Lue keskustelun säännöt.
Vihaan elämääni ja haluan sen jo loppuvan
02.05.2019 |
Vihaan niin paljon kaikkea elämässäni eikä juuri mikään siitä ole sellaista mitä voi muuttaa. Koska tämä kaikki voisi loppua?
Kommentit (21)
Mäkin vihaan. Mutta tallaan täällä vielä ja ootan, jos jonain päivänä helpottaisi ja elämäni muuttuisi paremmaksi. Jää mun kanssa oottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mee hoitoon
En mene -Ap
No, eipä muakaan haittaisi kuolla pois. Sitä odotellessa :)
Joku päivä onnistaa varmasti.
0/5
Jos oikeasti haluaisit, et olisi enää täällä.
Sama täällä. Eikä elämässäni ole edes mitään erityisen kauheaa. Se vaan on tylsää ja merkityksettömän oloista. Aina välillä haaveilen aggressiivisista syövistä ja muista sairauksista jotka lopettaisivat tämän nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5
Jos oikeasti haluaisit, et olisi enää täällä.
Ei ole noin yksinkertaista. Itse yritin itsaria opiskelijana viinalla ja lääkkeillä. Ei onnistunut mutta sain pysyvän maksavaurion.
Sittemmin olen ajatellut sitä, että en voi tuottaa sitä tuskaa vanhemmilleni ja lemmikeilleni että lopetan elämän itse ennen aikojaan. Sen sijaan jos tulisi sairaus, sille ei ns. voisi mitään, joten olisi asiasta hyvä omatunto.
Kaikkee sitä ihmiset toivoo. Sitten kun meinaa kuolla niin toivoo, ettei kuoliskaan ihan vielä. Mä en tosin kerinnyt toivomaan mitään, vaan heräsin hämmästyneenä teholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Eikä elämässäni ole edes mitään erityisen kauheaa. Se vaan on tylsää ja merkityksettömän oloista. Aina välillä haaveilen aggressiivisista syövistä ja muista sairauksista jotka lopettaisivat tämän nopeasti.
Sama täällä. En vain tykkää kivusta, joten... Jos pystyisi vain astumaan pois maailmasta ilman mitään kitumista, niin sen olisin tehnyt jo.
Odottele rauhassa viidenkympin virstanpylvästä, sen jälkeen kaikki muuttuu tasaisemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Eikä elämässäni ole edes mitään erityisen kauheaa. Se vaan on tylsää ja merkityksettömän oloista. Aina välillä haaveilen aggressiivisista syövistä ja muista sairauksista jotka lopettaisivat tämän nopeasti.
Varo, mitä toivot. Syöpäkuolema voi olla todella kammottava.
Aina voi muuttaa asioita, myös omaa ajattelutapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Jos oikeasti haluaisit, et olisi enää täällä.
Ei ole noin yksinkertaista. Itse yritin itsaria opiskelijana viinalla ja lääkkeillä. Ei onnistunut mutta sain pysyvän maksavaurion.
Sittemmin olen ajatellut sitä, että en voi tuottaa sitä tuskaa vanhemmilleni ja lemmikeilleni että lopetan elämän itse ennen aikojaan. Sen sijaan jos tulisi sairaus, sille ei ns. voisi mitään, joten olisi asiasta hyvä omatunto.
Itse asiassa jos olisi aggressiivinen sairaus niin sua yritettäisiin painostaa hoitoon, olisi huono omatunto joka tapauksessa - Ap
Ala toivomaan elämääsi asioita, mielellään mukavampia. Ja kyllä sinä leipääkin puremalla ehdit kuolemaan. Se on kaikille varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Jos oikeasti haluaisit, et olisi enää täällä.
Ei ole noin yksinkertaista. Itse yritin itsaria opiskelijana viinalla ja lääkkeillä. Ei onnistunut mutta sain pysyvän maksavaurion.
Sittemmin olen ajatellut sitä, että en voi tuottaa sitä tuskaa vanhemmilleni ja lemmikeilleni että lopetan elämän itse ennen aikojaan. Sen sijaan jos tulisi sairaus, sille ei ns. voisi mitään, joten olisi asiasta hyvä omatunto.
Niin , sinulla on elämä mielestäsi tylsää. Toivot sairautta, voit saada sairauden ,jossa on jatkuvat valtavat kivut eikä niihin ole apua. Vähän olet tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Ala toivomaan elämääsi asioita, mielellään mukavampia. Ja kyllä sinä leipääkin puremalla ehdit kuolemaan. Se on kaikille varmaa.
Olisi ollut paljon mukavampaa kuolla, kun oli vielä onnellinen. Toisillekin olisi jäänyt parempi kuva minusta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Eikä elämässäni ole edes mitään erityisen kauheaa. Se vaan on tylsää ja merkityksettömän oloista. Aina välillä haaveilen aggressiivisista syövistä ja muista sairauksista jotka lopettaisivat tämän nopeasti.
Jep, eikä tarvitsisi kantaa vastuuta siitä jos lopettaisi elämänsä itse, koska kävi niin huono tuuri että sairastui, minkäs sille voi.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Eikä elämässäni ole edes mitään erityisen kauheaa. Se vaan on tylsää ja merkityksettömän oloista. Aina välillä haaveilen aggressiivisista syövistä ja muista sairauksista jotka lopettaisivat tämän nopeasti.
Ja kenen syytä se mahtaa olla?
Vinkki: Katso peiliin
Toinen vinkki: Suomessa on paljon mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä, millä konkreettisesti autat muita tai jopa pelastat elämiä. Ei ole elämä tylsää eikä merkityksetöntä, kun ansiostasi elämiä kirjaimellisesti säästyy.
Mikä on mielestänne kohtuullinen aika, mikä pitäisi "yrittää"? Ap
mee hoitoon