Nuoret naiset pärjäävät, mutta onko kaikki sittenkään hyvin?
Nuoret miehet syrjäytyvät, on mediassa kerrottu useasti viime aikoina. Nuoret naiset ovat näyttäneet pärjäävän paremmin. He ovat keskimäärin koulutetumpia, he käyttävät vähemmän päihteitä, heillä on parempi kielitaito ja laajempi sosiaalinen tukiverkosto.
OECD-maita koskevat Pisa-tulokset kertoivat 15-vuotiaiden tyttöjen kansanvälisesti hienosta vuorovaikutusosaamisesta, ja samalla isosta tasoerosta verrattuna poikiin. Naisvaltaisten alojen työllisyysnäkymät ovat myös vakaammat.
Tätä taustaa vasten minua ihmetytti havainto, jonka teimme tutkiessamme Combo-hankkeessamme ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa olevia nuoria (N>2000). Nuorista naisista kaksi viidestä oli ollut alakuloinen, masentunut tai toivoton viimeisen kuukauden aikana, kun taas opiskelijamiehillä vastaava osuus oli puolta pienempi. Havainto ei koske vain meidän tutkimustamme. Kansallisen kouluterveyskyselyn mukaan vajaat 70 % toisella asteella opiskelevista naisista koki, että heidän elämällään on tarkoitus ja päämäärä. Miehillä vastaava luku oli selkeästi korkeampi.
Mikä on nuorten opiskelijanaisten alakulon taustalla?
Olemme havainneet, ettei alakuloon ja masentuneisuuteen liittyvä sukupuoliero rajoitu vain subjektiivisilla kyselyillä saatuihin tuloksiin tai nuorten ikävaiheeseen. Kun tarkastelimme kansallisista terveysrekistereistä koko työikäisen väestön mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja ja lääkeostoja, havaitsimme, että naisilla niitä oli kauttaaltaan enemmän kuin miehillä ammattiryhmästä ja ikävaiheesta riippumatta. Myös Kelan hiljattain julkaistut tilastot osoittavat samaan suuntaan, erityisesti nuorten naisten kohdalla.
Vaikuttaa siltä, että miehet syrjäytyvät ja naiset voivat pahoin. Mistä maaperästä naisten epämukavuuden siemenet kasvavat? Ovatko emotionaalisen pahanolon ilmaukset merkkejä terveestä suorasta tavasta kertoa omista tuntemuksista? Jos näin, niin eivätkö nuoret miehet osaa tunnistaa alakuloaan, vai eikö sen myöntäminen kuulu kuvaan? Tai onko tänä päivänä naisten elämässä ja kulttuurissa nuoresta alkaen jotain sellaista, joka ruokkii alakulon ilmauksia?
Kasvanut tyytymättömyys ja ankaruus itseä kohtaan voivat johtua kulttuuristen ihanteiden kovuudesta ja tavoittamattoman tavoittelusta. Monella on tunne siitä, ettei mikään riitä. Tähän kietoutuu sosiaalisen median tuottama lisäkierre. Jämähdetään miettimään ongelmia, joiden olemassaoloa tuskin havaittiin vielä parikymmentä vuotta sitten. Aihetta pohdittiin hiljattain muun muassa brittiläisen Guardian-sanomalehden laajassa artikkelissa.
https://www.ttl.fi/blogi/nuoret-naiset-parjaavat-mutta-onko-kaikki-sitt…
Kommentit (29)
Ensinnäkin syrjäytyneen voi määritellä vain henkilö itse joka kokee olevansa syrjäytynyt. Ei kukaan muu voi sanoa että jollain keksityllä määritelmällä joku olisi syrjäytynyt. Yleisesti ottaen naiset ja miehet eriytyy toisistaan, naisille on paljon tärkeämpää saada ulkonäköön liittyvää huomiota mitä miehille. Pelaaminen vie miesten ajan ja mielenkiinnon muihin asioihin. Naiset ottaa kuvia ja toiset naiset arvostelee niitä, ei kukaan sellaista jaksa loputtomiin. Kummallista kyllä aina vaan nimenomaan naiset nostaa ja alkaa ihailemaan jotain miestä somessa, naiset kuuntelee nimenomaan miesten tekemää musiikkia, naiset katsoo miesten urheilua. Bachelor on mainio esimerkki tästä typeryydestä, tavallisen miehen antamaa ruusua varten ollaan valmiita ihan mihin tahansa nöyryyttämiseen ja jopa itkua väännetään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syrjäytyneen vastakohta?
Syrjäytymättönen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syrjäytyneen vastakohta?
Syrjäytymättönen
Toi on hyvä!
Mä olen muuten vaan mättönen.
Työelämän vaatimukset ovat oikeasti kasvaneet. Me pidempään töissä olleet tiedämme, että usein eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään vaan työt jaetaan. Monilla on enemmän töitä, kun ikinä ehtivät tehdä. Monet nuoret uupuvat ja syyllistyvät itseään siitä, etteivät kykene hoitamaan kaikkia töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te vittuilitte miehille ja nyt harmittaa kun miehet jäävät leikistä pois.
Onko tämmöisiä miehiä oikeasti olemassa?? Mitä se höpisee?
Oikeasti, mitä tuo tarkoittaa?
Siis, eihän se luule, että joku mieluummin olisi sen kanssa kuin yksin, jos nämä ovat vaihtoehdot? HUH. N
p.s. Itselläni on mies, ja tarjolla olisi useampikin, eli en ole tuon ulin tarpeessa mitenkään.
Miten et pysty elämään ilman miestä? Luuserit elää ja on tekemisissä miesten kanssa ja silloin olet luuseri. Täydellinen luuseri.
Ainahan naiset on tyytymättömiä. Mikään ei riitä.
Olen inssi ja tienaan 4k€/kk, naisystävä antaa laueta suuhun. Olen onnellinen.
Kiitos tämän, palstalaisten ei enää tarvitse tapella kummalla menee huonommin: naisilla vai miehillä, kun molemmilla menee huonosti. Se on se totuus, toverit.
Saattaa tarkoittaa niitä miehiä, jotka vapaaehtoisesti astuvat syrjään "nykyajan odotuksista."
Ei muuten kannata hyökätä keskustelijan kimppuun tuolla tavalla.