Kaverit eivät osaa puolustaa itseään
Eilen se taas nähtiin: oltiin kavereiden kanssa pitämässä hauskaa puistossa, kunnes paikalla tuli pari urpoa haastamaan riitaa. Tilanne alkoi eskaloitumaan ja nousin ylös vastatakseni mahdolliseen päälletuloon. Mitä tekivät kaverini? Vapisivat päät painuksissa eivätkä tehneet elettäkään suojatakseen itseään. Kuin lampaat. Tilanne onneksi laukesi, kun paikalle tuli poliisin partioauto ja sekopäät lähtivät menemään.
Tämä jäi minua askarruttamaan, koska ei ollut eka kerta, kun nämä vässykät tutisevat peloissaan uhkaavassa tilanteessa. Itseasiassa olen varma, että jos joku hyökkäisi päälle, nämä eivät vastustaisi mitenkään ja heille saisi tehdä mitä tahansa. Ja joukossa ihan isokokoisia miehiä. En tarkoita pahalla, mutta asia kuvottaa jotenkin.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea, kun mopojonnet päästelee julki fantasioitaan. Nyt iltapesulle ja nukkumaan.
Mitä "fantasioita"? Tuossahan sadatellaan sitä, miten porukasta ei ole puolustamaan itseään? Häh..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis.. muut vain haastoivat urpojen kanssa riitaa päät painuksissa, kuin lampaat?
Vai miten se nyt oikein eskaloitui?
Ethän ollut itse urpo?
Ei kun istuimme piknikillä ja siihen lähelle tuli pari kännissä/aineissa olevaa tyyppiä. Emme huomioineet alkuun mitenkään, mutta sitten alkoi huutelu sieltäpäin. Emme noteeranneet sitäkään mitenkään, vaan yritimme olla ihan vaan provoimatta. Kun tyypit nousivat ja lähtivät tulemaan kiroillen kohti, nousin itsekin, mutta muut jäivät istumaan pää painuksissa ja ihan selvästi todella peloissaan. Kehoitin tyyppejä poistumaan, jättämään meidät rauhaan ja olin samalla asennossa, josta ei ihan helpolla yllätetä. Luvattiin sekä vetää turpaan että antaa puukkoa. Pelkäsin tilanteessa itsekin, mutta pystyin sentään puhumaan ja olemaan valmiina. Ajattelin siinä, että jos tulevat päälle niin pusken, lyön, potkin ja painin, niin ei tule turpaan sentään ihan ilmaisiksi. Samalla toivoin, että kaverini auttaisivat minua. Vielä mitä: he olivat koko tilanteen ihan kusi sukassa, eikä varmasti olisi tehneet mitään jos olisi tullut minuun kohdistunut pahoinpitely. Onneksi poliisi sattui ajamaan siitä ja tulivat lähemmäksi, tilanne laukesi.
En nyt väitä, että kaikkien täytyy olla jotakin koviksia, mutta minua tämä tilanne jäi ärsyttämään. Tunsin että jouduin tilanteeseen yksin ja samalla puolustamaan myös noita lampaita. Fiilikset laski vapusta.
Elikkä olet elämänkoulu joka tarttuu satunnaisten nistien/juoppojen koukkuun ja nyt valitat ystävistäsi jotka sentään ymmärtävät, että kännisten kanssa riitely ei tuo muuta kuin harmia? Lopeta triggeröityminen ja käytä low iq-aivojasi enemmän äläkä anna elämänkoulu tunteidesi ottaa itseäsi hallintaan. Tulitko ihan tänne asti kiillottamaan wt egoasi?
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea, kun mopojonnet päästelee julki fantasioitaan. Nyt iltapesulle ja nukkumaan.
Sulla taitaa olla eniten fantasioita päässä tässä ketjussa. Ihan asiallista keskustelua sinun aivopierujasi lukuunottamatta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin oli tuollasia ystäviä. Kattoivat vierestä kun mun päälle tuli useampi tuollaisia kännisekopäitä.
Ne on entisiä kavereita nyt. Paras tapa puolustautua näitä agressiivisia ihmisiä vastaan on välttää paikkoja missä on humalaisia ja ei juoda koskaan itseään humalaan. Jos kuitenkin joutuu vihan kohteeksi niin kannattaa pysyä liikkeessä. Yleensä kaksi mahtuu kerralla samaan aikaan kimppuun. Kannattaa pyrkiä tiputtamaan heti yksi niistä hyökkääjistä. Alakoukku leukaan laittaa aika usein vintin pimeeksi.
Sitten seuraava ja seuraava. Voi olla toki järkevää juosta karkuun sen ensimmäisen jälkeen jonka saa tiputettua. Voi myös olla mahdollista, että hyökkääjän kaverit perääntyvät kun näkevät, että kaveri tippui ekasta. Leuka, nenänpää, ohimo ja aataminomena. Sinne se nyrkki täysiä.
Hyvä viesti. Sen verran täytyy varoittaa, että aina ne lyönnit eivät ole tehokkaita ja "tiputa" ketään. Sen sijaan vaikka ne eivät hyökkääjää pahemmin vahingoittasikaan, ne kertovat hyökkääjälle, että kohde on valmis puolustautumaan. Yleensä hyökkääjä nimittäin etsii puolustuskyvytöntä uhria, joten pasmat saattaa mennä sekaisin kun se uhri alkaakin huitoa nyrkeillään. Toiseksi tällainen yllättävä puolustautuminen antaa sinulle aikaa päästä irti tilanteesta, koska hyökkääjä hölmistyy. Ja kolmanneksi, vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä ja turpaan tulee kuitenkin, on niitä haavoja hemmetin paljon kivempi parannella ja tiedät edes yrittäneesi ja pistäneesi vastaan. Yleensä fyysiset vammat ovat parannettavissa, henkiset taas eivät parane kovin nopeasti. Eli ihan psykologiankin kannalta olisi hyvä, jos itsellesi jäisi vaikutelma, että et vaan alistunut uhriksi, vaan yritit taistella - nyt vaan meni näin.
Tiedätkö mistä tiedän että et ole koskaan ollut vakavan fyysisen väkivallan kohteena? Ettei henkesi ole koskaan todella ollut uhattuna väkivaltatilanteessa? Mietipä hetki sitä.
Lololokaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis.. muut vain haastoivat urpojen kanssa riitaa päät painuksissa, kuin lampaat?
Vai miten se nyt oikein eskaloitui?
Ethän ollut itse urpo?
Ei kun istuimme piknikillä ja siihen lähelle tuli pari kännissä/aineissa olevaa tyyppiä. Emme huomioineet alkuun mitenkään, mutta sitten alkoi huutelu sieltäpäin. Emme noteeranneet sitäkään mitenkään, vaan yritimme olla ihan vaan provoimatta. Kun tyypit nousivat ja lähtivät tulemaan kiroillen kohti, nousin itsekin, mutta muut jäivät istumaan pää painuksissa ja ihan selvästi todella peloissaan. Kehoitin tyyppejä poistumaan, jättämään meidät rauhaan ja olin samalla asennossa, josta ei ihan helpolla yllätetä. Luvattiin sekä vetää turpaan että antaa puukkoa. Pelkäsin tilanteessa itsekin, mutta pystyin sentään puhumaan ja olemaan valmiina. Ajattelin siinä, että jos tulevat päälle niin pusken, lyön, potkin ja painin, niin ei tule turpaan sentään ihan ilmaisiksi. Samalla toivoin, että kaverini auttaisivat minua. Vielä mitä: he olivat koko tilanteen ihan kusi sukassa, eikä varmasti olisi tehneet mitään jos olisi tullut minuun kohdistunut pahoinpitely. Onneksi poliisi sattui ajamaan siitä ja tulivat lähemmäksi, tilanne laukesi.
En nyt väitä, että kaikkien täytyy olla jotakin koviksia, mutta minua tämä tilanne jäi ärsyttämään. Tunsin että jouduin tilanteeseen yksin ja samalla puolustamaan myös noita lampaita. Fiilikset laski vapusta.
Elikkä olet elämänkoulu joka tarttuu satunnaisten nistien/juoppojen koukkuun ja nyt valitat ystävistäsi jotka sentään ymmärtävät, että kännisten kanssa riitely ei tuo muuta kuin harmia? Lopeta triggeröityminen ja käytä low iq-aivojasi enemmän äläkä anna elämänkoulu tunteidesi ottaa itseäsi hallintaan. Tulitko ihan tänne asti kiillottamaan wt egoasi?
He huusivat uhkauksia ja lähestyivät uhkaavasti kohti. Nousin ylös, että ei potkita takaraivoon kun olen istumassa maassa. Seisoin valmiina ja vedin huomion itseeni, puhuin ja yritin ohjata heitä pois. Mitä wt-touhua se sinun mielestäsi on? Kaverit sen sijaan olivat kuin teurastamoon menossa olevat lampaat, alistuneet jo kohtaloonsa. Heitä hieman kritisoin, ehkä turhan kärkkäästi, mutta ärsytti. Tietysti ne uhkailijat olivat myös ihan perceestä.
Hauska lukea, kun mopojonnet päästelee julki fantasioitaan. Nyt iltapesulle ja nukkumaan.