Oletko joskus meinannut kuolla? Mikä on vaarallisin tilanne, jossa olet ollut?

Kävin uimassa lapsena yksin. Pyöräilin syrjäiselle uimarannalle ja kävelin siellä aina kallioille joiden kohdalla on äkkisyvää. Sukeltelin kuten yleensäkin, mutta en tajunnut että meninkin ihan liian syvälle. Meni suunnat sekaisin, kun pohja oli vielä jossain kauempana. Alkoi happi loppua, mutta jotenkin onnistuin rauhoittamaan paniikin ja katsomaan missä suunnassa on valoisampaa ja jotenkin väkisin sain itseni pintaan. Rannalla silmissä sumeni. En kertonut kenellekään, ettei minua kielletty menemästä yksin uimaan. Mutta siihen loppui yksinään sukeltelu, tajusin miten lähellä oli lähteä henki. Ikää oli vähän päälle 10.

Töissä. 3 nuoren seurue ajoi päin. Metsään ja lastina 60 tn sellua. Nuoret kuoli, minä en.

Pidettiin viikko mökillä vankina ja yritettiin lopuksi tappaa. Olin silloin lapsi. Dissosatiivinen häiriö ja työkyvyttömyys aikuisena.

1. Putosin syvään kalliokuoppaan, joka oli täynnä teräviä kivenlohkareita.

2. Auto, jonka "pelkääjän paikalla" istuin, syöksyi erään kivitalon seinään.

3. Sairastin rajun bakteeritulehduksen verimyrkytyksineen. (Ulkomailta)

5-vuotiaana en osannut uida ja altaassa oikaisin toisen ohi kulmassa ja upposin pohjaan.

7-vuotiaana jouduin ammuskelun keskelle ja puuhella pelasti luodilta.

8-vuotiaana hain koiranpennut pois rabiekseen sairastuneelta emolta.

8,5-vuotiaana jouduin rabiesta sairastavan härän jahtaamaksi ja pakoon kaatuneen puun alle.

8,5-vuotiaana sain ensimmäisen verenmyrkytyksen.

9-vuotiaana ylitettiin tulvivaa jokea poikkivaijerissa roikkuen ja otteen livettyä meinasin hukkua taas.

9-vuotiaana jouduin afrikkalaisten ampiaisten hyökkäyksen keskelle.

9,5-vuotiaana sain hepatiitin jäykkäkouristusrokotuksen neulasta.

10-vuotiaana suoritin uimamaisteria ja sotkeennuin venyviin vaatteisiin ja meinasin hukkua 3. kerran.

14-vuotiaana olin vähällä polttaa vahingossa koko meidän talon ja itseni.

15-vuotiaana ajoin mopolla autoa päin ja pää edellä tuulilasista läpi ja katon yli tielle.

18-20-vuotiaana jouduin yli 100 katumatsiin puukkoja ja rautaputkia vastaan häviämättä yhtään.

19-vuotiaana olin joutua känniläisen ampumaksi kiväärillä.

20-vuotiaana olin joutua känniläisen ampumaksi haulikolla.

20,5-vuotiaana olin vähällä jäätyä kuoliaaksi asuessa autossa.

21-vuotiaana sukelsin uimalaitoksen liukurin kehikon läpi ja juutuin kiinni vetäen keuhkot täyteen vettä.

21,5-vuotiaana sain kolmannen verenmyrkytyksen pudoten seisovilta jaloilta maahan avuttomaksi.

21,5 -vuotiaana armeijassa rynnäkkökiväärin valjuovasarja meni pään ohi puolen metrin päästä.

22-vuotiaana nukahdin rattiin kesken ajamisen ja selvisin hirveällä säkällä

23-vuotiaana ajoin moottoripyörällä eteen tullutta autoa päin 100 km/h vauhdilla ja hajotin selkärangan.

25-vuotiaana rakenteilla ollut metallilattia romahti päälle samalla kun putosin alas ja osat tuli perässä.

27-vuotiaana sotkeuduin laskuvarjon punoksiin hypätessä 3 kilometristä

28-vuotiaana sain voimavirtasähköiskun.

30-vuotiaana olin jäädä myrskyssä kaatuvan kuusen alle parin metrin erolla pimeässä metsässä.

Sen nämä tekee, että jollain lailla etsit rajojasi koko ikäsi.

Yhtäaikaa, monilla sattuu paljon enemmän kaikkea.

Meinasin pyöräillä rekan alle kun olin kännykkään puhumassa. Vasta kun olin tietä ylittämässä huomasin sivusilmällä että rekka oli melkein kohdalla. Rekka ei olisi mitenkään ehtinyt jarruttaa. Onneksi ehdin livahtaa äkkiä alta pois. Sen jälkeen en ole koskaan puhunut kännykkään kun olen liikenteessä. Seisahdun aina, jopa kävellessä. Älkää tolloilko liikenteessä sen kännykkänne kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Kun lääkärini osoitti minua barettalla otsaan. Ja on totta.

Siis armeijatyyppisellä päähineellä?

Vakava masennus.

Putosin kalliolta, mustikkareissulla, sammaleen alla ei ollutkaan enää mitään. Alhaalla rannassa oli teräviä kiviä, mutta mun kohdalle sattui pieni kieleke noin metrin alempana ja sen kyljessä kasvoi iso mänty. Siinä puoli metriä leveällä kielekkeellä seisoin ja vapisin mäntyä halaten aika pitkään ennen kuin aloin pohtia, miten pääsen pois. Onneksi olin silloin nuori ja notkea. Lopulta ainoa tappio oli kaatunut mustikkaämpäri.