Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos kaksoisreikäkoe todistaa elektronin voivan olla missä tahansa sijainnissa ja todistaa tietoisuuden synnyttävän todellisuuden, niin voiko tietoisuudella saada fotonit menemään vaan toisesta reiästä?

Vierailija
03.05.2019 |

Kysymys otsikossa.

Kommentit (43)

Vierailija
21/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noloa! Mä en tajunnut että ap tarkoitti kaksoisRAKOkoetta. Ajattelin, et on joku kaksoisREIKÄkoe josta en oo kuullutkaan ja olin ihan että woot! Mut siis tähän mä kyllä oon sitä mieltä että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa. Polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valonlähteestä valokuvauslevylle periaatteessa kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin fotonin kanssa. Kylläpä helpotti!

Vierailija
22/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos elektronia ei havaita, onko se olemassa?

Kyllähän solutasoa voidaan kuvata mikroskoopilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaksoisreikäkoe ei liity tietoisuuteen millään tavalla. Yksittäinen elektroni lentää aaltona molemman raon läpi ja interferoi itsensä kanssa. Jos taas elektronin paikka mitataan niin elektroniaalto romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen hiukkasena. Samalla kun hiukkasen paikka selviää, se voidaan havaita meidän tietoisuudessa. Ilmeisesti aloittaja jotenkin yrittää näitä asioita sotkea keskenään.

EIkö tietoisuuus ole ulkoapäin tulevaaa tallennettaa ja muuu aineiden liikettä.

Vierailija
24/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaksoisreikäkoe ei liity tietoisuuteen millään tavalla. Yksittäinen elektroni lentää aaltona molemman raon läpi ja interferoi itsensä kanssa. Jos taas elektronin paikka mitataan niin elektroniaalto romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen hiukkasena. Samalla kun hiukkasen paikka selviää, se voidaan havaita meidän tietoisuudessa. Ilmeisesti aloittaja jotenkin yrittää näitä asioita sotkea keskenään.

mutta miten sitten selität sen että koe toimii kvanteillakin

eli väitätkö että kvantti jakaantuu kahtia ja menee molemman raon läpi?

Vierailija
25/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoisreikäkoe ei liity tietoisuuteen millään tavalla. Yksittäinen elektroni lentää aaltona molemman raon läpi ja interferoi itsensä kanssa. Jos taas elektronin paikka mitataan niin elektroniaalto romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen hiukkasena. Samalla kun hiukkasen paikka selviää, se voidaan havaita meidän tietoisuudessa. Ilmeisesti aloittaja jotenkin yrittää näitä asioita sotkea keskenään.

EIkö tietoisuuus ole ulkoapäin tulevaaa tallennettaa ja muuu aineiden liikettä.

Ja joss jokin toimii tietyllä tavalla niiin siihen liitttyy varmaankin siihen liittyvät ominaiset seikat miksi se toimiii tietyllä tavallla eli ehkä jokinn osa alue stimuloituuu tietyllä tavalla vastaaamaan jonkin toiminnaan periaaatteita noudattttaen.

Vierailija
26/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoisreikäkoe ei liity tietoisuuteen millään tavalla. Yksittäinen elektroni lentää aaltona molemman raon läpi ja interferoi itsensä kanssa. Jos taas elektronin paikka mitataan niin elektroniaalto romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen hiukkasena. Samalla kun hiukkasen paikka selviää, se voidaan havaita meidän tietoisuudessa. Ilmeisesti aloittaja jotenkin yrittää näitä asioita sotkea keskenään.

mutta miten sitten selität sen että koe toimii kvanteillakin

eli väitätkö että kvantti jakaantuu kahtia ja menee molemman raon läpi?

Juurihan tuossa yllä sen sanoin, yksittäinen elektroni = kvantti.

Elektroni ei voi lentää minkään läpi hiukkasena, se liikkuu vain aaltona, tässä tapauksessa molempien reikien läpi. Takalevyyn kopsahtaessa aaltofunktio romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen levyssä.

Vierailija
28/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on täällä sellaista pseudotiedettä että huhhuh...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko kaksoisrakokokoeen oudohkot tulokset johtua siitä, että me ei tiedetä vielä täysin mitä avaruus on, mistä se koostuu ja miten se käyttäytyy. Onko se sittenkään tyhjä. Entä jos se onkin täysi? Entä jos se on periaatteessa supernestettä ja fotoni joka kulkee avaruudessa muodostaa näin ollen aaltoja avaruuden kudokseen? Tämä selittäisi myös miksi fotoneiden ''tarkkaileminen'' eli jonkin laitteen kanssa samassa tilassa mittailu häiritsee ja muuttaa fotonin muodostamaa aaltoa saaden tilanteen näyttämään siltä, että fotoni jotenkin itsenäisesti päättäisi reagoida tarkkailijaan muodostamalla välillä aaltoja ja välillä käyttäytymällä kuten partikkeli. Eihän se tarkkailija siis ole mikään tiedostava olento tai edes kamera. kvanttitasolla tehtävissä mittauksissa joudutaan varmasti käyttämään jotain metodia jolla vuorovaikutetaan ns. liikaa kyseisen tilan/avaruuden kanssa ja näin ollen estetään värähtelyn/aaltojen normaalia muodostumista.

Vierailija
30/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoisreikäkoe ei liity tietoisuuteen millään tavalla. Yksittäinen elektroni lentää aaltona molemman raon läpi ja interferoi itsensä kanssa. Jos taas elektronin paikka mitataan niin elektroniaalto romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen hiukkasena. Samalla kun hiukkasen paikka selviää, se voidaan havaita meidän tietoisuudessa. Ilmeisesti aloittaja jotenkin yrittää näitä asioita sotkea keskenään.

mutta miten sitten selität sen että koe toimii kvanteillakin

eli väitätkö että kvantti jakaantuu kahtia ja menee molemman raon läpi?

Juurihan tuossa yllä sen sanoin, yksittäinen elektroni = kvantti.

Elektroni ei voi lentää minkään läpi hiukkasena, se liikkuu vain aaltona, tässä tapauksessa molempien reikien läpi. Takalevyyn kopsahtaessa aaltofunktio romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen levyssä.

yksittäinen elektroni ei ole kvantti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
32/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voisiko kaksoisrakokokoeen oudohkot tulokset johtua siitä, että me ei tiedetä vielä täysin mitä avaruus on, mistä se koostuu ja miten se käyttäytyy. Onko se sittenkään tyhjä. Entä jos se onkin täysi? Entä jos se on periaatteessa supernestettä ja fotoni joka kulkee avaruudessa muodostaa näin ollen aaltoja avaruuden kudokseen? Tämä selittäisi myös miksi fotoneiden ''tarkkaileminen'' eli jonkin laitteen kanssa samassa tilassa mittailu häiritsee ja muuttaa fotonin muodostamaa aaltoa saaden tilanteen näyttämään siltä, että fotoni jotenkin itsenäisesti päättäisi reagoida tarkkailijaan muodostamalla välillä aaltoja ja välillä käyttäytymällä kuten partikkeli. Eihän se tarkkailija siis ole mikään tiedostava olento tai edes kamera. kvanttitasolla tehtävissä mittauksissa joudutaan varmasti käyttämään jotain metodia jolla vuorovaikutetaan ns. liikaa kyseisen tilan/avaruuden kanssa ja näin ollen estetään värähtelyn/aaltojen normaalia muodostumista.

Niin, en tiedä tarviiko siihen mitään erikoista avaruuden kudosta keksiä. Aalto on vaan hauras ja hajoaa helposti kun sitä yritetään käpistellä.

Suhteellisuusteoriahan väittää että on olemassa aika-avaruus, jota massa (ja siis energia, ja siis fotoni) taivuttaa. Eli sen mukaan yksittäinen fotonikin kyllä värisyttää aika-avaruutta, vaikutus on vaan olematon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoisreikäkoe ei liity tietoisuuteen millään tavalla. Yksittäinen elektroni lentää aaltona molemman raon läpi ja interferoi itsensä kanssa. Jos taas elektronin paikka mitataan niin elektroniaalto romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen hiukkasena. Samalla kun hiukkasen paikka selviää, se voidaan havaita meidän tietoisuudessa. Ilmeisesti aloittaja jotenkin yrittää näitä asioita sotkea keskenään.

mutta miten sitten selität sen että koe toimii kvanteillakin

eli väitätkö että kvantti jakaantuu kahtia ja menee molemman raon läpi?

Juurihan tuossa yllä sen sanoin, yksittäinen elektroni = kvantti.

Elektroni ei voi lentää minkään läpi hiukkasena, se liikkuu vain aaltona, tässä tapauksessa molempien reikien läpi. Takalevyyn kopsahtaessa aaltofunktio romahtaa ja elektroni ilmestyy johonkin pisteeseen levyssä.

yksittäinen elektroni ei ole kvantti

Kvanttiteoriassa kvanteilla tarkoitetaan yksittäisiä paketteja joita ei pysty enää jakamaan, lähettämään siis pienemmissä osissa eteenpäin. Miten jaat elektronin vielä pienempiin osiin ja lähetät sen kaksoisrakokokeessa levyn läpi?

Kaksoisrakokoe toimii kyllä myös fotoneilla, jotka varmaan sinäkin tunnustat kvanteiksi. Jos asia häiritsee niin korvaa sana elektroni sanalla fontti.

Vierailija
34/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä on universumin koko suhteessa yhteen elektroniin? Puhutaanko sadoista tuhansista tai miljoonista kerroista suuremmasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä on universumin koko suhteessa yhteen elektroniin? Puhutaanko sadoista tuhansista tai miljoonista kerroista suuremmasta?

Voi kuule universumiin mahtuisi ainakin sata tuhatta miljoonaa elektronia...

Vierailija
36/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
37/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi tietenkin. Teet vain tietoisen päätöksen tunkea sormesi (tai jotain) siihen toiseen reikään.

Vierailija
38/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otsikon oletukset ovat väärin ja kysymyskin on jäänyt pois, kun otsikko on pätkäisty.

Vierailija
39/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä on universumin koko suhteessa yhteen elektroniin? Puhutaanko sadoista tuhansista tai miljoonista kerroista suuremmasta?

En kylllä vttu tiedä. Varmaaan puhutaan elektronien jostkin luonnollisesta sattumanvaraisesta järjestyksessstä joka vain on sattttunut osumaaan kohdallleen luoden dna sssta erilaisiaaa mutaaatioita sopivisssa olosuhteiiissa.

Vierailija
40/43 |
03.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän kuusi