Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesnäkökulma - Miten jatkaa avioliitossa eteenpäin?
Tätäkö tämä elämä on...
30.04.2019 |
Hei! Toivon asiallisia vastauksia tähän, sillä asia todella vaivaa minua enkä tiedä mitä tekisin.
Olen pidemmän aikaan pohtinut mielessäni ongelmaa vaimoni suhteen. Asiat menevät näennäisesti hyvin, mutta omassa mielessäni parisuhteen status on ollut rauhaton jo pidemmän aikaa. Olemme olleet muutaman vuoden naimisissa mutta alusta alkaen mieltäni on kaihertanut vaimon impulsiivisuus ja kontrollinhalu: jos olen liian pitkään suihkussa tai istun vessassa, tulee hän ovelle huutamaan mikä minulla kestää? Hän valittaa siitä millä tavalla viikkaan paidat, kuinka kauan juttelen vanhempieni kanssa puhelimessa tai kuinka silitän omat kauluspaitani. Ihan kaiken pitäisi mennä hänen halujensa mukaan. Jos sanon mitä tahansa vastaan, alkaa jumalaton tappelu ja hänen osaltaan tavarat alkavat lentää. Useampi perintöastia on lentänyt maahan rikkinäisenä sekä myös hänen oma, juuri ostettu iphonensa. Olen yrittänyt vihjailla suoraan ja epäsuoraan, että voisimme hyötyä kumpainenkin pariterapiasta, mutta hän ei näe mitään syytä mennä sinne koska kaikki on minun vikaani eikä hän halua tulla sinne niitä sanomaankaan.
Olen omasta mielestäni melko tavallinen ihminen. Käyn töissä, teen melkein kaikki kotityöt enkä vietä juurikaan aikaa television tai tietokoneen ääressä. Joskus saatan lukea sähköposteja tai muita viestejä kännykästäni, mutta rouvan mielestä en tee muuta kuin istun kännykällä päivät pitkät. Hän itse istuu suurimman osan ajasta ruutu naaman edessä mutta jos siitä hänelle sanon, seuraa tappelu ja kuulen kuinka paska ihminen olen.
Harrastan pääasiassa luontoon liittyviä asioita sekä liikuntaa, mutta nämä ovat jääneet käytännössä kokonaan pois, sillä olen huomannut, että positiivisuuteni ja elämäniloni on kadonnut, tunnen olevani käytännössä vain tyhjä kuori, joka vain sitkuttelee eteenpäin vailla päämäärää.
Vaimoni on töissä matalapalkka-alalla ja hänen rahankäyttönsä on todella spontaania. Hän käyttää rahansa mihin haluaa mutta jos itse edes mietin ostavani jotakin tarpeellista, seuraa tappelu sillä se ei hänen mielestään ole tarpeellista ja persoonana yritän välttää tappeluita viimeiseen asti, siitäkin syystä, että en jaksa viikon huutamista jokaisen väärin tehdyn asian jälkeen.
Tiedostan olevani "tossun alla", mutta se johtuu perusluonteestani. Usein mietin suihkussa ittekseni näitä asioita realistisesti, mutta kun otan asiat puheeksi vaimon kanssa, hän ei halua jutella asioista vaan tuumaa tavalliseen tapaansa, että "mikä v*ttu sun ongelma on?" ja jatkaa viestittelyä kavereidensa kanssa.
Työni puolesta olen tutustunut moniin muihin naisiin. Olen huomannut, että nämä muut, tavalliset ihmiset, ovat luonteeltaan paljon viehättävämpiä ja mielenkiintoisempia.
Ehkä tiedän mitä minun tulisi tehdä, mutta olen kuitenkin neuvoton. Hänessä on myös paljon hyvääkin mutta uskon, että koska hän on luonteeltaan hyvin manipuloiva ja määräilevä, nämä luonteenpiirteet tulevat voimistumaan suhteessa ajan saatossa, koska olen antanut niille vallan. Hän kuitenkin jaksaa kehua minua ja on varsinainen enkeli jos hän haluaa jotakin, joten ainakin välillä hän on ihan mukavakin.
Mitä te muut tekisitte?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Sori tungen tähän naisena. Olisko vaimosi masentunut? Tyytymätön johonkin?,itseensä?
Entä petipuuhat?läheisyys?
Onko vaimo ollut aina kontrollifriikki? Jos ei mikä sen on laukaissut?
Entä yhdessä tekeminen? Mutta joo vakavan keskustelun paikka. Pyydät että hän istuu alas ja sanot nyt kuuntelet jutellaan. Sitten koitat saada hänet keskustelemaan niistä asioista mikä on ongelmana. Ellei suostu niin juuri niinku joku ehdotti että ammattiapu tai ero.kiertelemättä sanot kaiken.
Mä oon ite vahvatahtoinen luonteelta,mies sano mulle asiasta. Sanoin hänelle muistuta mua aina jos alan päällepäsmäröidä et hengitä ja kuuntele mitä hänellä on sanottavaa. Ja voin sanoa että on toiminut. Meillä puhutaan kyllä kaikesta ja se on avannut paljon hyvää. Lisäksi minuun toimii lyhyt ja ytimekäs toiminta ja pyyntö/käsky tapa. Eli jos miehellä on parempi ehdotus tai ehdotus ylipäätään johonki tai mielipide. Hän osaa sanoa mulle et hiljaa ja kuuntele. Toimii meillä.
Kontrollifriikkeys on hänen osaltaan opittua.
Olemme riitelyn lomassa käyneet aika hyvin asioita läpi, ainakin minun osaltani mutta siinä se ongelma piileekin: kaikki on minun vikaani tai jos ei ole, hän kääntää ne minun syykseni. Jos otan eron puheeksi, hän alkaa valittamaan etten välitä hänestä tai rakasta häntä koska haluan erota niin helposti ja tämä saa minut tuntemaan syyllisyyttä. Koska keskustelut eivät johda mihinkään, riidellään samoista asioita aina uudestaan ja uudestaan. Olen huomannut, että jatkuva riitely on tuhonnut tunnepuoleni aikalailla täydellisesti, en jaksa tuntea mitään ketään kohtaan ja tämä on myös erkaannuttanut minut kavereistani, joka saattaa olla myös vaimoni tarkoitus, kotona yksin vapaa-aikanaan lusmuilevaa on helpompi manipuloida.
T: AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on lapsellinen, itsekeskeinen ja sinun sopuisa asenteesi ei todellakaan kasvata häntä aikuiseksi. Viisas puhe ja haluttomuus hakea ulkopuolista apua ovat hyviä ideoita, mutta pakottaakaan et voi.
Vaikka vaimosi ei sinua olekaan kirveellä mätkimässä, niin yleensä väkivaltaisten puolisoiden kanssa on järkevää järjestää ensin oma elämä kuntoon ja sitten puhua erosta. KÄytännössä siis etsi itsellesi vaikka vain väkiaikainen kämppä ja ota hajurakoa vaimoosi. Saat rauhaa miettiä asioita ja tehdä päätöksiä, joita et voi oikein nyt tehdä.
Yleensä niinkin kontroloivat ihmiset kuin vaimosi on ovat kuin ankeuttajia, jotka imevät kaiken energian pois. Ilman energiaa ei jaksa miettiäkään. Nyt sinä tarvitset nimenomaan voimaa, energiaa ja jota erillään asuminen antaisi.
Vaimosi voi oppia asumuserostanne tai muuttua pahemmaksi, mutta jos sinä hänestä todellakin pidät joudut tekemään hyvin kovia ratkaisuja pelastaaksesi liittonne. Tai sitten toteamaan, että kannatti lähteä.
Varaudu siihen, että eroprosessi (jos siihen päädyt) on rankka. Tulet kuitenkin kokemaan hyvää oloa ja helpotusta.
Näin vuosien jälkeen olen huomannut itsessäni, että aiemmasta iloisesta nuoresta miehestä on kasvanut suhteen myötä arka, tilanteita pakoileva mies. Tämä on minua useina öinä valvottanut ja olen toisaalta ärsyyntynyt, että en pysty tekemään asialle mitään.
En odota, että ero olisi helppo, luulen, että hän tulee kiusaamaan minua vielä pitkään eron jälkeen tavalla tai toisella mutta uskon, että pidemmän päälle voin istuutua sohvalle, katsella ulos ikkunasta aurinkoista kesäpäivää ja miettiä mielessäni, että "nyt se on viimeinkin ohi".
T: AP
Mulla herää kysymys että mitä ihmettä ne vaimon hyvät puolet on? Mitä hänessä rakastat? Tuntuuko että hän rakastaa sinua?
Minä kyllä eroaisin heti oli mies tai nainen, ei tuollainen käytös ole millään asteella normaaliksi selitettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on kanssasi vain koska ei ole vielä löytänyt (omasta mielestään) parempitasoista miestä. Hän purkaa pettymyksensä sinuun kiukuttelemalla ja kontrolloimalla. Harvoin suosittelen eroamista, mutta tässä tapauksessa kyllä. Vaimosi ottaa sinusta eron varmasti jos saa mahdollisuuden jonkun komistuksen kanssa.
Totta puhuen luulen, että tämä on hyvinkin todennäköinen skenaario. Hän usein hyvin komean miehen nähdessään hyvinkin avoimeisti tiirailee häntä ja hymyilee hänelle, ja kertoo minulle kuinka komea hän oli. Kun mainitsen hänelle, kuinka epäkunnioittavaa on puhua tuollaisia omalle miehelleen, hän vain kertoo vitsailevansa. Hän on aiemmissakin suhteissa pettänyt ja mielestäni tuollainen huoleton ja epäkunnioittava käytös kertoo sitoutumattomuudesta.
T: AP
Vierailija kirjoitti:
Mulla herää kysymys että mitä ihmettä ne vaimon hyvät puolet on? Mitä hänessä rakastat? Tuntuuko että hän rakastaa sinua?
Minä kyllä eroaisin heti oli mies tai nainen, ei tuollainen käytös ole millään asteella normaaliksi selitettävissä.
Nyt kun aloin miettimään niin en oikeastaan voi enää antaa vastausta sillä en enää tiedä.
T: AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä itse huolta ehkäisystä, kun alat tosissasi puhumaan erosta niin vaimosi voi hankkiutua raskaaksi pitääkseen sinut. Elämäänsä ei kannata tuhlata huonossa alistavassa suhteessa!
Sinä näet naisessa vaan hyvän ulkonäön ja luulet, että se riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme riitelyn lomassa käyneet aika hyvin asioita läpi, ainakin minun osaltani mutta siinä se ongelma piileekin: kaikki on minun vikaani tai jos ei ole, hän kääntää ne minun syykseni. Jos otan eron puheeksi, hän alkaa valittamaan etten välitä hänestä tai rakasta häntä koska haluan erota niin helposti ja tämä saa minut tuntemaan syyllisyyttä.
Tuo on kuin oppikirjaesimerkki manipuloinnista. Juokse hyvä mies ja kovaa.
Oletko antanut riittävästi "kohtuullisesti" huomiota hänelle? jotkin naiset on niin huomionkipeitä, että tilanne voi kärjistyä tuollaiseksi. Sinuna yrittäisin huomioida (tehdä romanttiseksi) suhteen ja jollei se auta niin eroa.
mies50v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Ellet nyt eroa, tilanne vaan pahenee. Lopulta nainen menee vieraisiin ja jäät aisankannattajaksi.
Olen tätä miettinyt ja toisaalta toivon, että hän kävisi vieraissa koska silloin minulla olisi hyvä syy täyttää erohakemus ja potkia hänet ulos talosta ilman, että olisin itse tehnyt mitään väärään sillä hetkellä. Ajatuksen tasolla en tunne kovaakaan surua jos hän minua pettäisi. Luulen, että tunteeni häntä kohtaan eivät tällä hetkellä ole kovin vahvat...
T. AP
Tilannettasi ei uskoisi todeksi, ellei lähisuvusta löytyisi samanlaista pariskuntaa. Tosin ovat jo yli viiskymppisiä ja jo 25 vuotta naimisissa. Ei ole mies uskaltanut lähteä.
Omaan korvaani ottaa tuo, että odotat vaimon tekevän jotain, jotta voisit "syyttömänä" lähteä liitosta. Kyllä tuon naisen sekopäisyys pitäisi olla ihan riittävä syy eroon, sillä paremmaksi tuo ei tuosta muutu. Usko pois, olen tarpeeksi läheltä seurannut.
Vierailija kirjoitti:
Sinä näet naisessa vaan hyvän ulkonäön ja luulet, että se riittää?
En tietenkään, mutta kaunis ulkonäkö manipuloivalla luonteella on vaarallinen yhdistelmä. Olen kuitenkin tavallinen ihminen, ja kaunis ulkonäkö voi sokaista. Jatkossa, jos ero tulee, tiedän varmasti manipuloivan ihmisen tuntomerkit heidän puheissaan ja osaan heidät kiertää kaukaa.
T: AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko antanut riittävästi "kohtuullisesti" huomiota hänelle? jotkin naiset on niin huomionkipeitä, että tilanne voi kärjistyä tuollaiseksi. Sinuna yrittäisin huomioida (tehdä romanttiseksi) suhteen ja jollei se auta niin eroa.
mies50v
Pidän kyllä itseäni romantikkona. Ostelen hänelle silloin tällöin kukkia, vien hänet syömään ulos, käymme matkoilla, annan pusuja paljon päivän mittaan, hieron häntä työpäivänsä jälkeen kun hartiansa ovat jumissa, vien hänet Ikeaan ja kokoan mielelläni sieltä ostetut huonekalut jne.
Ehkä hän haluaa tai tarvisi samanlaisen kuin hän itse on palauttamaan hänet maan pinnalle?
T: AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Ellet nyt eroa, tilanne vaan pahenee. Lopulta nainen menee vieraisiin ja jäät aisankannattajaksi.
Olen tätä miettinyt ja toisaalta toivon, että hän kävisi vieraissa koska silloin minulla olisi hyvä syy täyttää erohakemus ja potkia hänet ulos talosta ilman, että olisin itse tehnyt mitään väärään sillä hetkellä. Ajatuksen tasolla en tunne kovaakaan surua jos hän minua pettäisi. Luulen, että tunteeni häntä kohtaan eivät tällä hetkellä ole kovin vahvat...
T. AP
Otappa nyt vastuu omasta elämästäsi. Teet niin tai näin, kaikki on vaimon mielestä väärin. Vaimolla on nyt susta henkinen niskalenkki. Tsemppiä, rohkeutta ja onnea tulevaan. Kyllä sä pärjäät kun löydät selkärankasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Ellet nyt eroa, tilanne vaan pahenee. Lopulta nainen menee vieraisiin ja jäät aisankannattajaksi.
Olen tätä miettinyt ja toisaalta toivon, että hän kävisi vieraissa koska silloin minulla olisi hyvä syy täyttää erohakemus ja potkia hänet ulos talosta ilman, että olisin itse tehnyt mitään väärään sillä hetkellä. Ajatuksen tasolla en tunne kovaakaan surua jos hän minua pettäisi. Luulen, että tunteeni häntä kohtaan eivät tällä hetkellä ole kovin vahvat...
T. AP
Tilannettasi ei uskoisi todeksi, ellei lähisuvusta löytyisi samanlaista pariskuntaa. Tosin ovat jo yli viiskymppisiä ja jo 25 vuotta naimisissa. Ei ole mies uskaltanut lähteä.
Omaan korvaani ottaa tuo, että odotat vaimon tekevän jotain, jotta voisit "syyttömänä" lähteä liitosta. Kyllä tuon naisen sekopäisyys pitäisi olla ihan riittävä syy eroon, sillä paremmaksi tuo ei tuosta muutu. Usko pois, olen tarpeeksi läheltä seurannut.
Olet ihan oikeassa, on väärin toivoa, että toinen tekisin jotakin väärää vain, että saisin haluamani lopputuloksen. En tiedä mistä saisin selkärangan tähän tilanteeseen, itsestään se ei vain tule.
Oli valtava askel ensimmäistä kertaa liiton aikana pukea ajatukset sanoiksi kokonaisuudessaan ja kirjoittaa niistä tänne. Pelkäsin reaktiota mutta olen valtavan iloinen saamastani asiallisesta palautteesta.
T: AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on lapsellinen, itsekeskeinen ja sinun sopuisa asenteesi ei todellakaan kasvata häntä aikuiseksi. Viisas puhe ja haluttomuus hakea ulkopuolista apua ovat hyviä ideoita, mutta pakottaakaan et voi.
Vaikka vaimosi ei sinua olekaan kirveellä mätkimässä, niin yleensä väkivaltaisten puolisoiden kanssa on järkevää järjestää ensin oma elämä kuntoon ja sitten puhua erosta. KÄytännössä siis etsi itsellesi vaikka vain väkiaikainen kämppä ja ota hajurakoa vaimoosi. Saat rauhaa miettiä asioita ja tehdä päätöksiä, joita et voi oikein nyt tehdä.
Yleensä niinkin kontroloivat ihmiset kuin vaimosi on ovat kuin ankeuttajia, jotka imevät kaiken energian pois. Ilman energiaa ei jaksa miettiäkään. Nyt sinä tarvitset nimenomaan voimaa, energiaa ja jota erillään asuminen antaisi.
Vaimosi voi oppia asumuserostanne tai muuttua pahemmaksi, mutta jos sinä hänestä todellakin pidät joudut tekemään hyvin kovia ratkaisuja pelastaaksesi liittonne. Tai sitten toteamaan, että kannatti lähteä.
Varaudu siihen, että eroprosessi (jos siihen päädyt) on rankka. Tulet kuitenkin kokemaan hyvää oloa ja helpotusta.
Näin vuosien jälkeen olen huomannut itsessäni, että aiemmasta iloisesta nuoresta miehestä on kasvanut suhteen myötä arka, tilanteita pakoileva mies. Tämä on minua useina öinä valvottanut ja olen toisaalta ärsyyntynyt, että en pysty tekemään asialle mitään.
En odota, että ero olisi helppo, luulen, että hän tulee kiusaamaan minua vielä pitkään eron jälkeen tavalla tai toisella mutta uskon, että pidemmän päälle voin istuutua sohvalle, katsella ulos ikkunasta aurinkoista kesäpäivää ja miettiä mielessäni, että "nyt se on viimeinkin ohi".
T: AP
Voit muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille tai vaikka hankkia turvakiellon. Ei kiusaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Ellet nyt eroa, tilanne vaan pahenee. Lopulta nainen menee vieraisiin ja jäät aisankannattajaksi.
Olen tätä miettinyt ja toisaalta toivon, että hän kävisi vieraissa koska silloin minulla olisi hyvä syy täyttää erohakemus ja potkia hänet ulos talosta ilman, että olisin itse tehnyt mitään väärään sillä hetkellä. Ajatuksen tasolla en tunne kovaakaan surua jos hän minua pettäisi. Luulen, että tunteeni häntä kohtaan eivät tällä hetkellä ole kovin vahvat...
T. AP
Tilannettasi ei uskoisi todeksi, ellei lähisuvusta löytyisi samanlaista pariskuntaa. Tosin ovat jo yli viiskymppisiä ja jo 25 vuotta naimisissa. Ei ole mies uskaltanut lähteä.
Omaan korvaani ottaa tuo, että odotat vaimon tekevän jotain, jotta voisit "syyttömänä" lähteä liitosta. Kyllä tuon naisen sekopäisyys pitäisi olla ihan riittävä syy eroon, sillä paremmaksi tuo ei tuosta muutu. Usko pois, olen tarpeeksi läheltä seurannut.Olet ihan oikeassa, on väärin toivoa, että toinen tekisin jotakin väärää vain, että saisin haluamani lopputuloksen. En tiedä mistä saisin selkärangan tähän tilanteeseen, itsestään se ei vain tule.
Oli valtava askel ensimmäistä kertaa liiton aikana pukea ajatukset sanoiksi kokonaisuudessaan ja kirjoittaa niistä tänne. Pelkäsin reaktiota mutta olen valtavan iloinen saamastani asiallisesta palautteesta.
T: AP
No sittenhän tämä on jo hyvä alku!
Ajattele millaista olisi elää rauhassa. Ilman sekoilua ja raivareita, kuvittele oikein elävästi millainen koti sinulla olisi ja kuinka viettäisit vapaa-aikasi jne. Alkaako kuulostaa hyvältä? Ajattele tätä aina vaan useammin ja enemmän, niin se selkäranka kyllä kasvaa ihan itse. Tsemppiä tilanteeseesi, toivottavasti pääset uuden elämän alkuun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Ellet nyt eroa, tilanne vaan pahenee. Lopulta nainen menee vieraisiin ja jäät aisankannattajaksi.
Olen tätä miettinyt ja toisaalta toivon, että hän kävisi vieraissa koska silloin minulla olisi hyvä syy täyttää erohakemus ja potkia hänet ulos talosta ilman, että olisin itse tehnyt mitään väärään sillä hetkellä. Ajatuksen tasolla en tunne kovaakaan surua jos hän minua pettäisi. Luulen, että tunteeni häntä kohtaan eivät tällä hetkellä ole kovin vahvat...
T. AP
Tilannettasi ei uskoisi todeksi, ellei lähisuvusta löytyisi samanlaista pariskuntaa. Tosin ovat jo yli viiskymppisiä ja jo 25 vuotta naimisissa. Ei ole mies uskaltanut lähteä.
Omaan korvaani ottaa tuo, että odotat vaimon tekevän jotain, jotta voisit "syyttömänä" lähteä liitosta. Kyllä tuon naisen sekopäisyys pitäisi olla ihan riittävä syy eroon, sillä paremmaksi tuo ei tuosta muutu. Usko pois, olen tarpeeksi läheltä seurannut.Olet ihan oikeassa, on väärin toivoa, että toinen tekisin jotakin väärää vain, että saisin haluamani lopputuloksen. En tiedä mistä saisin selkärangan tähän tilanteeseen, itsestään se ei vain tule.
Oli valtava askel ensimmäistä kertaa liiton aikana pukea ajatukset sanoiksi kokonaisuudessaan ja kirjoittaa niistä tänne. Pelkäsin reaktiota mutta olen valtavan iloinen saamastani asiallisesta palautteesta.
T: AP
No sittenhän tämä on jo hyvä alku!
Ajattele millaista olisi elää rauhassa. Ilman sekoilua ja raivareita, kuvittele oikein elävästi millainen koti sinulla olisi ja kuinka viettäisit vapaa-aikasi jne. Alkaako kuulostaa hyvältä? Ajattele tätä aina vaan useammin ja enemmän, niin se selkäranka kyllä kasvaa ihan itse. Tsemppiä tilanteeseesi, toivottavasti pääset uuden elämän alkuun!
Tunsin suurta euforiaa tätä lukiessani ja haaveillessani.
T: AP
Hirveä akka. Esitti alussa tietysti mukavaa. Eikai lapsia ole? Varmasti haukkuu kaikille ap:n eron yhteydessä. Mutta silti: jos ei nainen tule terapiaan, ero. Terapiassakin riski, että nainen manipuloi terapeutin puolelleen ja kääntää kaiken ap:n viaksi.
Alue: Aihe vapaa
Vaimosi on kanssasi vain koska ei ole vielä löytänyt (omasta mielestään) parempitasoista miestä. Hän purkaa pettymyksensä sinuun kiukuttelemalla ja kontrolloimalla. Harvoin suosittelen eroamista, mutta tässä tapauksessa kyllä. Vaimosi ottaa sinusta eron varmasti jos saa mahdollisuuden jonkun komistuksen kanssa.