Miten ihmeessä työssäkäyvät ja ruuhkavuosia elävät ehtivät huoltaa kotejaan??
Olen siis useamman viikon sairaslomalla kotonani, päivisin yksin. Ja olen tässä kirkasvaloisina päivinä alkanut raivaamaan/siivoilemaan kotiamme uusin silmin.
Keittiön kaapit, tyhjennetty ja turha tavara kannettu pois. Roskiskaappi: tyhjätty ja pesty ja olipa aikakin. Pesukone, suihkun seinät, lattiakaivot, kylppärin kaapeista vanhat meikit ja pumpulitupot ja laastarit roskiin.
Liinavaatekaappi: raivattu ja vuosia käyttämättä olleet pyyhkeet ja lakanat kirppikselle.
Ja niin edelleen ja niin edelleen. Eihän tämä lopu koskaan.
Miten ihmeessä, ikinä kukaan joka käy normaalisti töissä ja sen päälle pyörittää perhe-arkea ikinä ehtii käydä kotiaan läpi??
Joku omakotitalo, sehän täyttyy turhasta ja vanhasta tavarasta kymmenessä vuodessa.
Olen toki tyytyväinen näihin omiin projekteihin. Tulee vaan stressi , kun huomaan miten paljon on vielä tehtävää.
Kommentit (37)
Ihan helppoa on pitää koti siistinä, kun vain panee tavarat käytön jälkeen paikoilleen. Pyykkihuolto on vaivatonta, kun on pesukone ja kuivaaja. Ja työnjako perheessä on tietenkin kaiken A ja O. Lapset voivat vaikka kattaa pöydän ja siivota jäljet tai hoitaa tiskikoneen tyhjennyksen ja pitää huoneensa kunnossa.
K kirjoitti:
Kaksi sanaa:
Au pair
Jep, isäntäkin tykkää, kun on nuorta vetreää lihaa talossa käden ulottuvilla koko ajan! Vaikka joku ihana nuori ranskalaisneito tai soma espanjalaistyttö, ah...
Siinä voi akka mennää jumppaamaan vaikka joka ilta ja au pair jää isin kanssa hoitamaan asioita kotiin. Lapset katsokoon telkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Ihan helppoa on pitää koti siistinä, kun vain panee tavarat käytön jälkeen paikoilleen. Pyykkihuolto on vaivatonta, kun on pesukone ja kuivaaja. Ja työnjako perheessä on tietenkin kaiken A ja O. Lapset voivat vaikka kattaa pöydän ja siivota jäljet tai hoitaa tiskikoneen tyhjennyksen ja pitää huoneensa kunnossa.
Tätä minäkin kirjoitin, mutta mammelit vain volisevat räkä poskella ja mättävät lisää karkkia kitusiinsa kaaoksen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
K kirjoitti:
Kaksi sanaa:
Au pair
Jep, isäntäkin tykkää, kun on nuorta vetreää lihaa talossa käden ulottuvilla koko ajan! Vaikka joku ihana nuori ranskalaisneito tai soma espanjalaistyttö, ah...
Siinä voi akka mennää jumppaamaan vaikka joka ilta ja au pair jää isin kanssa hoitamaan asioita kotiin. Lapset katsokoon telkkaria.
Pitääkin ehdottaa vaimolle tätä ratkaisua! Siinä kielelliset taidotkin lisääntyisivät.
Meillä on toiminut au pairit hyvin :) Ja jos ei ole niitä, niin ipanat on laitettu siivoushommiin avuksi ja taskurahaa vastikkeeksi.
Minä haluan kahden duunin &harrastekuskauksen jälkeen rentoutua. Oon vissiin feministi! :D
Hoituneet on monet siivoukset, ruoanlaitot ja lastenvahtimiset vuosien varrella. En ole mustasukkaista sorttia. Jos ukko haluaa höylätä muita, niin lähtekööt sitten höyläämään ja viilaamaan, au revoir.
Vierailija kirjoitti:
K kirjoitti:
Kaksi sanaa:
Au pair
AU pari EI suursiivoa ja mitään vaatehuoneita eikä varastoja raivaa. Että sen voit unohtaa.
Mutta toki sikäli, että aupairi hoitaa ruokahuollon ja lastenhoidon niin isäntäväelle jää aikaa kaivautua jonnekin autotalliin raivaamaan roinaa vähemmäksi...
Minä en ikinä siivoa varastoja. Paitsi pari kertaa vuodessa konmaritan eteenpäin tarvitsijoille n 7 säkkiä tavaraa. Autotallin romut muutaman vuoden välein lavalle.
Suomalainen tappaa ittesä töillä. Jos on 2 duunia, annan kolmannet mielellään muille. Eikä oo tullu burn-out! :D
Hankalimpia minusta ovat ne hommat, joita ei tarvitse ihan koko ajan tehdä. Kyllä jokainen nyt varmaan saa sapuskan pöytään ja imuroi, mutta minulla jäävät roikkumaan juuri joku pakastimen sulatus, uunin takaa siivoaminen, kylpyhuoneen ja saunan kunnon pesu jne. Ei siinä auta vähääkään se, että joka tavaralla olisi oma paikkansa ja tekee aina pikkuisen kerrallaan - pakastin nyt sulatetaan ja järjestetään yhtä soittoa, enkä jotain kylpyhuoneen seiniäkään yksi kerrallaan pese. En tarkoita, että nuo nyt olisivat ihan ylettömän isoja ja vaativia hommia, mutta tuollaista tehtävää riittää ja riittää. Ja jos ei ole superjärjestelmällinen, niin sitten niitä komeroita ja tavaroita on raivattavakin välillä, eikä sitä voi ulkoistaa millekään siivoojalle. Eli meikäläisellä rullaa kyllä perusarki, mutta harvemmin tehtävät hommat kasaantuvat.
No en ehdi enkä jaksa. Töiden jälkeen ruoka, sitten harrastukset tai muut menot, sitten läksyihin patistaminen ja niiss auttaminen, sitten iltapesut, iltapalat, sitten iltasadut. Ja jos yritän jotenkin pästä helpommalla, niin viimeistään tässä kohti se kostautuu. Kun päivässä on rytmi ja ulkoilua on tarpeeksi + ruutuaikaa vähän, niin lapset ehkä nukahtavat 21:30. Sitten mulla on tunti aikaa tehdä mitä tykkään. Se aika menee kyllä ihan välttämättämiin peruskotitöihin ja seuraavan aamun valmisteluun.
En tiedä. Minä en ole koskaan ehtinyt siivota, en edes työttömänä ollessani.
Lomilla ja viikonloppuisin isommat jutut, kuten ikkunoiden peseminen, varaston läpikäyminen ja arkena ylläpitosiivous. Tavaroille aina oma paikka, pysyy järjestys yllä ja helppo siivota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole ylimääräistä tavaraa. Jokaiselle tavaralle on paikkansa, jonne ne yritetään käytön jälkeen viedä. Pyykkivuoria ei ole, koska esim.lakanat otetaan sängystä, pannaan koneeseen, sieltä kuivaajaan ja takaisin sänkyyn. Sama tehdään mm.pyyhkeille ja farkuille- housut pois ja takaisin jalkaan vajaan kahden tunnin päästä.
Toinen hoitaa aamun ja toinen illan. Siivotaan kaikki yhdessä torstaina ja sitten mennään vaikka kiinalaiseen syömään.
Näitä hotellihuoneen näköisiä kämppiä tulee kyllä välillä eteen. Ei kovin kodikkaita.
Joidenkin mielestä sotku tekee kodikkaaksi, toisten mielestä ei.
K kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
K kirjoitti:
Kaksi sanaa:
Au pair
AU pari EI suursiivoa ja mitään vaatehuoneita eikä varastoja raivaa. Että sen voit unohtaa.
Mutta toki sikäli, että aupairi hoitaa ruokahuollon ja lastenhoidon niin isäntäväelle jää aikaa kaivautua jonnekin autotalliin raivaamaan roinaa vähemmäksi...Minä en ikinä siivoa varastoja. Paitsi pari kertaa vuodessa konmaritan eteenpäin tarvitsijoille n 7 säkkiä tavaraa. Autotallin romut muutaman vuoden välein lavalle.
Siis ymmärsinkö oikein että teillä tulee 14 säkillistä turhaa tavaraa vuodessa, joka vuosi, ja lisäksi lavallinen tavarajätettä parin vuoden välein kerta toisensa jälkeen?! Tässä malliesimerkki maailman tuhoajasta, eikö voisi toistuvan tavaran raivaamisen sijaan rajoittaa sitä kotiin raahattavan tavaran määrää ja rankasti?
Siis ymmärsinkö oikein että teillä tulee 14 säkillistä turhaa tavaraa vuodessa, joka vuosi, ja lisäksi lavallinen tavarajätettä parin vuoden välein kerta toisensa jälkeen?! Tässä malliesimerkki maailman tuhoajasta, eikö voisi toistuvan tavaran raivaamisen sijaan rajoittaa sitä kotiin raahattavan tavaran määrää ja rankasti?
Voin sanoa, että kyllä tulee. Lähinnä lasten käytettyjä vaatteita, jotka lahjoitan tarvitsijoille. Talvitakkeja ym. Olen nuuka&käytän kirppiksiä, mutta todella hukumme paskaan! Olen joka vuosi vihainen kun tämä konmaritus alkaa. Sohva on 17-v vanha ja astiat kirppikseltä. Sanoin suvulle, että älkää hitto ostako yhtään tavaraa jouluisin. Vihaan itsekin tätä hirveetä tavaramäärää, mistä sitä voi kertyä!
Halusin provosoida au pair-kommentilla ja katsoa kuinka moni alapeukuttaa. Omalla kohdalla on ollu niin paljon töitä kun lapset meni kouluun (ns ura kun 2-3 työrintamaa limittäin), ettei kukaan voi kuvitella olevansa supermies/nainen.
Ihminen ei kykene kaikkeen ajallisesti. Suomessa on paljon uupuneitä työpaikoilla. Osa ratkaisua olisi järjestää kotihommat paremmin. Yleensä sitä paitsi naiset tekee kotityöt. Jos meinaa tienata, ei ehdi tekemään kotitöitä.
Mun työkiireet helpottaa pian/kuviot muuttuu ja kasvatan jälkipolven huoltamaan siivousta, pihatöitä, auton pesua ym. Ovat kesätyöiässä pian.
Laiskoja ovat nuoret naiset nykyään.
Olen tässä ennen vauvan tuloa käynyt läpi kaikki kaapit ja varastot, ja heittänyt säkkikaupalla turhaa tavaraa kierrätykseen tai roskikseen. Ja ilmoittanut sukulaisille, että mitään ylimääräistä on sitten turha kantaa meille. Kerrotaan kyllä, mitä tarvitaan.
Selvisin siihen pisteeseen, että osa säilytystiloista on nyt jopa tyhjillään, mutta eiköhän tilanne kohta korjaannu.
Eipä auta sitten itkeä.