Elämä on illuusio. Avatkaa.
Miten se tutkimus meni, että yhteiskunta on mielikuvitusta?
Kommentit (29)
Jos polkupyörä on varastettu ja harhaisen mielestä ei ole, niin suosittelen lääkäriä ;)
Sinccis
Eli jos se ei näe samoja faktoja, mitkä minä näen, niin se on sairas yksilö.
(Jos alkaa näkemään olemattomia polkupyöriä seinillä)
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se yhdistää psykologiaa ja henkisyyttä.
Psykologisesti me näemme aina kaiken sellaisena kuin itse olemme. Siksi toiset ihmiset näkevät aina hyvyyttä, ja toiset pahuutta ympärillään. Koska katsomme maailmaa omien silmälasienne läpi.
Henkisesti tämä tarkoittaa, että elämä ei voi olla objektiivista, jos kerta se näyttäytyy jokaiselle erilaisena. Siksi se on illuusio, ja sitten pitää lähteä etsimään sitä pysyvää, joka ei riipu meistä itsestämme, ja mikä ei ole illuusio.
Kaikki valintoja tekevät luodut ihmiset ovat tehneet myös pahaa. Omat pahat teot eivät poistu sillä, että kokee olevansa hyvis.
Joo, mutta ei tässä olekaan kysymys tekemisestä, vaan asenteesta.
Sillä ei ole mulle mitään merkitystä. Tyhjää näkevien seniilien ukkojen jorinoita.
Mä menen sinne varastoon ja katson onko se polkupyörä siellä. Jos ei ole, niin maailmassa on pahoja ihmisiä. Pahuus on ympärillämme, ja se on fakta.
Se mitataan siitä onko se siellä,. vai eikö se ole. Ei mitään vaikeata.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se yhdistää psykologiaa ja henkisyyttä.
Psykologisesti me näemme aina kaiken sellaisena kuin itse olemme. Siksi toiset ihmiset näkevät aina hyvyyttä, ja toiset pahuutta ympärillään. Koska katsomme maailmaa omien silmälasienne läpi.
Henkisesti tämä tarkoittaa, että elämä ei voi olla objektiivista, jos kerta se näyttäytyy jokaiselle erilaisena. Siksi se on illuusio, ja sitten pitää lähteä etsimään sitä pysyvää, joka ei riipu meistä itsestämme, ja mikä ei ole illuusio.
Kaikki valintoja tekevät luodut ihmiset ovat tehneet myös pahaa. Omat pahat teot eivät poistu sillä, että kokee olevansa hyvis.
Joo, mutta ei tässä olekaan kysymys tekemisestä, vaan asenteesta.
Sillä ei ole mulle mitään merkitystä. Tyhjää näkevien seniilien ukkojen jorinoita.
Mä menen sinne varastoon ja katson onko se polkupyörä siellä. Jos ei ole, niin maailmassa on pahoja ihmisiä. Pahuus on ympärillämme, ja se on fakta.
Se mitataan siitä onko se siellä,. vai eikö se ole. Ei mitään vaikeata.
Sinccis
Se joka on nähnyt enemmän pahaa (= faktuaaliset tapahtumat kuten pöllitty pyörä), olettaa maailman helposti pahemmaksi kuin se, joka on nähnyt vähemmän pahaa.
Ihminen siis käyttää mielikuvitustaan tehdäkseen olettamuksia siitä millainen koko maailma on, koska kukaan ei voi oikeasti tietää millainen koko maailma on. Omasta ympäristöstä (itse koettu, mihin uutisiin törmää jne.) ja geeneistä riippuu millaiseksi koko maailman yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tarpeeksi kauan hakkaa päätä asfalttiin niin tyhmin alkaa ymmärtämään, että kyllä! Kyllä! se totta on! Pää osuu asfalttiin niin kauan uudestaan ja uudestaan, kunnes tajuaa itse totuuden!
Sinccis
Niinkö sinulle kävi? Se selittää kyllä paljon.
Etkö muuhun pelle pystynyt?
Sinccis
Oletpa nyt kova jätkä. Tommosta pojua mä vetelisin niin korville.
Onko sinulla useinkin tapana vedellä pojuja korville, vai tapahtuuko sekin vain sinun mielikuvitusilluusioissasi?
Vastaan AP:n kysymykseen parhaalla vastauksella, jonka itse olen löytänyt. Lainaus teoksesta "Principia Discordia"
-
Kaaoksesta, faktoista ja todellisuuden luonteesta
Sekä järjestys että epäjärjestys ovat ihmisen luomia käsitteitä. Ne ovat puhtaan kaaoksen keinotekoista jakamista osiin, joka kuitenkin on aina astetta syvempää kuin käsitteiden luomisen taso on.
Käsitteenluomiskoneellamme, jota kutsutaan “mieleksi”, tarkastelemme todellisuutta niiden käsitteiden läpi, joita kulttuurimme meille antaa.
Nämä käsitteet on erheellisesti nimetty “todellisuudeksi” ja ymmärtämättömät ihmiset ovat tämän takia aina hämmentyneitä siitä, että varsinkin toisten kulttuurien edustajat näkevät “todellisuuden” eri tavalla kuin he.
Ainoastaan todellisuuskäsitykset ovat erilaisia. Oikea Todellisuus (isolla T:llä) on astetta syvempää kuin todellisuuden käsite.
Katsomme todellisuutta koordinaatistojen läpi (käsitteet). Eri filosofiat käyttävät erilaisia koordinaatistoja. Kulttuuri on ryhmä ihmisiä, joiden koordinaatistot ovat suhteellisen samanlaisia. Tarkastelemme näkemäämme kaaosta ja suhteutamme sen koordinaatistojemme pisteisiin ja sitä kautta ymmärrämme sitä. Tosiasiassa näkemämme järjestys on käyttämämme koordinaatiston järjestystä.
Länsimainen filosofia on perinteisesti kiinnostunut erilaisten koordinaatistojen vertailusta keskenään ja niiden yhdistelemisestä, jotta syntyisi yksi täydellinen koordinaatisto, joka kattaa koko todellisuuden ja siten on Todellisuutta. Tämä on harhakuvitelmaa. Jotkut koordinaatistot ovat hyödyllisempiä kuin toiset, erää kauniimpia, yhdet miellyttävämpiä jne., mutta yksikään ei voi olla Todellisempi kuin toinen.
Epäjärjestys on ainoastaan epäoleellista informaatiota jossakin tietyssä koordinaatistossa. ”Oleellinen” on keinotekoinen käsite kuten epäoleellinenkin.
Usko siihen, että järjestys on oikein ja että epäjärjestys on väärin tai jotenkin väärää on illuusio. Uskoa samaa epäjärjestyksestä on myös illuusiota.
Näkemämme todellisuus (pienellä T:llä) on siis määrittelykysymys suhteessa sillä hetkellä käytettävään koordinaatistoon ja metafyysinen oikea Todellisuus ei liity käytössä oleviin koordinaatistoihin mitenkään. Valitse koordinaatisto, katso sen läpi ja näet osan kaaoksesta muuttuvan järjestykseksi ja osan epäjärjestykseksi. Valitse toinen koordinaatisto ja sama kaaos näyttää eri tavalla järjestyneeltä ja epäjärjestyneeltä.
Todellisuus on alkuperäinen mustetahratesti.
Vierailija kirjoitti:
Kaaosmaagi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se yhdistää psykologiaa ja henkisyyttä.
Psykologisesti me näemme aina kaiken sellaisena kuin itse olemme. Siksi toiset ihmiset näkevät aina hyvyyttä, ja toiset pahuutta ympärillään. Koska katsomme maailmaa omien silmälasienne läpi.
Henkisesti tämä tarkoittaa, että elämä ei voi olla objektiivista, jos kerta se näyttäytyy jokaiselle erilaisena. Siksi se on illuusio, ja sitten pitää lähteä etsimään sitä pysyvää, joka ei riipu meistä itsestämme, ja mikä ei ole illuusio.
Jotkut kattoo ihan faktojen mukaan. Jos sä saat turpaasi pimeällä kujalla ja sut ryöstetään, niin sun lasit ei siinä vaikuta vatun vttuakaan miten sä näet maailman.
Sinccis
Eli jos sinä ja henkilö X katsotte samoja faktoja, mutta päädytte eri johtopäätöksiin syynä on se, että henkilön X ajattelu on väärää ja sinun ajattelusi faktoihin perustuvaa ja oikeaa?
Ei me katsota samoja faktoja vtun pälli.
Sinccis
Eli mielestäsi todellisuus on näkökulmakysymys, jossa sinun näkökulmasi on aina oikea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se yhdistää psykologiaa ja henkisyyttä.
Psykologisesti me näemme aina kaiken sellaisena kuin itse olemme. Siksi toiset ihmiset näkevät aina hyvyyttä, ja toiset pahuutta ympärillään. Koska katsomme maailmaa omien silmälasienne läpi.
Henkisesti tämä tarkoittaa, että elämä ei voi olla objektiivista, jos kerta se näyttäytyy jokaiselle erilaisena. Siksi se on illuusio, ja sitten pitää lähteä etsimään sitä pysyvää, joka ei riipu meistä itsestämme, ja mikä ei ole illuusio.
Jotkut kattoo ihan faktojen mukaan. Jos sä saat turpaasi pimeällä kujalla ja sut ryöstetään, niin sun lasit ei siinä vaikuta vatun vttuakaan miten sä näet maailman.
Sinccis
Jos en saa, koko ryöstö on tapahtunut vain sinun mielikuvituksessasi. Silti koet olevasi oikeassa.
Ei, kyllä mä voin ihan mennä varastoon katsomaan esim. että onko mun varastettu polkupyörä siellä.
Noh, ei ole, kun se on varastettu. Pahat ihmiset ovat sen varastaneet. (tai paha jumala, usko mihin tahdot)
Sinccis
Ei se ole siellä! Ei se siis ole mielikuvitusta, vaan fakta, että se on varastettu!
Edesmennyt isäni, joka oli poliisi, sanoi kun meiltä oli jotain varastettu, että toivottavasti meni tarpeeseen. Ei ikinä kironnut tai tuominnut, koska ilmeisesti oli aika hyvin tietoinen ns. rikollisen elementin ongelmista.
Ihminen ei voi välttämättä vaikuttaa siihen mitä hänelle tapahtuu, mutta hän voi vaikuttaa siihen, kuinka hän näihin asioihin suhtautuu.
Ei me katsota samoja faktoja vtun pälli.
Sinccis