Miten elämäsi on parantunut, kun jätit alkoholin?
Tarvitsen kannustusta lopettamiseen. Kertoisitteko, miten alkoholin jättäminen on vaikuttanut myönteisesti elämäänne?
Kommentit (30)
Periaatteessa rahaa on säästynyt, mutta toisaalta tulotkin ovat pienentyneet, kun en enää ole jaksanut tehdä yön yli töitä. Aiemmin jaksoin kun samalla nappailin.
Luovuus on huonontunut ja olen ollut jotenkin kireämpi ja väsyneempi.
Muuten ei erityisesti ole vaikuttanut mihinkään.
Oli ihanaa herätä eräänä lauantaiaamuna ja tajuta kuinka hyvältä tuntuu herääminen kun ei olekaan krapulaa vaan hyvä ja pirteä olo. Sellaista ei ollut sattunut vuosiin, ja luulinkin ensin että oli arkipäivä ja pitää lähteä töihin.
Tuosta on nyt muutamia vuosia, enkä ole pahemmin sen jälkeen juonut. Toki vähän silloin tällöin, muttei enää reippaasti ja joka viikonloppu. Samaan aikaan aloin laihduttaa ja painokin putosi kymmeniä kiloja.
jätettyäni viinin jatkuvan litkimisen on koheltaminen loppunut, viinipullon juotuani usein unohdin lukita ovet , avaimet tai koirat jääneet ulko-oven ulkopiolelle , kerran ip nukahdin sohvalle kun olin laittanut kynttilän palamaan lasiseen astiaan joka halkesi lasipöydän päällä , luojan kiitos heräsin ennen kuin pöydän lasi halkesi , siinä olisi voinut matto syttyä tuleen , toisen kerran unohdin kananmunat kiehumaan
liedelle jossa paistui ihan ruskeiksi , myös perunst oli palaneet joskus pohjaan eli kattilat pilalle ja lieden
keraaminen levy olis voinut haljeta , paino laski kun en juo
Häpeä, syyllisyys ja salailu on poissa.
Lopettamisessa on ollut minulle sekä hyviä ja huonoja puolia, voidaan oikestaan puhua vain elämän muutoksesta. En ole koskaan ollut rappio-doku joten kuvittelin lopettaessani, että voin juoda vielä vähän/joskus ja jatkaa enemmän juovien ihmisten seurassa. Tajusin olevani läheisriippuvainen. Useiden raittiiden jaksojen, kovin yksinäisten, ajauduin taas juopottelevien seuraan. Kyseessä 50+ mies, sen lähes 80v. vnhmt ja hänen oman ikäisensä kaverit. Olin läheisriippuvainen ja join hieman seuraksi silloin tällöin. Ei ollut kestävää. He toki kestävät alkoholia aivan eri tavalla kuin minä, eivätkä koe että se haittaisi heidän elämäänsä millään tavoin. He ovat aina juoneet, se on normaalia. Raittius ei. Sehän on siistiä kun juodaan viinä eikä vodkaa. Ei me mitään dokata.
Eli mun pitää vielä päästä läheisriippuvuudesta eroon.
Mutta joo, fyysinen kunto kohentunut roimasti ja näin keski-ikäisenä voi jopa haaveilla urheilusuorituksista.
Paino on laskenut
Miestä ei saa
Rahaa voi tuhlata muutenkin, ja juoppokaverit yleensä tarjoavat ilomielin joten taloudellisesti aika olematon merkitys.
Ahdistus vähentynyt, joskaan ei poistunut
Tietynlainen vapaus, sen jotenkin tajuaa että alkoholista riippuvainen tosiaan on eräänlainen vanki. Vaikka kuvittelisi olevansa kuinka vapaa. Tätä asiaa on vaikeampi selittää.
Koska olen ollut lähes aina enemmän tai vähemmän joupottelevien ympäröimänä ja raitiita kavereita on ollu vaikea löytää, niin raittius ei ole ollut helppo valinta todellakaan. Sisäinen ääni käskee lopettamaan, kaikki ympärillä vähättelevät eivätkä tue päätöstä. Minua vie eteenpäin sisäinen tahto. Tiedän että olisin vain häviäjä, koska kestän alkoholia kaikista huonoiten. Toivon että pidemmän päälle tunnen itseni voittajaksi. Esim nyt vappuna yksin (joopa).
- Unenlaatu paranee ja herään aamulla levänneenä.
- Ajatus juoksee terävämmin.
- Keskittymiskyky paranee huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihoin 10 kiloa.
Minä turposin kokonaista 55 kiloa. 47 kilosta 102 kiloon...
Siis alkoholin lopettamisen jälkeen? Miksi? Eikö se yleensä ole päinvastoin, vai oonko aivan väärässä?
En ole tuo edellinen, mutta veikkaisin että jos itse lopettaisin nyt juomisen, tilalle tulisi jokin muu melkein yhtä epäterveellinen tunteidenvälttely- tai turrutuskeino. Voisin esim. alkaa ahmimaan suuria määriä epäterveellistä ruokaa.
Yleinen menestystarina kyllä on nimenomaan se että ihminen lopettaa juomisen ja laihtuu.
Elämäni parantui, kun jätin alkoholistin. Suosittelen kaikille!
Hyvä olo, kun ennen oli koko ajan huono olo. Ei parin päivän krapuloita, ei oksettavaa oloa. Olin muutaman kuukauden juomatta ja sitten join kerran ja huomasin, että se krapula kestääkin parhaimmillaan viikon. Mieli on aivan sumussa, aivan kuin eläisit jossain toisessa maailmassa etkä näkisi ja tuntisi kunnolla. Nyt on tasainen ja rauhallinen ja hyvä olo. Ei morkkista. Rahaa ei kulu. Aikaa on paljon, ehtii tehdä vaikka mitä.
Lopetin alkoholin käytön 3 vuotta sitten.
Nukun hyvin. Kaikki veriarvot on muuttuneet huolestuttavista luvuista tosi hyviksi. Rahaa on säästynyt, jäänyt palkasta jopa jotain säästöön. Iho, psyyke, elämänlaatu on vahvasti parantuneet. Näen iloa pienessä asioissa. Pääsen lenkille tai uimaan päivittäin. Painoa pudonnut pikkuhiljaa 12 kg. Pystyn autoilemaankin tarvittaessa koska vain.
Omat haaveet on tarkentuneet.
Kohtelen muita paremmin. Enää ei tarvi miettiä, mihin on soitellut, kenet on suuttuttanut ja niin edelleen. Ei koskaan. Tarkemmin ajateltuna, mihin oikeasti tarvitset alkoholia?