Lue keskustelun säännöt.
Miksi katkeroitumisestani ei saa keskustella?
22.04.2019 |
Ihan ihme meininkiä, että pitää poistaa ihan suht asiallisella linjalla pysynyt keskustelu siitä miten uskoni naisen saamiseen ja naissukupuolen hyvyyteen alkaa hiipua.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Yksi totuus on aina naisille liian kova pala. Seksi on se suurin syy miksi naiset kiinostaa miehiä. Otetaan esim. naisten puheenaiheet. Ne on enimmäkseen niin tylsiä että niitä voisi hyödyntää unilääkkeinä. Tai pahimmillaan niin rasittavia että alkaa päätä särkeä vtutuksesta. Sitä kelaa miksi jaksan tämmöistä? Ai niin seksin takia.
Ei ole pakko. Voit hankkia Fleshlightin tms, tumputtaa itse tai harrastaa seksiä toisten miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa tietää, oletko tosiaan ihan suhdepohjalla tutustumassa naisiin? Voin sanoa, että jos on yhtään epätoivoa ilmassa, niin vastapuoli aistii sen välittömästi ja suksii karkuun. On käynyt itsellenikin, ihan nainen olen.
Kuulostaa myös vähän erikoiselta, että kaikki ystävyys- ja muut suhteet naisten kanssa ovat kariutuneet johonkin epämääräiseen "draamaan" tms. Siis anna nyt jotain esimerkkejä varsinaisista tilanteista, jotka ovat johtaneet välirikkoihin tai välien kylmenemiseen? Muuten vaikuttaa siltä, että sysäät kaiken syyn naisten hartioille kollektiivisesti, mutta emme oikeasti tiedä yhtään, mitä on tapahtunut.
No siis pyrin tutustumaan kiinnostavan oloisiin naisiin mahdollinen parisuhde mielessä. Joskus olen varmasti vaikuttanut epätoivoiseltakin, koska olen joskus aika epätoivoisestikin yrittänyt löytää sitä naista itselleni. Pisimmälle olen tietty päässyt naisten kanssa ihan vaan tutustumalla harrastusten kautta jne. Ne nyt yleensä on sitten johtaneet siihen ystävystymiseen.
Ja ystävyydet juurikin aika usein on kariutuneet siihen, että en ole jaksanut olla jatkuvasti viihdyttämässä heitä silloin kun ovat sitä minulta vaatineet. Pelkkä sen sanominen, että en jaksa nyt on aiheuttanut sen, että minulta aletaan tivaamaan, että mikä minua vaivaa ja olen ihan outo nykyään jne. Siis ihan uskomattoman kuuloista touhua jopa minunkin mielestäni. Tietty minussakin on oma vikani, mutta kun ei yksinkertaisesti aina vaan jaksa olla ylisosiaalinen ja olla tarinoimassa vain jonkun viihdykkeeksi. Varsinkin kun se tarinointi tuppaa olemaan aika yksipuolista. Vähän itsekkäästi toimin, mutta kai ihmisellä on oikeus välillä olla vähän itsekäskin? Joskus taas minulle aletaan pitämään jonkinsorttista mykkäkoulua ihan ilman syytä (näin ainakin luulen...) ja pikkuhiljaa koko yhteydenpito vaan loppuu. Vähän ärsyttää näissäkin tapauksissa se, että olisi ollut ihan kiva kuulla jotain perusteluja miksi minulle puhuminen lopetettiin, ja teinkö jotain väärin vai enkö tehnyt jotain.
Nyt kun itsekin näitä juttuja miettii niin miten helvetissä olen edes onnistunut hankkimaan elämääni noin epävakaita yksilöitä. Kai sitä sitten on uskottava, että he ovat niitä minun kaltaisiani ihmisiä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haukuitko ketjussa siis naiset yleisesti jollakin tavalla huonoiksi? Millaisia kuvauksia ja analyyseja naisista teit?
Tein suht pitkän avautumisen, mutta tiivistettynä totesin, että saan naisilta osakseni joko ikävää kohtelua tai sitten minua käytetään hyväksi jos yritän tehdä tuttavuutta. Tämän vuoksi uskoni kumppanin löytymisen ja naisten hyvyyden suhteen alkaa olla koetuksella. En nimitellyt ketään tai mielestäni muutenkaan erityisen törkeästi puhunut kenestäkään. Ap
Oletko siis lähestynyt valtaosaa kaikista maailman naisista ja saanut pakit jokaiselta, vai millä perusteella uskosi kokonaisen sukupuolen hyvyyteen on uhattuna?
No varmaan voi jo melkein sanoa, että olen lähestynyt valtaosaa. Yli kymmenen vuotta yrittänyt lähestyä naisia sekä lähialueelta, että jopa epätoivoissani ulkomailtakin. Kehnoa on ollut menestys. Ulkomailta itseasiassa tuntuu parhaiten pääsevän juttuun naisten kanssa, mutta syynä ehkä on "ekstoottinen" alkuperäni. Suomalaisen naisen kyllä ihan mieluiten tahtoisin. Lähialueen naisia kohtaan olen alkanut jo kasvattamaan päälleni suojamuuria, pelkkää hyväksikäyttöä ja ilkeilyä on tosiaan varsinkin siltä suunnalta tullut.
Luulisi, että jos kymmenenkin vuotta yrittää itselleen löytää kumppania niin pitäisi jo alkaa tärppäämään, mutta ei näköjään. Valitettavan harvassa tuntuu olevan sellaisetkin naiset, jotka pysyisivät edes hyvinä ystävinä. Aina pitää alkaa järjestämään jotain draamaa, tai sitten minulle lankeaa joku viihdyttäjän ja hovipalvelijan rooli, ja jos roolia en toteuta niin alkaa taas joku draama siitä miten minussa on jokin vikana.
En sitten tiedä onnistunko aina löytämään jotain sekopäitä, vai onko ihan kaikki naiset oikeasti tuollaisia. Ap
Maailmassa on suunnilleen 3,5 miljardia naista ja sinä väität pokkana lähestyneesi heistä valtaosaa?? Just niin. Vietätkö kaiken valveillaoloaikasi lähestyen jokaikistä naissukupuoleen kuuluvaa, johon missään törmäät, vai miten muuten väitteesi voisi pitää paikkansa?
Joo, ihan pokkana sanoin.
Olen minä sen yli kymmenen vuoden aikana lähestynyt niin montaa naista, että voinen sanoa, että ei hyvältä näytä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja ystävyydet juurikin aika usein on kariutuneet siihen, että en ole jaksanut olla jatkuvasti viihdyttämässä heitä silloin kun ovat sitä minulta vaatineet. Pelkkä sen sanominen, että en jaksa nyt on aiheuttanut sen, että minulta aletaan tivaamaan, että mikä minua vaivaa ja olen ihan outo nykyään jne. Siis ihan uskomattoman kuuloista touhua jopa minunkin mielestäni. Tietty minussakin on oma vikani, mutta kun ei yksinkertaisesti aina vaan jaksa olla ylisosiaalinen ja olla tarinoimassa vain jonkun viihdykkeeksi. Varsinkin kun se tarinointi tuppaa olemaan aika yksipuolista. Vähän itsekkäästi toimin, mutta kai ihmisellä on oikeus välillä olla vähän itsekäskin? Joskus taas minulle aletaan pitämään jonkinsorttista mykkäkoulua ihan ilman syytä (näin ainakin luulen...) ja pikkuhiljaa koko yhteydenpito vaan loppuu. Vähän ärsyttää näissäkin tapauksissa se, että olisi ollut ihan kiva kuulla jotain perusteluja miksi minulle puhuminen lopetettiin, ja teinkö jotain väärin vai enkö tehnyt jotain.
Nyt kun itsekin näitä juttuja miettii niin miten helvetissä olen edes onnistunut hankkimaan elämääni noin epävakaita yksilöitä. Kai sitä sitten on uskottava, että he ovat niitä minun kaltaisiani ihmisiä. Ap
Katso ap noita boldattuja kohtia. Kuten aikaisemminkin joku jo kirjoittanut, että asennepuolelta löytyy ongelmasi. Vaikutat ylimieliseltä ja syyttelet muita, itsessäsi saattaa mielestäsi olla vikaa, kuten liiallinen hyvyys.
Uskon, että elät vain omassa totuudessasi ja kuplassasi, etkä edes halua nähdä asioita miltään muulta kantilta. Arvaan kyllä mitä/miten vastaat, mutta voisitko mennä itseesi ja todella miettiä asioita, etkä vaan surkutella itseäsi ja syytellä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haukuitko ketjussa siis naiset yleisesti jollakin tavalla huonoiksi? Millaisia kuvauksia ja analyyseja naisista teit?
Tein suht pitkän avautumisen, mutta tiivistettynä totesin, että saan naisilta osakseni joko ikävää kohtelua tai sitten minua käytetään hyväksi jos yritän tehdä tuttavuutta. Tämän vuoksi uskoni kumppanin löytymisen ja naisten hyvyyden suhteen alkaa olla koetuksella. En nimitellyt ketään tai mielestäni muutenkaan erityisen törkeästi puhunut kenestäkään. Ap
Oletko siis lähestynyt valtaosaa kaikista maailman naisista ja saanut pakit jokaiselta, vai millä perusteella uskosi kokonaisen sukupuolen hyvyyteen on uhattuna?
Osaatko sanoa miten asennoitunut naisiin jotka valittavat pettävistä ja hakkaamista miehistä? Vähättelettekö samaan tapaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haukuitko ketjussa siis naiset yleisesti jollakin tavalla huonoiksi? Millaisia kuvauksia ja analyyseja naisista teit?
Tein suht pitkän avautumisen, mutta tiivistettynä totesin, että saan naisilta osakseni joko ikävää kohtelua tai sitten minua käytetään hyväksi jos yritän tehdä tuttavuutta. Tämän vuoksi uskoni kumppanin löytymisen ja naisten hyvyyden suhteen alkaa olla koetuksella. En nimitellyt ketään tai mielestäni muutenkaan erityisen törkeästi puhunut kenestäkään. Ap
Oletko siis lähestynyt valtaosaa kaikista maailman naisista ja saanut pakit jokaiselta, vai millä perusteella uskosi kokonaisen sukupuolen hyvyyteen on uhattuna?
Osaatko sanoa miten asennoitunut naisiin jotka valittavat pettävistä ja hakkaamista miehistä? Vähättelettekö samaan tapaan?
Nämä nyt eivät ole mitenkään verrattavissa toisiinsa. Toki ymmärrän mitä haet tällä. Juuri tuo hyökkäävyytesi on osa ongelmaa.
"Naisen saaminen". "Naissukupuolen hyvyys". Mites miessukupuolen hyvyys?
Paljon aloittajasta kertoo jo hänen aggressionsa tässä ketjussa, esimerkiksi kun huomautetaan, että hän vastailee itselleen. Vaikuttaa tasapainottomalta.
Toisekseen ei ole normaalia, että kokee vihaa ja katkeruutta, jos ei "saa naista". Ei kellään ole velvollisuutta seurustella sellaisen ihmisen kanssa, josta ei tykkää.
Olen saanut elämäni aikana pakkeja. Olen ollut surullinen ja pettynyt. Eipä tulisi mieleen katkeroitua "miessukupuolelle" ja menettää uskoa "sen hyvyyteen".
Jos ei nappaa, ei nappaa. Ei siinä sen kummempaa.
Tietysti jos 10 v epätoivoisesti etsii naista ( ketä tahansa naistako?) niin herää kysymys, missä vika on.
Kannattaisiko katsoa peiliin? Olen tosissani. N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ystävyydet juurikin aika usein on kariutuneet siihen, että en ole jaksanut olla jatkuvasti viihdyttämässä heitä silloin kun ovat sitä minulta vaatineet. Pelkkä sen sanominen, että en jaksa nyt on aiheuttanut sen, että minulta aletaan tivaamaan, että mikä minua vaivaa ja olen ihan outo nykyään jne. Siis ihan uskomattoman kuuloista touhua jopa minunkin mielestäni. Tietty minussakin on oma vikani, mutta kun ei yksinkertaisesti aina vaan jaksa olla ylisosiaalinen ja olla tarinoimassa vain jonkun viihdykkeeksi. Varsinkin kun se tarinointi tuppaa olemaan aika yksipuolista. Vähän itsekkäästi toimin, mutta kai ihmisellä on oikeus välillä olla vähän itsekäskin? Joskus taas minulle aletaan pitämään jonkinsorttista mykkäkoulua ihan ilman syytä (näin ainakin luulen...) ja pikkuhiljaa koko yhteydenpito vaan loppuu. Vähän ärsyttää näissäkin tapauksissa se, että olisi ollut ihan kiva kuulla jotain perusteluja miksi minulle puhuminen lopetettiin, ja teinkö jotain väärin vai enkö tehnyt jotain.
Nyt kun itsekin näitä juttuja miettii niin miten helvetissä olen edes onnistunut hankkimaan elämääni noin epävakaita yksilöitä. Kai sitä sitten on uskottava, että he ovat niitä minun kaltaisiani ihmisiä. Ap
Katso ap noita boldattuja kohtia. Kuten aikaisemminkin joku jo kirjoittanut, että asennepuolelta löytyy ongelmasi. Vaikutat ylimieliseltä ja syyttelet muita, itsessäsi saattaa mielestäsi olla vikaa, kuten liiallinen hyvyys.
Uskon, että elät vain omassa totuudessasi ja kuplassasi, etkä edes halua nähdä asioita miltään muulta kantilta. Arvaan kyllä mitä/miten vastaat, mutta voisitko mennä itseesi ja todella miettiä asioita, etkä vaan surkutella itseäsi ja syytellä muita.
On minussa vikoja. Olen esimerkiksi sellainen ihminen, että haudon asioita sisälläni aika kauan, ja lopulta ryöpsäytän kaiken paskan kerralla pihalle. Enkä välttämättä niinkään kauniisti ja rakentavasti. Tuo on sellainen asia jonka kanssa olen yrittänyt työskennellä, mutta aika vaihtelevin tuloksi. Väkivaltainen en kuitenkaan ole, enkä ole koskaan ketään lyönyt.
Ylimieliseksi en lähtisi itseäni niinkään sanomaan, olen aika epävarma ihminen ja tietyissä tilanteissa yritän peittää sen, jolloin minusta ehkä voi saada ylimielisen kuvan. Tosin kukaan ei ole minua koskaan ylimieliseksi sanonut suoraan päin naamaa. Kaikenlaisilla muilla nimityksillä kyllä olen kuullut minua sanottavan. Olen myös vähän liian kova vittuilemaan, tämä saattaa joitakin ihmisiä karkoittaa läheltäni varsin tehokkaasti, toiset taas tuntuvat tykkäävän. Kestän sitä vittuilua itsestänikin, joten samantyyliset ihmiset sitten tulevat tuon piirteen kanssa toimeen. En toki ihan kaikille vittuile, että sen verran sosiaalista osaamista kuitenkin löytyy. Sosiaalisesti en myöskään ole erityisen lahjakas. Ehkä jopa vähän autistinen.
En pidä itseäni kuitenkaan minään maailman pahimpana ihmisenä, vaikka vikoja löytyy. Ihminen se lopulta minäkin olen vaikka ymmärrän hyvin senkin, että moni ei minusta pidä. Luulisi nyt kuitenkin, että jostain edes yksi nainen olisi minullekin tässä ajassa löytynyt, mutta ehkäpä sitten kuva itsestäni on vääristynyt ja olen todellisuudessa ihan hirviö. En kyllä usko, että ihan hirveän kauhean kamala ihminen voin kuitenkaan olla kun ystäviä sentään löytyy. Jos ei olisi ystäviäkään, niin saattaisin olla jo todella huolissani itsestäni. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Naisen saaminen". "Naissukupuolen hyvyys". Mites miessukupuolen hyvyys?
Paljon aloittajasta kertoo jo hänen aggressionsa tässä ketjussa, esimerkiksi kun huomautetaan, että hän vastailee itselleen. Vaikuttaa tasapainottomalta.
Toisekseen ei ole normaalia, että kokee vihaa ja katkeruutta, jos ei "saa naista". Ei kellään ole velvollisuutta seurustella sellaisen ihmisen kanssa, josta ei tykkää.
Olen saanut elämäni aikana pakkeja. Olen ollut surullinen ja pettynyt. Eipä tulisi mieleen katkeroitua "miessukupuolelle" ja menettää uskoa "sen hyvyyteen".
Jos ei nappaa, ei nappaa. Ei siinä sen kummempaa.
Tietysti jos 10 v epätoivoisesti etsii naista ( ketä tahansa naistako?) niin herää kysymys, missä vika on.
Kannattaisiko katsoa peiliin? Olen tosissani. N
Voin myöntää, että meni vähän tunteisiin kun joku alkoi spämmimään jatkuvasti, että vastailen itselleni, kun en näin edes tehnyt.
Ei kellään tietenkään ole velvollisuutta seurustella kenenkään kanssa, mutta onko silloin oikein antaa olettaa, että jotain olisi muka meneillään? Näin minulle usein tehdään. Flirttaillaan ja odotetaan minun tekevän jotain asioita naisen hyväksi. Ymmärrän kyllä kevyen flirttailun, mutta sitä en oikein ymmärrä, että sitä harrastetaan sellaisen ihmisen kanssa joka on ilmaissut kiinnostuksensa. Tämä mielestäni johtaa aika helposti siihen harhakäsitykseen, että jotain tunteita tai kiinnostusta voisi olettaa olevan toisen osapuolen puolelta. Toki asiaan vaikuttanee myös heikko sosiaalisen kanssakäymisen ymmärrykseni. Aika paljon asiaan vaikuttaa myös nuorempana kokemani suoranainen pilkka ja hyljeksintä monien tyttöjen toimesta. Se, että oli halukas tutustumaan tyttöihin ja halusi jo silloinkin kokea hellyyttä ja mukavaa yhdessäoloa tyttöjen, mutta sai osakseen halveksuntaa ja ivaa aiheutti itsetunnon romahtamisen, joka taas on johtanut tietynlaiseen miellyttämisenhaluun, jota sitten näköjään aika moni nainen osaa hyödyntää. Minä kun tuppaan aika herkästi kuitenkin tykästymään naisiin jos sattuvat olemaan minulle jotenkin erityisen mukavia. Johtuu juurikin tuosta teininä kokemastani hyljeksinnästä, että tietynlainen hyväksyntä tuntuu minusta erityisen hyvältä.
Ja en nyt kovin epätoivoisesti ole koko ajan etsinyt sitä naista. Jos sattuu mielenkiintoisen oloinen nainen jossain vastaan, että häneen voi helpohkosti yrittää tutustua niin silloin olen jonkinlaista aloitetta tehnyt. Eli en etsi ihan ketä tahansa naista kuitenkaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, lukeeko ap tätä vielä, mutta käyn nyt vielä vastaamassa. Tuo, että naispuoliset ystävät odottavat tiivistä vastavuoroista yhteydenpitoa ei ole mitään hyväksikäyttöä, se on sitä normaalia ystävyyttä, kuten aika monet naiset (varmaan jotkut miehetkin) asian ymmärtävät. Se ystävyys todellakin hiipuu, jos et kykene panostamaan aikaa ja energiaa. Aika hankalaa on tuollainen kuvailemasi ystävyyssuhteiden ylläpito, jos kuormittuu kovin ihmiskontakteista. Tai sitten voi todellakin etsiä niitä ihmisiä ympärilleen, joiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä silloin, kun ei jaksa. Jatkaa sitten siitä, mihin jäätiin edellisellä kerralla, josta voi olla paljonkin aikaa. Etsi se autismiin kallellaan oleva nörttääjä, joudut tosin hakemaan kotoa, koska eivät nekään kaupungilla pyöri. Ai niin, sosiaalisesti lahjattomat naiset saavat myös todella paljon kuraa niskaansa seurusteluyrityksissään, muista se sitten kun löydät sellaisen. Ja koita valita sellainen, joka vittuilee yhtä paljon kuin sinä, muuten menee yksipuoliseksi.
Joudutko tekemään jotain ihan konkreettista näitten kaverinaistesi hyväksi ilman mitään vastavuoroisuutta? Vai oliko sen nyt vain tätä "viihdyttämistä"?
Jos todella löytyy jotain pientä neurologista juttua, eikä ole lapsena tutkittu, niin se on joko itsekuntoutusta ja tiedonhakua tai lisäksi todella sitkeää tutkimuksiin hakeutumista. Ja neurologiset jutut periytyvät. Jos se nainen todella löytyy ja perustatte perheen, varautukaa siihen että vähintään toinen joutuu ravaamaan lapsen/lasten kanssa tutkimuksissa ja kuntoutuksissa, arkikin voi olla aika raastavaa.
Ja tuolle patoutuneiden tunteiden huuto-oksentamiselle tarvitsee kyllä tehdä jotain parisuhdetta ajatellen. Se voi olla pahimmillaan todella pelottavaa, vaikka ei ihan kiinni kajottaisikaan.
No nyt tulee ap:ltä kunnollista tekstiä: rehellistä ja itsetutkiskelevaa sekä vastauksia kysymyksiin. Tykkään.
Mites tää: "Toki asiaan vaikuttanee myös heikko sosiaalisen kanssakäymisen ymmärrykseni." Onko sinulla siis autismi tai asperger? Jos ei, onko muuta diagnoosia? Mistä olet tuollaisen huomannut?
Kerro esimerkkejä, miten naiset ovat odottaneet sinulta jotain asioita. Mitä asioita? Normaalissa ystävyydessä molemmat kuuntelee, puhuu, jeesii välillä toisiaan.
Oletko varma, että sinulle flirttaillaan? Miten se ilmenee? Esim. itse hymyilen paljon asiakaspalvelutyössä, ja se ymmärretään välillä aivan väärin. Se ei todellakaan tarkoita mitään.
Ystävästäkin voisi tulla seurustelukaveri. Onko sinulla aitoja ystäviä, joiden kanssa tykkäät viettää aikaa ja jutella?
Mitä ne draamat on, mitä mainitsit? N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, lukeeko ap tätä vielä, mutta käyn nyt vielä vastaamassa. Tuo, että naispuoliset ystävät odottavat tiivistä vastavuoroista yhteydenpitoa ei ole mitään hyväksikäyttöä, se on sitä normaalia ystävyyttä, kuten aika monet naiset (varmaan jotkut miehetkin) asian ymmärtävät. Se ystävyys todellakin hiipuu, jos et kykene panostamaan aikaa ja energiaa. Aika hankalaa on tuollainen kuvailemasi ystävyyssuhteiden ylläpito, jos kuormittuu kovin ihmiskontakteista. Tai sitten voi todellakin etsiä niitä ihmisiä ympärilleen, joiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä silloin, kun ei jaksa. Jatkaa sitten siitä, mihin jäätiin edellisellä kerralla, josta voi olla paljonkin aikaa. Etsi se autismiin kallellaan oleva nörttääjä, joudut tosin hakemaan kotoa, koska eivät nekään kaupungilla pyöri. Ai niin, sosiaalisesti lahjattomat naiset saavat myös todella paljon kuraa niskaansa seurusteluyrityksissään, muista se sitten kun löydät sellaisen. Ja koita valita sellainen, joka vittuilee yhtä paljon kuin sinä, muuten menee yksipuoliseksi.
Joudutko tekemään jotain ihan konkreettista näitten kaverinaistesi hyväksi ilman mitään vastavuoroisuutta? Vai oliko sen nyt vain tätä "viihdyttämistä"?
Jos todella löytyy jotain pientä neurologista juttua, eikä ole lapsena tutkittu, niin se on joko itsekuntoutusta ja tiedonhakua tai lisäksi todella sitkeää tutkimuksiin hakeutumista. Ja neurologiset jutut periytyvät. Jos se nainen todella löytyy ja perustatte perheen, varautukaa siihen että vähintään toinen joutuu ravaamaan lapsen/lasten kanssa tutkimuksissa ja kuntoutuksissa, arkikin voi olla aika raastavaa.
Ja tuolle patoutuneiden tunteiden huuto-oksentamiselle tarvitsee kyllä tehdä jotain parisuhdetta ajatellen. Se voi olla pahimmillaan todella pelottavaa, vaikka ei ihan kiinni kajottaisikaan.
No nyt luin viestejä jostain syystä. Kun se vuorovaikutus edes olisi vastavuoroista kanssakäymistä. Minä kun olen se jonka pitäisi aina olla äänessä tai viestittelemässä. Ja jos en tee niin, niin sitten jotain on vialla. Tajuatko yhtään miten raskasta sellainen osaa olla? Varsinkin kun kaipaan välillä nimenomaan sitä omaakin rauhaa josta taisin aiemmin jo mainita. Näistä asioista olen puhunut noiden naisten kanssa, mutta ei tunnu menevän ihan jakeluun kun aina pitää alkaa tivaamaan mikä minulla on ja sitten alkaa ylidramatisoimaan koko hommaa, vaikkakin sanon aina kysyttäessä, että mikä minulla on.
Ja hyvin usein minua pyydetään tekemään jotain juttuja heidän puolestaan, kyyditsemään jne. Jotain palveluksia, joista en yleensä itse mitään hyödy. Olen ehkä siinä mielessä "liian kiltti" ja sitä käytetään sitten hyväksi ihan häikäilemättä.
Ja tunneoksentaminen tosiaan pitäisi saada kuriin. Ap
Vierailija kirjoitti:
No nyt tulee ap:ltä kunnollista tekstiä: rehellistä ja itsetutkiskelevaa sekä vastauksia kysymyksiin. Tykkään.
Mites tää: "Toki asiaan vaikuttanee myös heikko sosiaalisen kanssakäymisen ymmärrykseni." Onko sinulla siis autismi tai asperger? Jos ei, onko muuta diagnoosia? Mistä olet tuollaisen huomannut?
Kerro esimerkkejä, miten naiset ovat odottaneet sinulta jotain asioita. Mitä asioita? Normaalissa ystävyydessä molemmat kuuntelee, puhuu, jeesii välillä toisiaan.
Oletko varma, että sinulle flirttaillaan? Miten se ilmenee? Esim. itse hymyilen paljon asiakaspalvelutyössä, ja se ymmärretään välillä aivan väärin. Se ei todellakaan tarkoita mitään.
Ystävästäkin voisi tulla seurustelukaveri. Onko sinulla aitoja ystäviä, joiden kanssa tykkäät viettää aikaa ja jutella?
Mitä ne draamat on, mitä mainitsit? N
Ei minulla ole mitään diagnooseja. En kyllä yllättyisi jos vaikka olisikin jotain mainitsemistasi. Niitä ei ole tutkittu.
Olen huomannut, että minulle tuottaa ongelmia ihan sellaiset normaaliin kanssakäymiseen liittyvät jutut, esimerkiksi ihmisten tervehtiminen on ihan mahdotonta ja kauhean taistelun takana, että saa sanottua moi, huomenta tai muuta vastaavaa. "Osaan" kyllä mennä juttelemaan ihmisten kanssa, mutta sellaista "sosiaalista koodia" en osaa noudattaa lainkaan kaikkine tervehtimisineen ja esittäytymisineen.
Mainitsinkin jo edellisessä viestissä ne palvelukset joista en saa vastapalveluksia tai oikeastaan muutakaan.
Flirttailuksi koen ne hymyilyt, tietynlaiset katseet, koskettelut ja jutut. Pelkkää hymyilyä en kyllä vielä flirttailuna pidä. Saatan kyllä lukea väärinkin noita juttuja, mutta pitäisin melko varmana flirttailuna.
Draamat on sitä minun käyttäytymiseni vääristelyä ja ylidramatisointia josta seuraa jos jonkinlaista vääntöä ja inttämistä naisten puolelta. Joskus mykkäkoulua yms. Ap
Tuossa nainen kertoi olleensa rakastunut tähän vaikeuksistaan kertoneeseen mieheen, eli ilmeisesti se johtui enemmän miehestä ettei heistä paria tullut.