Nuoret naiset pärjäävät, mutta onko kaikki sittenkään hyvin?
Nuoret miehet syrjäytyvät, on mediassa kerrottu useasti viime aikoina. Nuoret naiset ovat näyttäneet pärjäävän paremmin. He ovat keskimäärin koulutetumpia, he käyttävät vähemmän päihteitä, heillä on parempi kielitaito ja laajempi sosiaalinen tukiverkosto.
OECD-maita koskevat Pisa-tulokset kertoivat 15-vuotiaiden tyttöjen kansanvälisesti hienosta vuorovaikutusosaamisesta, ja samalla isosta tasoerosta verrattuna poikiin. Naisvaltaisten alojen työllisyysnäkymät ovat myös vakaammat.
Tätä taustaa vasten minua ihmetytti havainto, jonka teimme tutkiessamme Combo-hankkeessamme ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa olevia nuoria (N>2000). Nuorista naisista kaksi viidestä oli ollut alakuloinen, masentunut tai toivoton viimeisen kuukauden aikana, kun taas opiskelijamiehillä vastaava osuus oli puolta pienempi. Havainto ei koske vain meidän tutkimustamme. Kansallisen kouluterveyskyselyn mukaan vajaat 70 % toisella asteella opiskelevista naisista koki, että heidän elämällään on tarkoitus ja päämäärä. Miehillä vastaava luku oli selkeästi korkeampi.
Mikä on nuorten opiskelijanaisten alakulon taustalla?
Olemme havainneet, ettei alakuloon ja masentuneisuuteen liittyvä sukupuoliero rajoitu vain subjektiivisilla kyselyillä saatuihin tuloksiin tai nuorten ikävaiheeseen. Kun tarkastelimme kansallisista terveysrekistereistä koko työikäisen väestön mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja ja lääkeostoja, havaitsimme, että naisilla niitä oli kauttaaltaan enemmän kuin miehillä ammattiryhmästä ja ikävaiheesta riippumatta. Myös Kelan hiljattain julkaistut tilastot osoittavat samaan suuntaan, erityisesti nuorten naisten kohdalla.
Vaikuttaa siltä, että miehet syrjäytyvät ja naiset voivat pahoin. Mistä maaperästä naisten epämukavuuden siemenet kasvavat? Ovatko emotionaalisen pahanolon ilmaukset merkkejä terveestä suorasta tavasta kertoa omista tuntemuksista? Jos näin, niin eivätkö nuoret miehet osaa tunnistaa alakuloaan, vai eikö sen myöntäminen kuulu kuvaan? Tai onko tänä päivänä naisten elämässä ja kulttuurissa nuoresta alkaen jotain sellaista, joka ruokkii alakulon ilmauksia?
Kasvanut tyytymättömyys ja ankaruus itseä kohtaan voivat johtua kulttuuristen ihanteiden kovuudesta ja tavoittamattoman tavoittelusta. Monella on tunne siitä, ettei mikään riitä. Tähän kietoutuu sosiaalisen median tuottama lisäkierre. Jämähdetään miettimään ongelmia, joiden olemassaoloa tuskin havaittiin vielä parikymmentä vuotta sitten. Aihetta pohdittiin hiljattain muun muassa brittiläisen Guardian-sanomalehden laajassa artikkelissa.
https://www.ttl.fi/blogi/nuoret-naiset-parjaavat-mutta-onko-kaikki-sitt…
Kommentit (29)
Ihminen on hetken aikaa tyytyväinen saavuttaessaan tavoittelemansa. Mutta kohta palaa takaisin tyytymättömyyteensä. On lähes alati jotain vailla. Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset voivat pahoin mm. teidän syrjäytyneiden miesten vuoksi. Kuka jaksaa olla vuodesta toiseen arvosteltavana, kritiikin kohtena jne. miehiltä, joista SEITSEMÄNKYMMENTÄKAKSI prosenttia on ylipainoisia?
Tuskin syrjäytyneet miehet ovat syyllisiä naisten tyytymättömyyteen.
Naisten suoritukset usein syynätään tarkemmin läpi kuin miesten. Jotta löytyisi jotain mistä voidaan vähätellä. Mutta ei aina. Siitä nuoret naiset ovat silti vielä huolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Naiset voivat pahoin mm. teidän syrjäytyneiden miesten vuoksi. Kuka jaksaa olla vuodesta toiseen arvosteltavana, kritiikin kohtena jne. miehiltä, joista SEITSEMÄNKYMMENTÄKAKSI prosenttia on ylipainoisia?
No mua esim ei haittaa miehen ylipainoa, tykkään ylipainoisista miehistä. T. Nainen
Vierailija kirjoitti:
Naisten suoritukset usein syynätään tarkemmin läpi kuin miesten. Jotta löytyisi jotain mistä voidaan vähätellä. Mutta ei aina. Siitä nuoret naiset ovat silti vielä huolissaan.
Olisiko syynäysrimaa syytä vähän laskea? Ei pidä olla liian tarkka, tai nipoo ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Naisten suoritukset usein syynätään tarkemmin läpi kuin miesten. Jotta löytyisi jotain mistä voidaan vähätellä. Mutta ei aina. Siitä nuoret naiset ovat silti vielä huolissaan.
Mikä on vähättelyä? Selitä minulle. En ymmärrä
Vierailija kirjoitti:
Naiset on liian helppoja. Miehet käyttää heitä hyväkseen ja nuoret naiset kärsii tilanteesta ja kovettuvat.
Miehet voisivat olla itse tarkempia tavarastaan, aina kaikkeen ei tarvitse myöntyä.
Naiset sekoaa koska eivät löydä hyvää kumppania koska miehiä ei kiinnosta panostaa itseensä, kouluttautua, jne... Tämä vain siksi koska nykyajan naiset vaativat liikoja ja ei mikään kelpaa. Nauttikaa lapsettomista elämästä ikisinkkuna, muistakaa ostaa kissa ja tankata sitä viiniä :D Te vittuilitte miehille ja nyt harmittaa kun miehet jäävät leikistä pois.
Eli sekä miehet että naiset voivat pahoin, mutta naiset kykenevät siitä huolimatta toimimaan osana yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset voivat pahoin mm. teidän syrjäytyneiden miesten vuoksi. Kuka jaksaa olla vuodesta toiseen arvosteltavana, kritiikin kohtena jne. miehiltä, joista SEITSEMÄNKYMMENTÄKAKSI prosenttia on ylipainoisia?
Miten syrjäytyneet miehet saavat naiset voimaan pahoin? Miten kritiikki tuhoaa ihmisen mielenterveyden?
Vierailija kirjoitti:
Naisten suoritukset usein syynätään tarkemmin läpi kuin miesten. Jotta löytyisi jotain mistä voidaan vähätellä. Mutta ei aina. Siitä nuoret naiset ovat silti vielä huolissaan.
Ei naisten suoritukset tuppaavat vain olemaan huonompia.
Työelämä on nykyään hektistä, kuormittavaa, lisäksi työ valuu myös vapaa-ajalle. Lisäksi naiset, toki miehetkin suorittavat nykyään lähes kaikkia osa-alueita elämässään. Koko ajan pitää olla kiireinen ja tehokas. Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne kulkevat koko ajan mukana. Älylaitteet myös koukuttaa, lisää levottomuutta ja heikentää keskittymiskykyä. Osalla ihmisistä on myös fear of missing out eli FOMO.
Vierailija kirjoitti:
Te vittuilitte miehille ja nyt harmittaa kun miehet jäävät leikistä pois.
Onko tämmöisiä miehiä oikeasti olemassa?? Mitä se höpisee?
Oikeasti, mitä tuo tarkoittaa?
Siis, eihän se luule, että joku mieluummin olisi sen kanssa kuin yksin, jos nämä ovat vaihtoehdot? HUH. N
p.s. Itselläni on mies, ja tarjolla olisi useampikin, eli en ole tuon ulin tarpeessa mitenkään.
Eikö kenelläkään muulla tule mieleen tällainen tulkinta: naiset mukautuvat liikaa odotuksiin ja maksavat siitä kovan hinnan mielenterveydessä.
No onko ihme kun vain naiset joutuvat kohtaamaan seksuaalista ahdistelua?!
Vierailija kirjoitti:
Naiset voivat pahoin mm. teidän syrjäytyneiden miesten vuoksi. Kuka jaksaa olla vuodesta toiseen arvosteltavana, kritiikin kohtena jne. miehiltä, joista SEITSEMÄNKYMMENTÄKAKSI prosenttia on ylipainoisia?
Vedä v*ttus päähän.
Niin, mitä tuo miesten syrjäytyminen pitää sisällään? Eikö sitä ole monenlaista. Voisi kysyä niiltä syrjäytyneiltä heidän tuntojaan. Kokevatko he syrjäytyneensä? Jos haluaa elää omanlaista elämää ilman kumppania, onko se syrjäytymistä, vapaaehtoista syrjään vetäytymistä?
Vierailija kirjoitti:
Eikö kenelläkään muulla tule mieleen tällainen tulkinta: naiset mukautuvat liikaa odotuksiin ja maksavat siitä kovan hinnan mielenterveydessä.
Ketkä luovat odotuksia? Onko kyseessä kuitenkin omien resurssien ja pyrkimysten välisestä ristiriidasta?
Blaablaanlaa.