Lue keskustelun säännöt.
Ajatelkaa: Tämän päivän parikymppisillä ei ole mitään hajua markka-ajan hyvinvoinnista ja tasa-arvosta!! :O
Mahtava markka-aika!!
02.05.2019 |
Ajasta, jolloin töitä riitti kaikille. Juopoillekin löytyi sellaista työtä, että promillet eivät olleet vaaraksi.
Ajasta, jolloin kaikki kävivät ruotsinlaivalla, mutta kukaan ei käynyt Thaimaassa tai leipäjonossa.
Ajasta jolloin kaikki oli halpaa, koska palkat olivat pieniä, mutta pienellä palkalle eli, koska kaikki oli halpaa ja verotus kevyttä.
Ajasta jolloin kukaan ei olisi kehdannut olla ilman työtä tai koulua.
Ajasta jolloin duunari tienasti enemmän, mutta johtajat vähemmän.
Se oli tasa-arvon ja hyvinvoinnin aikaa se.
Kommentit (32)
Ja kaikki tyytyivät vähempään. Ei shoppailtu, käyty ravintoloissa eikä osteltu elektronisia vimpaimia. Rahat riittivät koska ei tuhlailtu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikennevälineissä kulkeminen oli niin mutkatonta, oli sulla sitten se leimattava sarjalippu tai kk-kortti. Verratkaa nyt tähän A AB ABC ja mitä näitä nyt olikaan, en ole vielä edes perehtynyt.. digitaalisaatio menee sellaista haipakkaa eteenpäin, juuri kun omaksut jotain hei nyt tulekin taas uudistukset oletko valmis ? justjust..kliffaa hei.
Olen kyllä elänyt tuon mainitsemasi kulta-ajan mutta minun muistoni ovat sieltä aika erilaiset. Moni asia oli niin kallis että niitä varten saatettiin säästää jopa vuosia. Väri-TV oli monille oikeasti iso hankinta eikä edes puhelinta ollut ihan joka kodissa vielä 70-luvulla. Puhelinosake oli hyvin kallis sijoitus. Polkypyörää varten säästin viikkorahat koko talven viimeistä penniä myöten ja loput sitten sain synttärilahjana vanhemmilta ja isovanhemmilta.
Kekkonen taas julkisti ihan kansallisen hätätilan kun työttömyys öljykriisin aikana nousi niin korkeaksi eikä niitä töitä todellakaan ollut. Vähän väliä sen ostovoiman myös romautti metsäteolisuuden vaatimuksesta tehty devalvaatio joka nosti tuontitavaroiden hintoja yhdessä yössä jopa kymmeniä prosentteja.
Sana "shoppailla" harrastuksena kelpasi TV- sketsin aiheeksi.
Ylellisyystavarat olivat oikeasti kalliita.
Mutta ei silloin oikein vähäosaisilla hyvin mennyr:
Vuokransa maksamatta jättäneet lempattiin oikeasti kadulle,
Ei tullut sossu hätiin.
Kaatopaikkojen vieressä metsissä oli hökkeleitä, joissa tenukepit asuivat.
Ja siis joivat oikeasti tenua, Lasol- lasinpesuneste oli spurgujen suosikki.
Juu, duunari saattoi oikeasti tienata kohtuullisesti hintatasoon nähden.
Ja oli tosiaan töitä, joita saattoi tehdä sellainenkin, jolle ei koulu maistunut, oli raksa-aputöitä, sahalla lempattiin käsin puutavaraa, tehtaissa oli duunia kun vain meni ja teki.
Mutta kuten mainittu, oli huonompiakin jaksoja työllisyyden suhteen, eikä Suomi ollut homogeeninen hyvinvoinnin suhteen.
Joku asui hyvinkin modernisti jo 60- luvulla, toinen 50- lukua vastaavissa olosuhteissa vielä 80- luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunsin miehen joka oli syntynyt 50-luvun alussa. Ei ollut koskaan töissä, jossain vaiheessa pari linnareissua. Kuoli yli 10v sitten. Hänen aikanaan pystyi elämään sossurahoilla, koska tukea haki niin harvat. Ne jotka haki, katsottiin automaattisesti kelkasta pudonneiksi, joten tukea ei heiltä evätty eikä vaadittu mitään osallistumisia tms.
90-luku oli eri asia kuin markka-aika ylipäänsä. Silloin tilanne muuttui. Muistan kun Timo Harakka kirjoitti nyt-liitteessä että työttömyys ei tule enää koskaan laskemaan alle 200 tuhanteen. Melko hyvin on ennustus pitänyt, hieman tuon alle käytiin kai joskus 2007 mutta sitten noustiin takaisin yli 200t
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli eri asia kuin markka-aika ylipäänsä. Silloin tilanne muuttui. Muistan kun Timo Harakka kirjoitti nyt-liitteessä että työttömyys ei tule enää koskaan laskemaan alle 200 tuhanteen. Melko hyvin on ennustus pitänyt, hieman tuon alle käytiin kai joskus 2007 mutta sitten noustiin takaisin yli 200t
No jos jotain "kulta-aikaa" halutaan hakea niin ehkä ne muutamat vuodet 80-luvun puolivälistä 90-luvun lamaan saakka olivat aikaa jolloin oli yleisesti melko hyvin rahaa kulutukseen ja työttömyys oikeasti pientä (siis niin että sitä ei peitelty kurjilla hätäaputöillä). Mutta kyllä koko markka-ajan kuvaaminen hyvänä aikana on melkoista vääristelyä.
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli eri asia kuin markka-aika ylipäänsä. Silloin tilanne muuttui. Muistan kun Timo Harakka kirjoitti nyt-liitteessä että työttömyys ei tule enää koskaan laskemaan alle 200 tuhanteen. Melko hyvin on ennustus pitänyt, hieman tuon alle käytiin kai joskus 2007 mutta sitten noustiin takaisin yli 200t
No jos jotain "kulta-aikaa" halutaan hakea niin ehkä ne muutamat vuodet 80-luvun puolivälistä 90-luvun lamaan saakka olivat aikaa jolloin oli yleisesti melko hyvin rahaa kulutukseen ja työttömyys oikeasti pientä (siis niin että sitä ei peitelty kurjilla hätäaputöillä). Mutta kyllä koko markka-ajan kuvaaminen hyvänä aikana on melkoista vääristelyä.
omat muistikuvani alkaa jostain 70-luvun puolivälistä ja mun mielestä silloin oli jo hyvä elintaso: ei ollut pulaa ruuasta, vaatteista, asumisesta. Jotkut asui vanhoissa mökeissä joissa oli vielä ulkovessat mutta sitä ei pidetty erityisen köyhänä. Heillä oli kuitenkin oma piha mitä kerrostaloasujilla ei ollut. Kaikki mitä on tullut sen jälkeen (netit, kännykät, ulkomaanmatkat) on melko ylimääräistä kulutusta jota ilmankin pärjäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työllisyyden osalta 1980-luvun "kulta-aika" oli täysin poikkeuksellinen sekä Suomen historiassa että ylipäätään koko maailman talouden historiassa. Jos puhutaan markka-ajasta nostalgisesti, tarkoitetaan pääasiassa yleensä tätä ajanjaksoa.
Kyllä työttömyyttä oli laajastikin toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa - sillä erolla, että kymmenet tuhannet työttömät pakotettiin tekemään raskaita ja erittäin huonosti palkattuja työttömyystöitä, mm. tienrakennusta, viemäri- ja vesijohtoverkoston tekoa yms. työkaluina tietenkin pelkästään lapio ja rautakanki. Näitä työttömyystyömaita pidettiin yllä pitkälle 1960-luvulle asti. Vasta tämän jälkeen alettiin maksaa työttömyyskorvauksia.
1960- ja 1970-luvulla Suomen työttömyys pysyi aisoissa lähinnä massiivisen maastamuuton ansiosta (pääosin Ruotsiin, mutta myös muualle).
Vasta 1980-luku oli Suomessa työllisyyden kulta-aikaa, jolloin palkat paranivat inflaatiota nopeammin ja esim. kestokulutustuotteiden hinnatkin pikku hiljaa alkoivat laskea. Iso tekijä 1980-luvun poikkeuksellisen korkeassa työllisyydessä oli Neuvostoliiton kanssa harjoitettu hyödyttävä ja erittäin laajamittainen clearing-kauppa, joka keinotekoisena järjestelynä joutui tiensä päähän 1990-luvulla NL:n romahdettua.
Samalla talous romahti ja massatyöttömyys syntyi - tuloksena järjestelmä, jossa 1980-luvun korkeasuhdanteen tasoon mitoitetut työttömyysturvaetuudet jouduttiin pulittamaan 20.000 suomalaisen sijaan sadoille tuhansille suomalaisille. Tämä söi pitkäksi ajaksi pohjan koko valtiontaloudelta.
No markka-aikana televisio oli kallis, mutta silloin ihmisillä oli sentään varaa ostaa ruokansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Euro vei ostovoiman kirjoitti:
No markka-aikana televisio oli kallis, mutta silloin ihmisillä oli sentään varaa ostaa ruokansa.
Silloin ei pidetty pelkkää filettä syömäkelpoisena ruokana, syötiin silakoitakin herkkuna, eikä syöty erityisemmin eineksiä vaan tehtiin itse ruokaa suht halvoista aineksista. Kotletit (eli paistovalmiit leivitetyt jauhelihapihvit) olivat silloin spesiaaliruokaa. Ei samalla lailla syöminen ole juuri sen kalliimpaa kuin nytkään.
Mä en kaipaa pätkää vertaa sitä markka-aikaa kun lainojen (asunto- ja opintolainojen myös) korko oli yli 15%. Maksaisitko nyt 200 000 euron asuntolainasta pelkkää korkoa 30 000€ vuodessa sen nykyisen alle 2000€ sijaan?
Joo muistan hyvin. Nuorison alkon käyttö oli raivokasta. Lainojen korot oli matalat kun ne oli 6-7%. Kaikki oli jotenkin ummehtunutta, poliittista keskustelua ei edes ollut. Ja tosiaan työttömyyteen auttoi se, että monta sataa tuhatta suomalaista lähti Ruotsiin töihin. Ja osa ei oikein onnistunut löytämään siellä paikkaansa. Mistä tuli ruotsalaisten lentävä lause "en finne igen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Markka aikana duunari perhekin pystyi hankkimaan joko uuden osake asunnon kaupungista tai uuden omakotitalon taajamasta + lisäksi kesämökin järvenrannalta kotipaikkakunnalta.
Autot olivat keskiverto perheellä suurinpiirtein yhtä "uusia" kuin nykyäänkin.
Ruoka oli edullisempaa, kun taas kodin elektroniikka oli kallista. Kaukomatkailu oli lähinnä rikkaimman 10% harrastus, hyvätuloinen perhe kävi canarialla, kreikassa tai euroopan kaupungeissa noin 1 x vuodessa.
Työtahti työpaikoilla oli huomattavasti rennompi ja turhan tärkeitä asiantuntijoita ei ollut kuin murto-osa työvoimasta. Palavereissa istuskeluun ei kulutettu tuntikaupalla työaikaa päivittäin, ei myöskään turhanpäiväisiin elämäntaito, -vuorovaikutus, digi tutuksi jne pakkopulla koulutuksiin.
Jotenkin hyväksyttiin paremmin erilaisuutta, myös niitä hieman reppanoita tai viinaan meneviä, heillekin löytyi töitä. Sosiaalimenot olivatkin suhteessa minimaaliset tämän päivän menoihin suhteutettuna.
Kaikenlainen työ- ja vapaa-ajan ylisuorittaminen, äärikokemuksien keräily ja muu näyttäminen ja egon kohottaminen ei ollut kovin suosittua.
Ihmiset oli solidaarisempia toisiaan kohtaan ja yleisesti yhteiskuntarakenne oli tasa-arvoisempi, oli vähemmän köyhiä ja rikkaita, mutta iso melko hyvinvoiva keskiluokka.
Suomi valtiona ei myöskään ollut juurikaan velkaantunut, edes pahimman 1990-luvun laman aikaan, etenkään jos tilannetta verrataan nykypäivään.
No siis. Otetaan vaikka Meiju 21v. Meiju opiskelee yliopistotasolla vaikka ei ole kauhean skarppi. Mutta jotenkin ne tietyt kyvyt riittivät. Meiju tykkää seksistä sekä ostaa joka päivä jotain pientä krääsää. Meiju uskoo, että opintotuen pitäisi riittää tähän krääsään ja myös tupakka-askiin, koska hänellä on aina ollut kivat vanhemmat joiden mielestä hän on ihan paras. Joten valtiovallan ja yleisen kassan pitäisi myös olla sitä mieltä, että hän on ihan lutunen ja paras ja rahaa pitäisi olla tarpeeksi mielitekoihin, vaikka hän ei tee mitään sen eteen.
En jaksa enempää. Joku muu voi jatkaa tarinaa.
Vierailija kirjoitti:
Euro vei ostovoiman kirjoitti:
No markka-aikana televisio oli kallis, mutta silloin ihmisillä oli sentään varaa ostaa ruokansa.
Silloin ei pidetty pelkkää filettä syömäkelpoisena ruokana, syötiin silakoitakin herkkuna, eikä syöty erityisemmin eineksiä vaan tehtiin itse ruokaa suht halvoista aineksista. Kotletit (eli paistovalmiit leivitetyt jauhelihapihvit) olivat silloin spesiaaliruokaa. Ei samalla lailla syöminen ole juuri sen kalliimpaa kuin nytkään.
Mä en kaipaa pätkää vertaa sitä markka-aikaa kun lainojen (asunto- ja opintolainojen myös) korko oli yli 15%. Maksaisitko nyt 200 000 euron asuntolainasta pelkkää korkoa 30 000€ vuodessa sen nykyisen alle 2000€ sijaan?
Toisaalta eipä siihen aikaan lainaakaan täytynyt ottaa kuin nykyrahassa sellaiset 30 000-50 000 euroa johonkin uuteen kaksioon kaupungista ja inflaatio söi lainaa hurjalla tahdilla..
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli eri asia kuin markka-aika ylipäänsä. Silloin tilanne muuttui. Muistan kun Timo Harakka kirjoitti nyt-liitteessä että työttömyys ei tule enää koskaan laskemaan alle 200 tuhanteen. Melko hyvin on ennustus pitänyt, hieman tuon alle käytiin kai joskus 2007 mutta sitten noustiin takaisin yli 200t
No jos jotain "kulta-aikaa" halutaan hakea niin ehkä ne muutamat vuodet 80-luvun puolivälistä 90-luvun lamaan saakka olivat aikaa jolloin oli yleisesti melko hyvin rahaa kulutukseen ja työttömyys oikeasti pientä (siis niin että sitä ei peitelty kurjilla hätäaputöillä). Mutta kyllä koko markka-ajan kuvaaminen hyvänä aikana on melkoista vääristelyä.
omat muistikuvani alkaa jostain 70-luvun puolivälistä ja mun mielestä silloin oli jo hyvä elintaso: ei ollut pulaa ruuasta, vaatteista, asumisesta. Jotkut asui vanhoissa mökeissä joissa oli vielä ulkovessat mutta sitä ei pidetty erityisen köyhänä. Heillä oli kuitenkin oma piha mitä kerrostaloasujilla ei ollut. Kaikki mitä on tullut sen jälkeen (netit, kännykät, ulkomaanmatkat) on melko ylimääräistä kulutusta jota ilmankin pärjäisi.
Räikkösillä oli ulkohuusi kun kimi palkattiin mclarenille ja se oli aika kaukana -70 luvusta
Ostin ekan oman asuntoni vuonna 1991 ja lainani korko oli 14,5%.
Euro vei ostovoiman kirjoitti:
No markka-aikana televisio oli kallis, mutta silloin ihmisillä oli sentään varaa ostaa ruokansa.
Markka aikana ruoka oli paljon kalliimpaa, koska nykyään on enemmän tehotuotantoa ja ruokaa tuodaan ympäri maailmaa.
Myös halvempia elintarvikkeita käytettiin esim. Silakkaa, luita, verta, sisäelimiä ja kasviksia ja hedelmiä paljon vähemmän.
Nykyään monet ovat paljon halvempia esim. Kahvi, hedelmät, maito jne.
Ei tuollaista aikaa ole ollut koskaan muualla kuin mielikuvituksessasi.