Kerro jokin asia itsestäsi, jota muut eivät ehkä osaisi päältäpäin arvata
Siis sellaisia asioita mitkä ehkä saisi työkaverit sanomaan ”oho, en ois siitä uskonut”
Omani on se että olen naimisissa. Monet on sanoneet etten vaikuta yhtään sen tyyliseltä :D nuori ikä vaikuttaa toki, avioiduttiin kun oltiin molemmat 23.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Kirjottelen av:lle.
Kyllä sen tunikasta arvaa.
Oikeastaan kaikki paitsi hiustyyli ja ihonväri.
Ollen oikeasti täynnä vihaa, voin henkisesti todella huonosti ja suunnittelen itsemurhaa.
Olen huomattavan varakas, vaikka en näytä siltä. Kuljen polkupyörällä kirpparivaatteissa, en käytä koruja tai meikkaa, puhelinkin on yli 10 vuotta vanha.
Olen uskovainen, syvästi uskossa Jeesukseen. Tätä ei yleensä ekana arvata, näytän tavalliselta, meikkaan, mulla on ihan tavallisia "maailmallisia" kavereita jotka juo, polttaa, kiroilee ja itsekin käyn joskus baarissa mutten juo övereitä. Elän tavallista perhe-elämää, miehen ei ole uskossa (alettiin seurustella niin nuorena ettei kummankaan hengellinen vakaumus ollut vielä sitä mitä se on nykyään) ja olen elänyt suht villin teini-iän. Työntekijänä olen ahkera ja huumorintajuinen, sosiaalinen. En tyrkytä uskoani mutten salailekaan sitä jos puhe kääntyy hengellisiin asioihin. Itse harvemmin otan tätä puolta puheeksi ellei luonnollisesti tule sellainen tilanne että se tuntuu sopivalta. Lähemmille kavereille ja ystäville toki olen kertonut.
Tykkään raskaasta musiikista ja käyn hevi-keikoilla. Kieltämättä mun ulkoinen olemus on aika kaukana Tuska-kävijän olemuksesta, mikä taitaa usein olla yleinen käsitys raskaan musiikin kuuntelijoista
Näytän joltain malmilaiselta katutappelijagangstalta, vaikka oikeasti olen akateemisesti koulutettu sivari
Olen ollut pahasti mielenterveysongelmainen melkein 10 vuotta elämästäni ja elänyt kuta kuinkin järkevänä kansalaisena vasta muutaman vuoden. Välillä tuntuu siltä että olen soluttautunut tavallisten ihmisten keskellä näyttelemään normaalia. Moni arkinen asia on minulle yhä vieras ja kummallinen, mutta päällisin puolin minusta ei huomaa että olen viettänyt melko poikkeavaa elämää.
Olen myynyt itseäni parikymppisenä. Näytän aika hissukalta kirpparivaatteineni ja silmälaseineni. Töissäkin olen hiljainen, eikä kukaan tiedä minusta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjottelen av:lle.
Kyllä sen tunikasta arvaa.
:D
Käytän silloin tällöin viihteellä amfetamiinia suonensisäisesti.
Työkaverit ei varmaankaan tiedä, että olen oikeasti aika arka ja ujo.
Olen sen verran foliohattupää, etten uskalla kirjoittaa niitä asioita edes tänne. Juttuja joita kukaan ei tiedä, eikä ehkä saakaan tietää ennen kuin kuolemani jälkeen.
Olen arvostetussa ammatissa ja kivan näköinen nelikymppinen nainen, mutta minulla on paha peliongelma:(
Olen ollut parisuhteessa 20 vuotta. Olen 34-vuotias ja ilmeisesti useammat arvaavat iän pikemminkin ala- kuin yläkanttiin jos johonkin.
En ole huonoitsetuntoinen karvan yli 20v hevostyttö, joka kuuntelee Juha Tapiota ja haaveilee kotiäitiydestä.
Kyllä, olen huonohampainen ja hiukseni ovat ohuet ja minulla on miinusnäkö ja olen introvertti ja pidän lämpimistä vaatteista. Kaikki muu on ennakkoluulon varaan rakennettua. Se harmittaa minua etenkin silloin jos kyseessä olisi raha tai menestys.
Minkä tyylinen on naimisissa oleva verrattuna naimattomaan? Minulle on sanottu etten vaikuta siltä että minulla olisi lapsia. En tiedä mitä silläkin tarkoitettiin.