Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma ja eroperheet
Olemme sopineet ex-miehen kanssa lastenvalvojalla, että hän on lasten kanssa kesälomalla 2 viikkoa. Tämä saatiin sovittu kovan väännön jälkeen. Häntä lainatakseni "Et taida ymmärtää, miten tärkeä loma on minulle. En halua käyttää siitä pitkää aikaa lasten kanssa". Nyt hän ilmoitti, että ottaa lapset 1 viikoksi kesäkuussa ja 1 viikoksi heinäkuussa. Tuolloin kesäkuussa hän tosin itse on vielä töissä ja lapset keskenään hänen kotonaan päivä. Lapset ovat jo teinejä, joten pärjäävät kyllä. Mutta mietin, että onko tuo aika oikeasti tarkoitettu käytettäväksi näin. En tästä jaksa hänen kanssaan enää tapella. Käynnit lastenvalvojalle ja sovittelussa olivat sen verran rankkoja, etten halua kokea niitä enää ikinä. Mutta kuulisin mielellään mielipiteitä asiasta.
Kommentit (389)
Itse ydinperheessä äitinä yritän sovitella teinien kanssa että olisi edes jotkut jaksot kesässä ilman teinien omia suunnitelmia ja menoja. Vieras ajatus että ei viettäisi lomaa omien lasten kanssa vaan yrittäisi saada heistä lomaa. Päinvastoin yritän sovitella kesää niin että teinit kerkiäisivät viettää aikaa myös minun kanssani mökillä, reissussa tai kotona. Joten siis ihan ilman mitään järjestämistä on minulla liiankin kanssa ns. lapsivapaata aikaa. Tietysti olen havahtunut ja ymmärrän, että nyt on näin ja lapset kasvavat ja elämä muuttuu, vaikka lapset eivät olekaan vielä lähellä täysi-ikäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi on teitä ihania äitejä täälläkin, jotka pitävät lapsia perheenään eivätkä halua lomaa niistä niinkuin työstä <3
Ymmärrän toki pienten lasten vanhempien väliaikaisen jaksamattomuuden, mutta moniko ydinperheen äiti tai isä pitää perheestään lomaa kaksi viikkoa kesässä? Omat on jo teini-ikäisiä, mutta niiden kanssa oleminen ja etenkin lomailu on ollut aina hauskaa. Mukavia ihmisiä. Tiedän kyllä, että kaikki eivät tule toimeen lastensa kanssa, sikäli katsantokantani on aika yksisilmäinen.
Ex saa työpaikkansa kautta Sveitsistä tosi kivan asunnon lähes ilmaiseksi.
On ollut jo vuosia siellä ja lapset mukanaan koko kk. Tämä on ehdottomasti rankinta minulle, lapset menevät sinne innoissaan. Uskomaton ikävä koko ajan.
Itse ko aikana teen kahta työtä, jotta saan rahaa ja aika menee nopeammin.
Elokuu on minun lomani. Vajaa 2 vkoa matkustamme Suomessa ja sitten alkaa koulut. On kiva, kun kaikilla on pehmeä lasku.
Olen myös juhannusviikon vapaalla. Saan ne muutamat päivät ylitöistä. Olemme olleet jo vuosia samalla mökillä.
Kivoja perinteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastailee kaikille: tsekkasin paperit ja niinhän siellä luki, että 2 viikkoa koulujen kesälomalla. Itse olin ajatellut tämän väärin. En tietenkään ole lapsille tästä paasannut ja voivat ihan vapaasti mennä isälleen tai olla menemättä. Mutta mahdollisuus tuohon 2 viikkoon heille annetaan.
Lapset eivät ole minulle mikään taakka ja mielellään heidän kanssa olen lomallani. Me teemme paljon yhdessä ja viihdymme keskenään. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että jokaisella vanhemmalla niin äidillä kuin isälläkin pitäisi olla omaakin aikaa. Oli sitten kyse eroperheestä tai ydinperheestä. Ihmetyttää paljon ajatus, että vain isillä olisi siihen oikeus. Tai että vain huono äiti haluaa joskus olla muutaman päivän yksin.
Mitään uusia suhteita ja kumppaneita ei tähän kuvioon liity, vaikka sellaistakin täällä on epäily.
Miten muka teinien vanhemmalla ei ole "omaa aikaa", vaikka lapset eivät olisikaan viikkotolkulla toisen vanhemman vastuulla? Teinien luulisi pärjäävän sen aikaa, kun vanhempi käy itsekseen harrastuksissa tai vaikka ostoksilla.
Eikö ikävämpää olisi jos lapset päättäisivät haluta viettää enemmän aikaa isänsä luona ja vaatisivat muutosta huoltajuussopimukseen ja muuttaisivat isälleen. Sitten näkisit heitä tosi harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkahattutäti kirjoitti:
Ei traumatisoi, mutta kyllä tuon ikäiset lapset osaavat jo itse päättää, milloin ja miten haluavat isäänsä nähdä.
Olen itse eroperheen lapsi, ja minulla oli turvallinen ja hyvä koti. Koskaan ei ollut sellaista tunnetta, että äiti haluaa työntää meidät isälle, jotta itse saisi olla rauhassa ja viettää lomaa.
En olisi suostunut sellaiseen, eikä tarvitse Ap:n lastenkaan suostua. Eivät lapset ole mitään heittopusseja.
Ei vanhemmilla voi olla lomaa lapsista. Kyllä lapsilla on oikeus asua omassa kodissaan ja viettää myös loma-ajat kotona, jos niin haluavat.
Oksettaa nämä ”omaa aikaa” haluavat vanhemmat. Taitaa olla uusi kumppani ja laatuaika tärkeämpää...
Jjuuri tätä ajattelin tulla kirjoittamaan !! Hyvä sinä :) Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Olen töissä päiväkodissa ja järkyttävän usein äitien ja isien ajatusmaailma on juuri sellainen, että lapsista on pakko saada lomaa, ja kaikista kauheinta on se, että ne niin rakkaudella hankitut lapset ovat 2 vuodesta eteenpäin päiväkodissa hoidossa ( ja myös päivystyksessä) kun omat vanhemmat lomailee. Tai pitävät vapaapäiviä. Ihan kuin lapsi ei tarvitsisi lomia ja olemista perheen kesken ilman arjen kiirettä. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Ei vapaata koskaan kirjoitti:
Ap n kirjoituksen lukiessani tajusin että eihän minullakaan ole toivoakaan saada kesällä yhtään lomaa ilman lapsia. Siis minulle ja exällä 3 alle kouluikäistä lasta. Eron tulessa sanoin hänelle, kun hän haki omaa asuntoa, että ottaa sen kokoisen kämpän, että voi ottaa lapsia esim. Viikonlopuiksi. Mutta mitä tekee exä. Hän sai kaksi asuntotarjousta samasta talosta, toinen minimaalisen pieni kaksio ja toinen hyvän kokoinen kolmio. Hänhän siis otti tämän mini poikamies kaksion, perustellen että kolmion makuuhuoneisiin paistaa aurinko. Hän siis tulee aina minun luokseni tapaamaan lapsia eli jos haluan vapaa aikaa tulee minun lähteä jonnekki kotoani. Ehdotin hänelle myös asunto vaihtareita eli, että hän tulisi esim joka toinen vkl katsomaan lapsia minun luokseni ja minä voisin mennä sitten hänen asunnolleen lepäämään. Tämähän ei tietenkään exälle sopinut. Ei perustellut edes, että miksi ei. Kyllä ottaa niin päähän, kun tiedän, että ex otti tarkoituksella sen pienemmän asunnon ettei tarvitsisi lapsia hoitaa kuin max päivä kerrallaan, jos sitäkään.
Miten ne lapset eivät kaksiossa voi viikonloppua olla..? Ei mahdu 3 patjaa lattialle? Jo on pieni kaksio.
Samaa ihmettelen : itse olen asunut mieheni ja kahden lapsen kanssa plus koiria kaksiossa muutaman vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista, miten paljon näyttää olevan miehiä, joita omat lapset eivät lainkaan kiinnosta eron jälkeen. Erityisesti teinit vaistoavat sen, ettei heistä olla kiinnostuneita ja kaipaavat kovasti isäänsä. Tulevaisuudessa meillä on paljon vanhoja yksinäisiä miehiä, jotka valittavat, kun aikuiset lapset eivät käy kylässä tai välitä. Jos missaat ne lapsuuden ja teini-iän mahdollisuudet olla lasten kanssa, et saa enää myöhemmin mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Ei traumatisoi, mutta kyllä tuon ikäiset lapset osaavat jo itse päättää, milloin ja miten haluavat isäänsä nähdä.
Olen itse eroperheen lapsi, ja minulla oli turvallinen ja hyvä koti. Koskaan ei ollut sellaista tunnetta, että äiti haluaa työntää meidät isälle, jotta itse saisi olla rauhassa ja viettää lomaa.
En olisi suostunut sellaiseen, eikä tarvitse Ap:n lastenkaan suostua. Eivät lapset ole mitään heittopusseja.
Ei vanhemmilla voi olla lomaa lapsista. Kyllä lapsilla on oikeus asua omassa kodissaan ja viettää myös loma-ajat kotona, jos niin haluavat.
Oksettaa nämä ”omaa aikaa” haluavat vanhemmat. Taitaa olla uusi kumppani ja laatuaika tärkeämpää...
Jjuuri tätä ajattelin tulla kirjoittamaan !! Hyvä sinä :) Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Olen töissä päiväkodissa ja järkyttävän usein äitien ja isien ajatusmaailma on juuri sellainen, että lapsista on pakko saada lomaa, ja kaikista kauheinta on se, että ne niin rakkaudella hankitut lapset ovat 2 vuodesta eteenpäin päiväkodissa hoidossa ( ja myös päivystyksessä) kun omat vanhemmat lomailee. Tai pitävät vapaapäiviä. Ihan kuin lapsi ei tarvitsisi lomia ja olemista perheen kesken ilman arjen kiirettä. Surullista.
Se mikä sinulle näyttää vapaapäivältä saattaa olla vapaa yövuorojen välillä tai etätyöpäivä. Lomiakaan ei kerry pätkätyösuhteissa, joten kesälomaa ei ole lapsellakaan. Kannattaa keskittyä tekemään oma työ hyvin, eikä miettiä muiden vapaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset jo aikuisia. Mutta kun muistelin teinivuosia, niin en minä muista, että olisi vietetty koko ajan viikkokausia yhdessä puuhaillen. Osan kesästä olivat töissä ja tyttö varsinkin luuhasi teini-iässä kavereiden kanssa todella paljon. Olisivat varmaan ihmetelleet kovasti, jos olisin yhtäkkiä ollut huolissani, että miten te nyt pärjäätte, kun ollaan kummatkin vanhemmat töissä kesällä, pitäiskö teidät panna viikoksi kummien tykö hoitoon. Siis teinit, joilla oli jo oma elämä ja muutama viikko töitä. Nuorin amislainen oli kesäkuun työharjoittelussa. Ihan itse sai itsensä aamulla ylös ja pääsi bussiin ja teki hommansa ja tuli kotiin, ilman, että olisi tarvinnut äidin ottamaan ylimääräistä lomaa.
Lisäksi tosiaan nukkuivat puoleen päivään ja yöt kuppasivat.
Lapseni isä oli liiankin innokas tapaamaan lasta. Vietti kunnon kesäloman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vapaata koskaan kirjoitti:
Ap n kirjoituksen lukiessani tajusin että eihän minullakaan ole toivoakaan saada kesällä yhtään lomaa ilman lapsia. Siis minulle ja exällä 3 alle kouluikäistä lasta. Eron tulessa sanoin hänelle, kun hän haki omaa asuntoa, että ottaa sen kokoisen kämpän, että voi ottaa lapsia esim. Viikonlopuiksi. Mutta mitä tekee exä. Hän sai kaksi asuntotarjousta samasta talosta, toinen minimaalisen pieni kaksio ja toinen hyvän kokoinen kolmio. Hänhän siis otti tämän mini poikamies kaksion, perustellen että kolmion makuuhuoneisiin paistaa aurinko. Hän siis tulee aina minun luokseni tapaamaan lapsia eli jos haluan vapaa aikaa tulee minun lähteä jonnekki kotoani. Ehdotin hänelle myös asunto vaihtareita eli, että hän tulisi esim joka toinen vkl katsomaan lapsia minun luokseni ja minä voisin mennä sitten hänen asunnolleen lepäämään. Tämähän ei tietenkään exälle sopinut. Ei perustellut edes, että miksi ei. Kyllä ottaa niin päähän, kun tiedän, että ex otti tarkoituksella sen pienemmän asunnon ettei tarvitsisi lapsia hoitaa kuin max päivä kerrallaan, jos sitäkään.
Minä ja kaksi lasta asumme tuollaisessa kaksiossa, eikä tee edes tiukkaa. Et varmaankaan äänestänyt vihreitä, eikä ilmastonmuutos hetkauta sinua mihinkään? Ei tuo asuntojen vaihtaminen minulle kävisi, vaikka exä asustelee omakotitalossa. Anteeksi mutta kuulostat vähän vaikealta ihmiseltä kun haluat puuttua exäsi asuntoonkin. Sinähän tiedät paremmin.
Niin siis väitätkö asuvasi 37neliöisessä kaksiossa? Asunto on neliöden puolesta yksiön kokoinen mutta kun makuusyvennykseen on ovi, luokitellaan se kaksioksi. Asunto on myös tarkoituksellisesti sisustettu niin että turha edes kuvitella että sinne mitään lasten sänkyjä saa. Esim sohvaa on sellainen leffasohva missä on istuimien välissä mukitelineet eli ei voi edes sohvalla nukkua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Närkästyin kovin taas lukiessani aloituksen, ja kirosin jo mielessäni miten voikin olla noin huonoja miehiä. Kunnes aloin miettimään missä tilanteessa itse olen... meillä tämä uusperhe-helvetti kuvio pyörii täysillä ja tosiaan ajankohtaista on lomien sopiminen isän exän kanssa. Välit ovat erittäin hyvät kaikken kesken. Viikko-viikko asumista, kumpikin tyytyväisiä tilanteeseen ja isä rakastaa oikeasti lapsiaan ja yrittää olla hyvä isä.
Muttamutta. Heillä siis 2 alakoululaista lasta; mulla ja miehellä yksi yhteinen, josta minä olen vielä äitiyslomalla hetken. Noh isä miettii ja vatvoo lomiaan nyt, että miten saa maksimoitua ajankäytön OMIEN harrastusten suhteen. Ts. haluaa kesäkuussa käydä vähän lohestamassa (=viikko lomaa tätä ajatellen ja silloin kun ei ole lapsensa meillä) ja syksyllä metsästämään. Tämä on ollut ok mulle tähän asti koska harrastan samoja ja lapsettomana pidin aina suurimman osan lomista syys-lokakuussa. Eikä mulla nytkään mitään tuota vastaan ole.
Mutta eiväthän ne lapsiraukat siis meillä ollessaan nyt tietenkään siis vietä mitään perinteistä kesälomaa vanhemman kanssa, koska isä aikoo olla töissä. Lapset tulee ja vaan olla möllöttelevät täällä ne viikot. 😕 Kaikki menot optimoidaan niin, etteivät lapset ole silloin meillä. Isä ei siis vastusta yhtään ajatusta, että lapset ovat kesälomansa meillä, kuten normaalistikin, mutta ei myöskään suunnittele yhteistä ajanviettoa.
Sinänsä tämä ei kyllä ole minusta yhtään ihmeellistä (enkä koe jääneeni mistään itse paitsi) koska omassa lapsuudessani vanhempani olivat melkein aina töissä, pitivät harvoin lyhyitä lomia. Kesät hengailtiin ja touhuiltiin ite, kuten kuuluukin.
Jäin miettimään miten ne miehet voikin ajatella näistä niin hemmetin erikoisesti. Minun ja yhteisen lapsemme kanssa vietetään toki lomat yhdessä kulkien jne, kuten tapa on.
Odotettavissa on että jos tästä miehestäsi eroat, se teidän yhteinen lapsi kiinnostaa häntä tasan yhtä vähän kuin edelliset. Sinähän ne tällä hetkellä ilmeisesti sitten hoidat jos olet kotona ja mies töissä. Ilmainen lastenvahti.
Ööh no joo, varmaan. Mitä sitten? Tämän asian olen tiennyt kristallinkirkkaaksi jo kauan ennenkuin lapsen tein, ei mitään uutta auringon alla. En koe lastani rasitteeksi vaan mieluiten pidänkin itselläni täysin enkä haluaisi yhtään säätää mitään kenenkään muun kanssa...
Ja lukiko jossain että minä hoidan niitä toisia lapsia iskän tehdessä töitä koko kesän? Enhän hoida niitä sen kummemmin kuin nytkään iskän tehdessä töitä: isi kuskaa eestaas kouluun, hoitaa pipit ja synttärikierrokset jne. Minä kuljen kuten haluan mutta koska nyt kuitenkin omasta halustani vietän kotona suurimman osan ajastani, voin siinä samalla väkertää ruokaa KOKO perheelle enkä fanaattisesti vain vaikka vain itselleni, vauvalle ja ehkä miehelle. Jos se on kiltisti...Perheeseni kuuluu kaikki jotka talossa asuvat, myös ne bonuslapset.
Tsiisus tätä palstaa. 🙄
Eihän tuossa sua kritisoitu, vaikutat kunnon ihmiseltä ja hyvältä äidiltä. Vaan vähän sokealta tuon helmen suhteen jonka olet mieheksi ottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vapaata koskaan kirjoitti:
Ap n kirjoituksen lukiessani tajusin että eihän minullakaan ole toivoakaan saada kesällä yhtään lomaa ilman lapsia. Siis minulle ja exällä 3 alle kouluikäistä lasta. Eron tulessa sanoin hänelle, kun hän haki omaa asuntoa, että ottaa sen kokoisen kämpän, että voi ottaa lapsia esim. Viikonlopuiksi. Mutta mitä tekee exä. Hän sai kaksi asuntotarjousta samasta talosta, toinen minimaalisen pieni kaksio ja toinen hyvän kokoinen kolmio. Hänhän siis otti tämän mini poikamies kaksion, perustellen että kolmion makuuhuoneisiin paistaa aurinko. Hän siis tulee aina minun luokseni tapaamaan lapsia eli jos haluan vapaa aikaa tulee minun lähteä jonnekki kotoani. Ehdotin hänelle myös asunto vaihtareita eli, että hän tulisi esim joka toinen vkl katsomaan lapsia minun luokseni ja minä voisin mennä sitten hänen asunnolleen lepäämään. Tämähän ei tietenkään exälle sopinut. Ei perustellut edes, että miksi ei. Kyllä ottaa niin päähän, kun tiedän, että ex otti tarkoituksella sen pienemmän asunnon ettei tarvitsisi lapsia hoitaa kuin max päivä kerrallaan, jos sitäkään.
Mitä!? Miten annat miehen vedättää sinua tuolla lailla, te olette eronneet, ei hänellä ole asiaa sinun kotiin.
Lapseni isä, kaikkien mielestä niin hauska seuramies ja asiantuntijatehtävissä, ei edes suostunut tekemään sopimusta. Ehkä joka toinen kesä on viettänyt neljä-viisi päivää lapsensa kanssa, joka on nyt jo teini.
Minulla ei ole mitään keinoa pakottaa häntä, joten olen kuin häntä ei olisi. Suunnittelen minun ja lapsen lomat ja reissut sillä oletuksella, että se on lapsen ainoa loma sinä vuonna.
Yleensä onkin. Kerrankin hänen isänsä oli luvannut vielä lapsen ulkomaanlomalle sinä kesänä. Tuli kesäkuu, heinäkuu ja elokuu, mieheltä tulee vain tekosyitä.
Lopulta syyskuussa oli pakko todeta, että sinä vuonna lomaa ei tullut lainkaan.
Kuulin toista kautta, että mies oli tavannut uuden naisen juhannuksen tienoissa, ja viettänyt lomansa tämän kanssa.
Tuon jälkeen en ole uskonut mihinkään, mitä hän lapselle lupaa. Oletan aina, että mitään siitä ei tapahdu. Jos jotain tulee, mikäs siinä, lapselle se on bonus.
1. vuonna isä piti lapsia viikon, sen jälkeen ei yhtään. Hänellekin oma loma tärkein. Näki muutenkin lapsia päivän kuukaudessa.
Eli käytännössä lapset on olleet aina meillä, minulla ja nyk miehelläni ilman omia lomia tai viikonloppuvapaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.
Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)
Eikö teinien kanssa voisi jo neuvotella kesäksi jonkun muun kuin vuoroviikkokuvion? Vaikka kahden tai kolmen viikon pätkissä?
Voisi ja haluaisin. Isänsä vaan on täysin joustamaton. Epäilen kyllä että viimeistään ensi vuonna teinit tekee oman tahtonsa mukaan eikä enää kuuntele isänsä päsmäröintiä tarkoista viikoista. Iän ja mun puolesta niillä
olisi jo oikeus päättää itse miten missäkin majailevat.Eli lähiaikoina taitaa tämä viimeinenkin yhteisymmärrysasia kadota. :D
Jep, teinit voi päättää missä asuvat ja kun täyttävät 18, elatusvelvollisuus ja -maksut voi lopettaa. Menot ovat suurimmillaan ja mikäli teini ei saa töitä, kustannukset jäävät sille, jonka luona teinit asuvat.
Voi parkoja, molemmat vanhemmat haluaisi viettää kesää ilman rasittavia kakaroita. Sellaista se elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.
Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)
Eikö teinien kanssa voisi jo neuvotella kesäksi jonkun muun kuin vuoroviikkokuvion? Vaikka kahden tai kolmen viikon pätkissä?
Voisi ja haluaisin. Isänsä vaan on täysin joustamaton. Epäilen kyllä että viimeistään ensi vuonna teinit tekee oman tahtonsa mukaan eikä enää kuuntele isänsä päsmäröintiä tarkoista viikoista. Iän ja mun puolesta niillä
olisi jo oikeus päättää itse miten missäkin majailevat.Eli lähiaikoina taitaa tämä viimeinenkin yhteisymmärrysasia kadota. :D
Jep, teinit voi päättää missä asuvat ja kun täyttävät 18, elatusvelvollisuus ja -maksut voi lopettaa. Menot ovat suurimmillaan ja mikäli teini ei saa töitä, kustannukset jäävät sille, jonka luona teinit asuvat.
Eikä siinä enää lomailla koska rahaa ei monesti mihinkään lomailuun riitä.
Meidän lapset on isällään kesäkuussa 2,5 viikkoa ja heinäkuussa 3 viikkoa.
Kesäkuun olen töissä, loman olen heinäkuun puolesta välistä elokuun puolväliin.
Lasten isä on kyllä aina ollut vastuunsakantava mies. Ero ei ollut helppoa aikaa, onko se ikinä vaikkei riideltäisikään kamalasti, mutta lapset ovat aina olleet meille ykkösjuttu.