Nuorten kanssa opiskelu aikuisena, ryhmään kuuluminen?
Pääseekö mukaan vai jääkö auttamattomasti ryhmän ulkopuolelle, jos ei osallistu bileisiin ja muuhun haalaritoimintaan? Ammattikorkeasta kyse, en tiedä onko muita vähän vanhempia opiskelijoita tulossa, jos siis edes pääsen opiskelemaan. Tavoitteena on vaan valmistua mahdollisimman nopeasti, mutta ei nyt haluttaisi silti jäädä kokonaan ulkopuoliseksi. Ikää ei ole kuin vähän yli 30, mutta elämäntilanne on sellainen, ettei iltariekkumiset kiinnosta tai ole edes mahdollisia.
Kommentit (16)
Meillä ainakin (yliopistossa) myös vanhemmat opiskelijat ovat hyvin päässeet mukaan porukoihin, vaikka tapahtumissa eivät niinkään olisi käyneet. Kun tutustut muihin avoimesti, pääset varmasti hyvin osaksi ryhmää ja löydät parhaassa tapauksessa samanhenkisiä kavereita :)
Missä iässä ihminen muuttuu nuoresta aikuiseksi? 25-vuotiaana? 30-vuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä ihminen muuttuu nuoresta aikuiseksi? 25-vuotiaana? 30-vuotiaana?
AMK- tai yliopisto-opiskelu aloitetaan yleisimmin noin 20-vuotiaana,+-. Aikuiseksi muututaan siinä opiskelun aikana, riippuu vähän mitä aikuisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kolmekymppisenä on suoraan lukiosta tulleiden seassa jo melkein ikäloppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä ihminen muuttuu nuoresta aikuiseksi? 25-vuotiaana? 30-vuotiaana?
AMK- tai yliopisto-opiskelu aloitetaan yleisimmin noin 20-vuotiaana,+-. Aikuiseksi muututaan siinä opiskelun aikana, riippuu vähän mitä aikuisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kolmekymppisenä on suoraan lukiosta tulleiden seassa jo melkein ikäloppu.
Mutta ei n 25-vuotiaiden seassa, joita korkeakouluissa on suuri osa. Varsinkin nykyään kun ollaan pitempään lukiossa ja haetaan pitempään opiskelupaikkoja surkean valintakoeuudistuksen vuoksi.
Jäin kyllä nuorten ihmisten kuvioista pihalle, olinhan aloittaessani ikäloppu 28v :) muut opiskelijat lukiosta tulleita tai parikymppisiä. Minua ei kiinnostanut dokailu tai kuka-vehtasi-kenen-kanssa, heitä ei kiinnostanut asp-säästäminen, sisustaminen tai kummilapsen edesottamukset.
Hain sitten kaverit muista dinosauruksista ja liiton opiskelijatoiminnasta. Ja kyllä pidin yhteyden ihan vanhoihinkin ystäviini ..
Rippuu mikä ala kyseessä. Sote- alalla varmasti jo muutenkin myös keskimääräistä vanhempaa porukkaa. Ja AMK:ssa myös varmaan yliopistoa enemmän esim. toisen tutkinnon suorittajia. Mutta aika paljon riippuu omasta asenteestasi. Itse aloitin kolmekymppisenä yliopistossa mutta olin jo suorittanut avoimessa paljon ja lisäksi aiemman tutkinon kautta, pääsin vuoden jälkeen maisteriopintoihin. En edes yrittänyt päästä porukkaan, kun mitään porukkaa ei oikeastaan ollut, kun olin niin eri vaiheessa opintoja, kun aloittaneet.
Mutta ensimmäisen viikon kuljin aloittaneiden mukana ja kyllähän ne porukat oli muodostuneet jo ennen opintojen aloitusta ekoissa tervetuliaisbileissä. Kyllä varmasti porukkaa löytää, jos vain haluaa. Mutta jos ei käy edes alussa bileissä ja on 10v muita vanhempi niin kyllä se tutustuminen ja sosiaalisoituminen vaatii aika paljon itseltä. Jos olisin joutunut muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja aloittanut opiskelut ihan nollasta, niin olisin kyllä tehnyt töitä tutustumisen eteen. Olisin silloin käynyt bileissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä ihminen muuttuu nuoresta aikuiseksi? 25-vuotiaana? 30-vuotiaana?
AMK- tai yliopisto-opiskelu aloitetaan yleisimmin noin 20-vuotiaana,+-. Aikuiseksi muututaan siinä opiskelun aikana, riippuu vähän mitä aikuisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kolmekymppisenä on suoraan lukiosta tulleiden seassa jo melkein ikäloppu.
Aloitin yliopistossa 21-vuotiaana ja jo sen ikäisenä tuntui, että olin "vanha" suurimpaan osaan (eli suoraan lukiosta tulleisiin) verrattuna. Muutama muukin vähän vanhempi ryhmässämme oli, ja heidän kanssaan löysin hyvin saman aaltopituuden. Kavereita sain vaikken tapahtumissa juuri käynytkään.
Opiskelen yliopistossa lasteni ikäisten nuorten kanssa. Joku poika on katsonut pitkään ja ihmetellyt kai mitä tuo vanhus täällä tekee. Muita aikuisopiskelijoita on ja heidän kanssaan ystävystyy helposti. Nuorten kanssa ei niinkään, mutt face-kavereina on heitäkin. Yliopistossa ei niin tarvikaan "päästä porukoihin", kun joka kurssilla on uusi porukka! Haalarit päällä en ole hillunut missään kertaakaan.
Oikeasti aikuiselle (40+) opiskelun tulos eli tutkinnon suorittaminen on paljon tärkeämpää kuin ryhmään kuuluminen. Meille aikuisille on jokseenkin yhdentekevää, hyväksyvätkö lastemme ikäiset opiskelukaverit joukkoonsa.
Nykyään amk:ssa ja yliopistossa on paljon varttuneita opiskelijoita. Aika harva sinne suoraan lukiosta menee, ja he ovat enimmäkseen niitä jotka pääsevät suoraan todistuksen perusteella. Luultavasti et ole tuon ikäisenä edes läheskään vanhin omassa ryhmässäsi.
Hakisi joskus joku asiasta kiinnostunut tilastot opiskelijoitten iästä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä ihminen muuttuu nuoresta aikuiseksi? 25-vuotiaana? 30-vuotiaana?
AMK- tai yliopisto-opiskelu aloitetaan yleisimmin noin 20-vuotiaana,+-. Aikuiseksi muututaan siinä opiskelun aikana, riippuu vähän mitä aikuisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kolmekymppisenä on suoraan lukiosta tulleiden seassa jo melkein ikäloppu.
Aloitin yliopistossa 21-vuotiaana ja jo sen ikäisenä tuntui, että olin "vanha" suurimpaan osaan (eli suoraan lukiosta tulleisiin) verrattuna. Muutama muukin vähän vanhempi ryhmässämme oli, ja heidän kanssaan löysin hyvin saman aaltopituuden. Kavereita sain vaikken tapahtumissa juuri käynytkään.
Kyllä minustakin tuntui kaksvitosena ikälopulta 21-vuotiaisiin verrattuna, nyt lähempänä neljääkymppiä ymmärrän että olin käytännössä ihan samanikäinen. Kyllä n 20-30- vuotiaiden pitäisi osata tulla toimeen keskenään ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä ihminen muuttuu nuoresta aikuiseksi? 25-vuotiaana? 30-vuotiaana?
AMK- tai yliopisto-opiskelu aloitetaan yleisimmin noin 20-vuotiaana,+-. Aikuiseksi muututaan siinä opiskelun aikana, riippuu vähän mitä aikuisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Kolmekymppisenä on suoraan lukiosta tulleiden seassa jo melkein ikäloppu.
Aloitin yliopistossa 21-vuotiaana ja jo sen ikäisenä tuntui, että olin "vanha" suurimpaan osaan (eli suoraan lukiosta tulleisiin) verrattuna. Muutama muukin vähän vanhempi ryhmässämme oli, ja heidän kanssaan löysin hyvin saman aaltopituuden. Kavereita sain vaikken tapahtumissa juuri käynytkään.
Kyllä minustakin tuntui kaksvitosena ikälopulta 21-vuotiaisiin verrattuna, nyt lähempänä neljääkymppiä ymmärrän että olin käytännössä ihan samanikäinen. Kyllä n 20-30- vuotiaiden pitäisi osata tulla toimeen keskenään ihan ok.
Tulla toimeen riittää, ei ole pakko olla ylimpiä ystäviä. Jos joku ei ole mukana iltariennoissa jne., niin tietenkin hän jää sivuun niitä koskevista keskusteluista, mutta ei se ole riennoihin osallistujien vika. Jos vaikka perheellistyy kesken opintojen niin kannattaa ymmärtää, että se oma maailma ei ole niiden muiden maailma.
No hyvä, jos meitä 30+ opiskelijoita on yleisesti useampia. Ex-koulukiusattuna huolestuttaa, jos asetelma on sellaista minä yksin ja kaikki muut yhdessä, vaikka en siis epäile että bilettämättä jättämisestä mitään kiusaamista seuraisi. No, ehkäpä saan ikäloppua seuraa, kun alalla päiväopiskelu on ainoa vaihtoehto :)
ap
Mulla on kymmenisen vuotta ikäeroa luokkakavereihin, puolisollani ~16, eikä kummallakaan ole ollut ongelmia saada kavereita ja kuulua porukkaan. Lähdimme siis molemmat opiskelemaan aikuisena. Koko kysymys tuntuu suorastaan absurdilta kun ikä ei ole vaikuttanut millään tavalla missään kohden. Korkeintaan välillä itsestä tuntuu hassulta olla enemmän samaa ikää opettajien kuin oppilaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jäin kyllä nuorten ihmisten kuvioista pihalle, olinhan aloittaessani ikäloppu 28v :) muut opiskelijat lukiosta tulleita tai parikymppisiä. Minua ei kiinnostanut dokailu tai kuka-vehtasi-kenen-kanssa, heitä ei kiinnostanut asp-säästäminen, sisustaminen tai kummilapsen edesottamukset.
Hain sitten kaverit muista dinosauruksista ja liiton opiskelijatoiminnasta. Ja kyllä pidin yhteyden ihan vanhoihinkin ystäviini ..
Eli se ei ollut iästä kiinni vaan siitä, että sulla on aivan jumalattoman tylsät kiinnostuksen kohteet :D
M32
Jotkut parikymppiset on äärimmäisen konservatiivisia ja kummeksuu 30 v opiskelijoita (kyllähän nyt siinä iässä pitää kokoomuslaisen konservatiivin mielestä olla esimiesasemassa ja kaitsea helmikorvakoruissa ja trenssitakissa lapsiaan hoploppiin eikä opiskella) mutta on niitä normaalejakin nuoria onneksi.