Sukulaisuus ei ole mikään velvoite yhteydenpitoon
Joillekin tämä on vaikea ymmärtää, kuten mieheni serkulle
Tunnen ihan hyvin mieheni sukulaisia, koska useat heistä ovat asuneet samalla, pienellä paikkakunnalla. Mieheni vanhemmat ovat heihin aina yhteyttä pitäneet ja siitä syystä välitmme ovat ihan hyvät. Näemme ja kyläilemme aika ajoin. Heissä on paljon minun ja mieheni ikäistä väkeä ja välillä vietämme iltaa yhdessä.
Sitten on jotkut vaikeammat tapaukset, kuten mieheni serkku.
Nyt kun tämän serkun ja mieheni mummo kuoli jokin aikaa sitten, on tämä serkku yhtäkkiä alkanut pitämään yhteyksiä jokseenkin häiritsevällä tavalla meihin, kuten myös muihinkin sukulaisiin. Haluaa tehdä kuulemma sukututkimusta ja tutustua enemmän. Tämä serkku on nuorempi ja asunut eri paikkakunnalla, joten on jäänyt kaikille vieraaksi. Kun mummoa ei ole, hän varmaan on havahtunut, että yhteys sukuun on katkennut, mutta nyt aikuisiässä se yhteyden muodostaminen ei vaan enää onnistu. Meillä on jo omat porukkamme, miten aikaamme vietämme, joten uuteen ihmiseen tutustuminen ei enää inspiroi. Tämä serkku ei sitä vaan tajua. Kun hän tähänkin asti on ollut etäinen, tuntuu luonnottomalta enää häntä mukaankaan ottaa, kun yhteinen sidekin, eli mummo on kuollut.
Kaikki ei vaan mahdu samaan palapeliin
Kommentit (16)
No ootteko ees yrittäneet tutustua häneen vai päättänyt että on hanurista?
Ei olekaan. Mutta onko pakko olla kylmä häntä kohtaan? Parempi kuitenkin että havahtui nyt ennenkuin olisi ollut liian myöh... Eikun jaa, näköjään onkin jo liian myöhäistä teidän arvollenne ja omalle piirillenne. Pahoittelut..........
Hohhoijaa taas ihmisten itsekeskeisyyttä.
Pääsette helpommalla, kun heivaatte elämästänne. Eipä tarvitse alkaa tutustumaan riippakiviin
Muistakaa, että lähetätte hänelle kuvia niistä illanvietoistanne
Kyse ei ole palapelin palasesta vaan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sinun ongelmasi?
Niin, tuskin hän varsinaisesti haluaa aloittajaan tutustua, eihän aloittaja ole hänelle sukua tai muutenkaan merkittävä ihminen.
Onko se ongelma, että ei ole varttunut samassa sisäsiittoisessa kylässä?
Sinällään olen apn kanssa samaa mieltä.
Mutta teidän kuvio on silti vähän vinksahtanut.
Ei ole mitään velvoitetta pitää yhteyksiä sukulaiseen, jonka kanssa ei jostain syystä halua olla tekemisisissä.
On omituista, että koska tuo MIEHESI serkku ei ole koko ajan ollut ’lähipiirissä’ ei häntä enää haluta hyväksyä ollenkaan. Ja varsinkin, että sinulla on siihen mitään sanomista. Sinä se siinä ulkopuolinen olet.
Mielestäni miehesi ja hänen sukulaisten tulisi ’toivottaa serkku tervetulleeksi’ mutta sitten kun he ovat tutustuneet paremmin, he voivat valita, että tuo serkku ei ole heille niin läheinen. Samoin myös tuo serkku voi todeta, että sukulaisuus ei automaattisesti tarkoita läheisyyttä ja valita ympyränsä aivan toisaalta.
Itse pidän koko lailla etäisyyttä useisiin sukulaisiini, mutta olen heihin ’päässyt tutustumaan’ enkä heistä kovin paljoa pidä, joten miksi ihmeessä minun pitäisikään heidän kanssaan aikaa viettää? (Poislukien aikanaan isovanhemmat, joiden luona minun mielestäni kuului velvollisuudesta vierailla koska he olivat isovanhempani).
Antakaa olla tuommoisten mohikaanien
Niin. Pakkohan ei ole, mutta voisitte hiukan ajatella sitäkin, miltä serkusta tuntuu jäädä ulkopuoliseksi