Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka muodostat helposti parisuhteita mitä teet toisin kuin he, joiden on vaikea muodostaa parisuhde?
04.05.2019 |
Mikä on salaisuutesi? En tiedä annanko etäisen ja viileän kuvan itsestäni, mutta en onnistu muodostamaan parisuhdetta ja yksi syy voi olla se, etten viihdy baareissa. Tapaan miehiä töissä, harrastuksissa ja matkoilla, mutta mikään ei tuota tulosta. Mitä teen väärin?
Kommentit (71)
En ole erityisen näköinen tai muutenkaan mielestäni kovin spesiaali tapaus. Mutta minulla on aina ollut miesseuraa, nuoresta lähtien monia seurustelusuhteita ja aina silloin tällöin joku ihastuu minuun vaikka olen suhteessakin. Nyt pitkässä suhteessa ja naimisissa jo 8 vuotta. Uskoisin, että kyse on siitä, että olen aidosti kiinnostunut ihmisistä. Pidän ihmisistä ja se varmasti näkyy ulospäin. Kuuntelen ja juttelen mielelläni, kyselen, hymyilen ja otan aika rohkeasti kontaktia, jos haluan tutustua johonkin (romanttisesti tai ei). Avaan mielelläni keskusteluja vähän vieraampienkin kanssa. Mieheni on sanonut, että myös flirttailen jollain lailla, vaikka tämä onkin itselleni ihan tiedostamatonta. Jotain sellaista kehonkieltä, joka kertoo avoimuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on monikossa paljon parisuhteita, on myös eroja. Tekeekö silloin jotain oikein vai väärin?
Vierailija kirjoitti:
Tuli vähän mieleen, että pidät helposti parisuhteeseen ajautuvia ihmisiä jotenkin supliikkeina ja sosiaalisesti erityisen taitavina. Valtaosassa tapauksista näin ei kuitenkaan ole, vaan parisuhteeseen ryhdytään helposti jos ei osata tai haluta olla yksin. En tiedä yhtäkään itsenäistä ihmistä, joka parisuhteen päätyttyä lähtisi heti baariin hakemaan laastaria ja uutta suhdetta.
Jep. Joku mukiinmenevä tyyppi pitää löytää kainaloon, vaikka sitten parempaa odotellessa.
En ole etsinyt ketään tietynlaista ihmistä vaan tietynlaista suhdetta.
Matti Nykänen R.I.P. oli niitä, jotka löysivät monta parisuhdetta elämänsä aikana. Ihmeteltävää mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvä kuuntelija. Keskustelen siitä, mikä toista ihmistä kiinnostaa.
Kuuntelen henkilöä kenen kanssa olen tekemisissä, annan puheenvuoron ja olen kohtelias. Aivan kuten sinäkin, niin keskustelen siitä, mikä toista ihmistä kiinnostaa. En koskaan hölötä turhia enkä puhu päälle.
olen kaunis kasvoiltani. normaalikokoinen. hymyilen. ehkä paras puoli kuitenkin älykkyys/keskustelutaito/kuuntelutaito. miehiä kiinnostaa myös itsenäisyyteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole etsinyt ketään tietynlaista ihmistä vaan tietynlaista suhdetta.
En ala suhteeseen, joka tuntuu epävarmalta, kyllä molempien pitää haluta olla suhteessa ja olla valmiita tekemään yhdessä sen eteen töitä. Jos miehessä ilmenee jotain todella outoa tai pahaa, niin en halua tavata sellaista miestä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan tiedä. Olen etäinen ja viileä, en juuri pidä ihmisistä, en kikattele enkä näytä tissivakoa, enkä jaksa smalltalkia. Miehet ovat aina pitäneet vaimomatskuna, ja kolmekymppisenä olin ehtinyt jo toista kertaa avioonkin. Vain ensimmäinen kierros oli virhe.
Mones kierros sulla siis olikaan menossa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaus kysymykseen: en dumppaa heti ekan enkä tokankaan omituisuuden ilmetessä.
Mitä omituisuuksia olet huomannut miehissä?
Vierailija kirjoitti:
Matti Nykänen R.I.P. oli niitä, jotka löysivät monta parisuhdetta elämänsä aikana. Ihmeteltävää mielestäni.
Miten niin ihmeteltävää? Aikansa paras mäkihyppääjä. Eiköhän se riitä ja jos muutenkin riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Itse en jaksaisi sellaista höpöttäjää, yhden haastattelun kun katsoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sen verran hyvä luottamus itseeni, että tiedän/sin aina, että olen hyvä mies parisuhteeseen. Se miks sitten musta kiinnostutaan ulkonäöllisesti on, että olen pitkä, raamikas ja ihan komeakin. Lähemmin tutustuen muhun, ihmiset huomaa musta, että osaan ottaa muut ihmiset huomioon, olen kohtelias, nauran ja hymyilen paljon, oon sosiaalinen ja mukava.
Vierailija kirjoitti:
Jos on monikossa paljon parisuhteita, on myös eroja. Tekeekö silloin jotain oikein vai väärin?
Sekä-että. Harva onnistuu ensiyrittämällä löytämään elämänsä rakkauden eikä huonossa suhteessa pysyminen mikään meriitti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen aina ollut parisuhteessa ja uskon syynä olevan oma sosiaalisuuteni ja ennakkoluulottomuuteni. Erilaiset ihmiset viehättävät minua eikö minulla ole ns miestyyppiä. Ystäväpiirissäni he ketkä eivät seurustele/seurustelevat harvoin, omaavat vahvoja järkähtämättömiä mielipiteitä asioista. En minäkään seurustelisi ahdasmielisen tiukkapipon kanssa.
Aina silloin kun EN halua missään nimessä ketään miestä elämääni sotkemaan kun on niin tärkeät suunnitelmat, niin jo on alkanut treffikutsuja tulla ovista ja ikkunoista, puhelimnumero kaivetaan kiven alta, tunnustetaan ihastuksia.. ja se on sitten menoa kun joku niistä on ollut niin ihana ettei pysty missata..
Kun sitten taas olen etsimällä etsinyt vipinää niin eikö mitä.. jäätävä radiohiljaisuus niin flirtti- kuin viestittelylinjallakin. Kenestäkään ei kuulu mitään, kukaan ei edes katso minuun.
Että ainakin tästä naisesta epätoivo lemuaa kauas.
Vierailija kirjoitti:
Aina silloin kun EN halua missään nimessä ketään miestä elämääni sotkemaan kun on niin tärkeät suunnitelmat, niin jo on alkanut treffikutsuja tulla ovista ja ikkunoista, puhelimnumero kaivetaan kiven alta, tunnustetaan ihastuksia.. ja se on sitten menoa kun joku niistä on ollut niin ihana ettei pysty missata..
Kun sitten taas olen etsimällä etsinyt vipinää niin eikö mitä.. jäätävä radiohiljaisuus niin flirtti- kuin viestittelylinjallakin. Kenestäkään ei kuulu mitään, kukaan ei edes katso minuun.
Että ainakin tästä naisesta epätoivo lemuaa kauas.
Kenestäpä ei lemuaisi?
Faija39 kirjoitti:
Mulla on sen verran hyvä luottamus itseeni, että tiedän/sin aina, että olen hyvä mies parisuhteeseen. Se miks sitten musta kiinnostutaan ulkonäöllisesti on, että olen pitkä, raamikas ja ihan komeakin. Lähemmin tutustuen muhun, ihmiset huomaa musta, että osaan ottaa muut ihmiset huomioon, olen kohtelias, nauran ja hymyilen paljon, oon sosiaalinen ja mukava.
Raamikas=harteikas ja suurikokoinen? Oletko aidosti kiinnostunut toisista ja olet aidosti kohtelias? Ei kai sosiaalisuutesi ole sitä, että treffeillä hölötät vain omista jutuistasi ilman kuuntelematta naista? Olin kerran treffeillä miehen kanssa, joka oli ok mutta hölisi kahden tunnin ajan vain itsestään, kysyi kaksi kysymystä ja niihin piti vastata todella nopeasti - muuten olin hiljaa koko sen ajan mitä treffit kestivät.
Mielenkiintoinen kysymys. Varmaan minulla pohjimmiltaan johtuu siitä, että miehelle tulee kanssani olo, että aidosti ymmärrän häntä. Siksi hän (he) ihastuu minuun. Liittyy kai jotenkin tapaani kuunnella, olla läsnä ja keskustella. En ole välttämättä muuten edes mikään ihannenainen, mutta miehiä on aina riittänyt (minua ei edes helposti saa sänkyyn kanssaan tapailun alussa).
Tietty sillä että olin näyttävä blondi ja jalat nopeasti levällään. Miehille annoin vaikutelman, että ihailen ja arvostan ja vain "sinua". Vaikka no, aina kiikarissa moni muukin. Ties vaikka ois parempaa tarjolla. Ja kyllä vaikka välistä tais mennä myös elämäni rakkaus, lämmittelin muitakin. Onpa ollut useampi kosintakin päällekkäin, mutta hyväksyin vain yhden. Ja sille tielle jäin.
Näen että niin kauan kuin mies ei kosi on turhaan odottaa mitään. Nyt kun on kaksi rinkulaa timanteilla olen rauhoittanut, muumioitunut ja vaipunut unohduksiin markkinoilta ja hyvä niin.
Kai sitä sitten oli aika feikki kun mies välillä päivittelee että paketti ei ollutkaan ihan sitä mitä kuvitteli saavaansa. So what, ankkuri on heitetty ja kahlekuula kiinnitetty. Pakoon ei pääse, minua.
Ja ei, en ole baariruusu enkä pummi, enkä mt ongelmainen. Heillä on tosin vielä kovempi vienti.
Oletko sitoutumiskammoinen, nirso tms. Jotkut ihmiset torjuvat mahdolliset kumppanit vaistonvaraisesti. Tunnen naisen jolle ei kelpaa mikään eikä kukaan. Jos aluksi juttu luistaa ja mies sanoo yhden väärän lauseen tai sanan tai haisee kerran väärältä ja tekee väärän liikkeen niin se oli siinä. Jokin suojamuuri. Ei halua tulla satutetuksi. Haikailee täysin epärealistisia miehiä. Pinnallinen miesmaku. Haluaa täydellisen vartalon omaavan miehen ja pitää olla sitä tätä tota ja rahaa. Sen ja tän pituinen ja sellainen kyrsä housussa kun hän haluaa. Tyylikäs ja luonteeltaankin vielä ihana. Ei oo miestä löytyny. Sitten kun joku ihana, kunnollinen mies ihastuu häneen niin ei kelpaa. Ystäväksi kelpaa. Eri hän saa seksiä kyllä ja ystäviä. Rakkaussuhdetta torjuu. On itse harvinaisen kaunis ja hoikka nainen. Varaa valita mutta ku EI KELPAA. Väsyny hänen valitukseensa jo. 😐