Äitini ja siskoni puuhailevat selkäni takana
Olin jo kuukausia epäillyt, että äitini ja siskoni puuhailevat selkäni takana, kunnes tänään sain asiaan vahvistuksen. Kävin pankissa ja pois tullessa näin, että äiti ja sisko istuivat Subwayssa lounaalla - kahdestaan. Olin hämmästynyt, ja vasta äsken soitin äidilleni ja kysyin asiasta suoraan.
Itse olen hyvin yksinäinen ihminen, elämääni ei kuulu kuin miesystäväni ja kissani, ja nyt tuli ilmi, että äiti ja sisko hengailevat keskenään viikottain, useita kertoja viikkoon. Sisko soittaa äidille PÄIVITTÄIN ja puhuvat pitkiä puheluita. Äiti siis ilmeisesti viettää rattoisasti eläkepäiviään minun siskoni seurassa, kun minut - esikoinen - jätetään ulkopuolelle.
Onko ihan reilua, että toinen tytär jätetään yksin, ja toisen tyttären kanssa vietetään ihanaa yhteistä arkea lounaiden ja pitkien, antoisien keskustelujen merkeissä? Äitini ei osannut vastata.
Onko ihan tavallista, että äiti suosii toista tytärtä yli toisen? Minusta halpamaista.
Kommentit (37)
Miksi eivät saisi viettää aikaa kahdestaan. Jos olet heidän mielestään esim. liian kritisoiva heitä kohtaan tms.
Pidätkö itse yhteyttä? Milloin viimeksi pyysit äitiäsi syömään?
Jos sisaresi pitää yksinäiselle äidilleen seuraa, kun sinä kiehnäät kissasi ja miesystäväsi kanssa.
Vanhemmat usein suosivat jotain lastaan, vaikka harva sitä myöntää.
Joskus edes lapsensa kanssa ei keksi puhumista. Toisen lapsen kanssa saattaa viihtyä paremmin. Ei se tarkoita sitä, että rakastaisi vähemmän. Ihmissuhteet on monimutkaisia.
Ja onko niin, että joka kerta kun olet soittanut (päivittäin) äidillesi niin hän ei ole vastannut? Ja kun olet ehdottanut yhteisiä lounaita niin äiti on joka kerta kieltäytynyt?
Vanhempamme ovat yhteydessä meistä neljästä sisaruksesta vähemmän niihin, jotka ovat käyttäytyneet heitä kohtaan aikuisuudessa toistuvasti epäkunnioittavalla tavalla. Tietysti myös kiireelliset aikataulut vaikuttavat yhteydenpidon määrään.
Meillä ketään ei ole suosittu vaan mahdollisuudet ovat olleet kaikille samat. Se, kuinka ne on osattu/haluttu hyödyntää, on lopulta ollut täysin kiinni itsestä.
Harmi, jos eivät ota sinua mukaan. Itse olisin tyytyväinen, jos äitini pyörisi siskoni kanssa eikä tulisi aina meidän seuraan...
Voi olla, etten ole ollut itsekään aktiivinen yhteydenpitäjä, mutta luulisi että vastapainoksi äiti tai sisko soittaisi minulle vastapainoksi, kun ovat ensin keskenään keskustelleet.
Olen varmaankin niin ikävystyttävä ja yksinkertainen keskustelukumppani, ettei minua haluta mukaan ilakointiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vanhempamme ovat yhteydessä meistä neljästä sisaruksesta vähemmän niihin, jotka ovat käyttäytyneet heitä kohtaan aikuisuudessa toistuvasti epäkunnioittavalla tavalla. Tietysti myös kiireelliset aikataulut vaikuttavat yhteydenpidon määrään.
Meillä ketään ei ole suosittu vaan mahdollisuudet ovat olleet kaikille samat. Se, kuinka ne on osattu/haluttu hyödyntää, on lopulta ollut täysin kiinni itsestä.
Rakkautenne on siis hyvinkin ehdollista.
Miksi et pidä päivittäin yhteyttä äitiin, kuten siskosi?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, etten ole ollut itsekään aktiivinen yhteydenpitäjä, mutta luulisi että vastapainoksi äiti tai sisko soittaisi minulle vastapainoksi, kun ovat ensin keskenään keskustelleet.
Olen varmaankin niin ikävystyttävä ja yksinkertainen keskustelukumppani, ettei minua haluta mukaan ilakointiin.
Ap
Vaikutat kyllä AP aloituksesi ja kommenttisi perusteella niin negatiiviselta ihmiseltä, että taitaa siskollasi ja äidilläsi olla syynsä pitää etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempamme ovat yhteydessä meistä neljästä sisaruksesta vähemmän niihin, jotka ovat käyttäytyneet heitä kohtaan aikuisuudessa toistuvasti epäkunnioittavalla tavalla. Tietysti myös kiireelliset aikataulut vaikuttavat yhteydenpidon määrään.
Meillä ketään ei ole suosittu vaan mahdollisuudet ovat olleet kaikille samat. Se, kuinka ne on osattu/haluttu hyödyntää, on lopulta ollut täysin kiinni itsestä.Rakkautenne on siis hyvinkin ehdollista.
Kuinka niin? Ymmärrän vanhempiani asiassa täysin. Jos vastassa on jatkuvaa aiheetonta v-tuilua ja uhkauksia, on täysin kohtuullista pitää etäisyyttä - vaikka kyse onkin omasta lapsesta.
Minulla on vastaava tilanne siskoni ja äitini kanssa. Ovat käyneet ulkomailla ym, mutta minua ei ole edes pyydetty mukaan. Ovat aina olleet läheisempiä. Minusta äitini ei ole koskaan ollut kiinnostunut..kertoilee välillä omia kuulumisiaan, mutta koskaan ei kysy miten mulla menee tai lapsillani ym. Pahalle tuntuu :( Siskon kanssa olen kuitenkin läheinen. Eipä tuolle oikein mitään voi..koen, että jokin vika minussa on, kun en kelpaa. Ehkä syy on se, että äitini sai minut ollessani 16v ja se oli ollut rankkaa. Noh, turha hänen odottaa apua minulta, kun on vanha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempamme ovat yhteydessä meistä neljästä sisaruksesta vähemmän niihin, jotka ovat käyttäytyneet heitä kohtaan aikuisuudessa toistuvasti epäkunnioittavalla tavalla. Tietysti myös kiireelliset aikataulut vaikuttavat yhteydenpidon määrään.
Meillä ketään ei ole suosittu vaan mahdollisuudet ovat olleet kaikille samat. Se, kuinka ne on osattu/haluttu hyödyntää, on lopulta ollut täysin kiinni itsestä.Rakkautenne on siis hyvinkin ehdollista.
Kuinka niin? Ymmärrän vanhempiani asiassa täysin. Jos vastassa on jatkuvaa aiheetonta v-tuilua ja uhkauksia, on täysin kohtuullista pitää etäisyyttä - vaikka kyse onkin omasta lapsesta.
Jaa, luulin että kyse oli jostain lievästä nyrpeydestä eikä mistään henkisestä väkivallasta.
Äitisi on aikuinen ihminen, joka saa ihan itse valita, kenen kanssa aikaansa viettää.
Suosittelen, että kasvat itsekin aikuiseksi ja otat itse vastuun omasta elämästäsi ja ihmissuhteistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempamme ovat yhteydessä meistä neljästä sisaruksesta vähemmän niihin, jotka ovat käyttäytyneet heitä kohtaan aikuisuudessa toistuvasti epäkunnioittavalla tavalla. Tietysti myös kiireelliset aikataulut vaikuttavat yhteydenpidon määrään.
Meillä ketään ei ole suosittu vaan mahdollisuudet ovat olleet kaikille samat. Se, kuinka ne on osattu/haluttu hyödyntää, on lopulta ollut täysin kiinni itsestä.Rakkautenne on siis hyvinkin ehdollista.
Kuinka niin? Ymmärrän vanhempiani asiassa täysin. Jos vastassa on jatkuvaa aiheetonta v-tuilua ja uhkauksia, on täysin kohtuullista pitää etäisyyttä - vaikka kyse onkin omasta lapsesta.
Jaa, luulin että kyse oli jostain lievästä nyrpeydestä eikä mistään henkisestä väkivallasta.
Joo, tässä ollaan pikkasen eri levelillä. Onneksi ei liene kovin yleistä tämä.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, etten ole ollut itsekään aktiivinen yhteydenpitäjä, mutta luulisi että vastapainoksi äiti tai sisko soittaisi minulle vastapainoksi, kun ovat ensin keskenään keskustelleet.
Olen varmaankin niin ikävystyttävä ja yksinkertainen keskustelukumppani, ettei minua haluta mukaan ilakointiin.
Ap
En sanoisi Subwayssa syömistä ilakoimiseksi.
Aikuisena ollaan niin kuin aikuiset keskenään, kenen kanssa viihdytään, kun ei ole enää elatus- eikä kasvatusvelvollisuutta. Odottavatkohan ihmiset, että esim. heidän kiukuttelujaan pitäisi vielä seitsemänkymppistenkin vanhempienkin sietää kuin lapselta?
Vaikea sanoa. Minun isäni ei pitänyt minusta, ainoastaan sisaruksestani piti. Tämä tosin isän oman toiminnan tulosta ja hän halusi nähdä minussa vain pahaa. Tämä asia ihmetytti muitakin.