehokkainta mahdollista lihavuuden ja sen liitännäissairauksien hoitoa, joka maksetaan verorahoista? Miksi ei?

Kai ne pelkää että kuolisin leikkaukseen. Mulla on aika monta autoimmuunisairausttea ja rytmihäiriöt ja monenlaista, sairautta niin kai se pelkoa aiheuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Hanki elämääsi ruuan lisäksi muutakin sisältöä.

Voiko typerämpää neuvoa olla? Ja tällekin on peukutettu urakalla. 

Jos ylipainoa on 60 kg, niin siinä ei vain innoissaan lähdetä harrastamaan liikuntaa tai yhtään mitään muutakaan. Koko elämä pyörii lihavuuden ympärillä. 

Lääkärille nyt ja terapiaan. Se on ensiaskel. Sitten myöhemmin voi katsoa näitä "sisältöjä". 

Ei kenenkään pidä ruveta laihduttamaan 60 kiloa. Minulla on aina kilon tavoite. Ei mitään aikarajaa. Ole laihtunut 20 kiloa.

180 cm ja 60 kiloa?! Eihän susta olisi kuin luut ja roikkuva nahka jäljellä. 80 kiloa on parempi painotavoite eli eihän sun tarvi laihduttaa "kuin" 40 kiloa.

Sata kiloa olis musta ok, eli koita laihduttaa 20 kiloa. Kuulostaa paljon helpommalta.

Vierailija kirjoitti:

180 cm ja 60 kiloa?! Eihän susta olisi kuin luut ja roikkuva nahka jäljellä. 80 kiloa on parempi painotavoite eli eihän sun tarvi laihduttaa "kuin" 40 kiloa.

No on se 40kg paljon. Laihduin muutama vuosi sitten kamalalla kitu dieetillä 96kg sitten repsahdin taas takaisin kun se paino jäi junnaamaan siihen 96kg. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden urakka, joten dieetti kuulostaisi monella ylivoimaiselta. Eli ratkaisuna elämäntapojen pysyvä muutos.

Jumpalla enemmän lihaksia, kävelylenkkejä ja terveellistä ruokaa.

Mutta ymmärrän hyvin jos on lannistunut olo. Kyse on silti loppuelämästäsi ja miten sen vietät. Mietihän asiaa.

Mulla on pahat rytmihäiriöt ja menier. En voi yksin mennä tekemään kävelylenkkejä eikä miestä kiinnosta tulla mukaan. Ystäviä ei ole. Kuntopyörällä olen sisällä polkenut ja vähän pihalla liikkunut.

Liikkua voi monella tavalla, vaikka imuroida jne, mutta varsinainen laihtuminen tulee siitä, että syöt vähemmän.

Ja muuten jännintä oli ettei kukaan huomannut laihtumistani. Mieskään ei sanonut mitään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattiapu? 60 kiloa on kyllä aikamoinen urakka, ei onnistuisi. Lihavuusleikkaus?

Lihavuusleikkauksen varmaan saisin tosin sitä voisi lukuisat sairauteni hidastaa mutta perhe ei sitä halua.

Anteeksi, mutta mitä tämä tarkoittaa? Perheesi ei halua sinun saavan tehokkainta mahdollista lihavuuden ja sen liitännäissairauksien hoitoa, joka maksetaan verorahoista? Miksi ei?

Kai ne pelkää että kuolisin leikkaukseen. Mulla on aika monta autoimmuunisairausttea ja rytmihäiriöt ja monenlaista, sairautta niin kai se pelkoa aiheuttaa.

Jos mies on niin veemäinen kuin olet kuvaillut, niin syy on se, että se ei halua hoitaa sua ja kotia sen leikkauksen jälkeisen ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattiapu? 60 kiloa on kyllä aikamoinen urakka, ei onnistuisi. Lihavuusleikkaus?

Lihavuusleikkauksen varmaan saisin tosin sitä voisi lukuisat sairauteni hidastaa mutta perhe ei sitä halua.

Anteeksi, mutta mitä tämä tarkoittaa? Perheesi ei halua sinun saavan tehokkainta mahdollista lihavuuden ja sen liitännäissairauksien hoitoa, joka maksetaan verorahoista? Miksi ei?

Kai ne pelkää että kuolisin leikkaukseen. Mulla on aika monta autoimmuunisairausttea ja rytmihäiriöt ja monenlaista, sairautta niin kai se pelkoa aiheuttaa.

Jos mies on niin veemäinen kuin olet kuvaillut, niin syy on se, että se ei halua hoitaa sua ja kotia sen leikkauksen jälkeisen ajan.

Ei se varmaan halua hoitaakaan.

Mielestäni tärkein asia tässä vaiheessa on selvittää se, MIKSI olet lihonut ja miksi ylipäätään haluat laihtua. Millainen on ruokarytmisi? Syötkö herkkuja? Kuinka paljon? Miksi? Syötkö, koska olet masentunut tai tylsistynyt? Paljonko liikut ja mitä teet iltaisin? Aiotko laihduttaa, koska PITÄISI, vaikka oikeastaan ei ole edes halua siihen?

Noin isoon urakkaan ei edes kannata lähteä yksin. Tarvitset selkeät tavoitteet ja motivaation ja ehdottomasti tukea ja neuvoja asiantuntijalta (muiltakin kuin palstalaisilta). Laihduttamaan ei kannata ryhtyä, vaan sinä tarvitset eväät järkevään elämänmuutokseen. Tsemppiä!

Laihduttajankin pitää syödä :D !! ja sen ruuan voi tehdä hyvän makuiseksi. Pitää vain syödä vähemmän ja useammin, ja pitää tiukka linja siitä mitä ruokaa syö, mutta laihduttaessa ei kyllä näkäkään jää. Itse olen laihduttanut juurikin aikalailla tuon 60kg noin 4 vuoden aikana. Ihan normaalia ruoakaa on saanut syödä, ja välillä herkutellakkin. Liikunnasta kun tekee kivan jutun, ja siitä ruuan syömisestä kanssa kivan jutun, niin ei se vaikeaa ole. Ja jos todella rakastat ruokaa, niin sittenhän on kiva opetella uusia reseptejä ja uudenlaisia ruokia? ei se, että laihduttaa tarkoita, että täytyy syödä vain nökeröitä kaurapuuroa puolukoilla, kuivaa kanaa ja rahkaa... ihan kunnon ruokaa saa syödä ja paljon hyviä kasviksia ja hedelmiäkin. Lihaa, kanaa, kalaa kaikkea. Ja kun ottaa asenteeksi elämäntapamuutoksen eikä pikalaihdutusta niin se tapahtuu aika huomaamatta! 

Painoin ennen 120kg, nykyisin 65kg. Pituutta n. 158cm. kannattiko? No kannatti!! ekan kerran elämässä oli kaikki verikoearvotkin täysin normaalit ja olo on tosi hyvä. Ruokaa  saa syödä, ei ole mitään ongelmaa. Ja aina olen ollut perso ruualle. Se vaatii vain hitusen itsekuria, kiinnostusta ja motivaatiota itsestä että siihen pystyy ja jaksaa opetella tekemään asioita uudelleen. Valiettavasti se on yleenäs se vaikein asia, opetella ne uudet tavat elää ja kokata yms. ... Tsemppiä!