Huolestunut äiti ja aikuisen lapsen yksinäisyys
Tyttäreni on 26-vuotias nuori nainen ja melkoinen erakko. Ystäviä oli kyllä lapsena sekä teininä riittämiin mutta nykyään ei tunnu olevan kavereita edes nimeksi, parisuhteesta puhumattakaan. En tiedä perimmäistä syytä hänen yksinololleen, mutta kovin onnettomaltahan hän vaikuttaa. Haluaisin siksi kovasti tyttöni löytävän elämäänsä sosiaalista sisältöä ettei minun jälkeeni jäisi aivan yksin. Kuinka voisin auttaa tytärtäni tässä?
Kommentit (7)
Täältä saa hauskaa seuraa ja myös lääkkeet (oman valinnan mukaan) mahdolliseen masennukseen.
Lapsenlapsiakin toivoisin kovasti mutta tyttäreni mukaan niitä on turha toivoa.
Ei siinä kyllä äidistä paljon apua ole.
Mutta äitinä voit kysellä, että mitä lapsellesi kuuluu muuten. Voit kuulostella, että onko hänellä ongelmia. Ei hän tosin välttämättä halua niistä sinulle kertoa. Voit kuitenkin kannustaa lasta ja kehua. Mutta painostaminen tuskin tekee hyvää tai se, jos lapsi kokee, ettei kelpaa sinulle tuollaisena erakkona.
Minä tiedän tyttäresi ikäisen nuoren aikuisen, joka on vihdoin löytänyt ihmisen, jonka seura on hänen mielestään hänelle hyväksi. Äiti ei kuitenkaan hyväksy tuota seuraa, koska äidin näkemys on toisenlainen. Eikä äiti tajua, että tekee lapselleen vain vahinkoa riitelemällä asiasta. Ja kun ei riitele avoimesti, niin järjestää muuten lapsensa elämää mieleisekseen. Sillä tulee vain äiti tyytyväiseksi, mutta lapsi ei saa elää omannäköistään elämää.
Houkuttele mukaan tapahtumiin, liikkeelle, pois kotoa. Pieni matka, shoppailua voisi piristää. Ettei ainakaan jäisi yksin neljän seinän sisälle. Sitten keskustelua, ja treffejä kavereiden kanssa sopimaan.
matamitatami kirjoitti:
Lapsenlapsiakin toivoisin kovasti mutta tyttäreni mukaan niitä on turha toivoa.
Ei sulla ole mitään oikeutta toivoa siltä mitään, kun et kysynyt haluaako se syntyä. Sulla on sen sijaan samasta syystä täysi velvollisuus mahdollistaa sille juuri sellainen elämä kuin se itse haluaa - on se mitä tahansa.
jpg?