Historia ei enää kiinnosta ihmisiä

Suomalaiset inhoavat juuriaan ja kansallisuuttaan. Kohta eivät tunnista itseään.

Minua kiinnostaa mieluummin itseni ja perheeni elättäminen. Se ei historian avulla onnistu

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mieluummin itseni ja perheeni elättäminen. Se ei historian avulla onnistu

Hissan ope tienaa yhtä paljon (tai vähän) kuin matematiikan ope. Enemmän saavat palkkaa kuin duunarit, mut vähemmän kuin lääkärit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa mieluummin itseni ja perheeni elättäminen. Se ei historian avulla onnistu

Hissan ope tienaa yhtä paljon (tai vähän) kuin matematiikan ope. Enemmän saavat palkkaa kuin duunarit, mut vähemmän kuin lääkärit.

Kysypä joltain vastavalmistuneelta tai valmistumassa olevalta hissan opelta työtilanteesta. Kuinka paljon yhteen paikkaan on hakijoita? Mitä muita työvaihtoehtoja historian puolella on kuin opetus ja tutkimus?

Onpas täällä vihaajia, jotka eivät ymmärrä historiaa. Historia on ja pysyy, vain tulkinnat vaihtuvat. Nykyään historian tulkinnassa käytetään erilaisia mikroskooppeja, DNA-tutkimusta, fysiikkaa ja matematiikkaa.

Historia on muutakin kuin joku pönöttävä patsas torilla. Sinäkin teet joka päivä historiaa. Vielä jonain päivänä vauva-palstan kirjoituksia käytetään historiallisina lähteinä tutustuttaessa menneiden aikojen ihmisten ajatusmaailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuka nyt haluaisi muistella sitä miten ihmiset tuhosivat tämän maapallon, parempi keskittyä miettimään miten voimme tulevaisuudessa pelastaa edes sen jäljelläolevat rippeet. Historiasta ei ole tässä mitään apua.

Vaan kovastipa siinä saakin miettiä, jos syy-seuraussuhteista unohdetaan syyt.

Historiaa tuntematonta viedään kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa.. Siis ilman historian tuntemusta ei ole mitään todellisia edellytyksiä ottaa vastuuta tulevaisuudesta. Rahaa seinästä, sähköä töpselistä.

Vierailija kirjoitti:

"Olin parempi opettelemaan irrallisia asioita ja olin siksi taitavampi esim. matikassa, äikässä ja kielissä."

Olit parempi opettelemaan irrallisia asioita aineissa, jossa kaikki rakentuu aikaisemmin opitun päälle?

En ymmärrä logiikkaasi lainkaan, joten voisitko selventää kantaasi?

Esimerkiksi matikassa saattoi olla vain muutama asia, joka piti opetella, ja sitä samaa opittua asiaa pystyy käyttämään laajasti hyväksi erilaisissa laskuissa. Tavallaan samalla pienellä vaivalla oppii "enemmän". Jos oppii vaikkapa yhden kaavan ja sen tarkoituksen, niin siitä hyötyy paljon ja sitä tietoa voi käyttää monessa asiassa.

Kielissä voi opetella yksittäisiä sanoja ja kielioppisääntöjä. Samoja sanoja ja kielioppisääntöjä käytetään toistuvasti. Kun oppi kielioppisäännöt kerran, niin osaa jo paljon.

Noissa aineissa saatoin keskittyä pänttäämään noita yksittäisiä asioita ja saamaan ne päähäni.

Historiassa taas vaaditaan paljon eri asioiden muistamista ja pitää tietää niiden suhteet toisiinsa, jossa opitussa olisi mitään järkeä. Saatoin muistaa yksittäisiä asioita sieltä täältä, mutta eipä niistä ollut paljon hyötyä, jos en muistanut mihin kontekstiin ne liittyivät.

Historiaa opetellessa olisi koko ajan pitänyt tietoisesti muodostaa laaja kuva asioista, ei riittänyt vain se, että opettelee yksittäisen asian ja tallentaa sen mieleensä ja sitten opettelee toisen asian ja tallentaa sen taas mieleensä. Tieto ei helposti pysy päässä tuollaisina yksittäisinä asioina. Esimerkiksi matikassa taas pysyy, koska yksittäisetkin tiedot ovat teoreettisia ja sovellettavissa hyvin laajasti. Matematiikan ymmärtäminen vaatii vähemmän muistia.

Paskat😂 Mistä tämä nuorisoviha tulee Vauva-palstalle?

Jos käydään läpi historian kautta, että miten innokkaita oppilaita ollaan oltu niin lueppa Seitsemän veljestä. Ei vanhaa väkeä kiinnostanut opiskella.

Millä perusteella sitten 1900-luvun alun ja puolenvälin aikoina syntyneet sitten ovat olleet hissasta kiinnostuneita? Aivan yhtä lailla siellä on ollut porukkaa jota kiinnosti ja jota ei.

Nykypäivänä nuorilla taas on internet, joka mahdollistaa rajattoman oppimisen. Aivan varmasti keskiverto nuori rökittää hissantuntemuksessa 50-luvun keskivertonuoren. Ainakin jos tentataan viimeisen 10 000 vuoden tapahtumat.

Aika kultaa muistot, mutta tilastot ovat karua faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä inhosin koulussa historiaa. Pidin sitä tavattoman tylsänä ja kuivana aineena. Oli myös vaikea keskittyä oppimiseen, koska en jaksanut luoda aktiivisesti aikajanaa ja "tapahtumatietoutta" pääni sisään. Se tuntui vaikealta. Olin parempi opettelemaan irrallisia asioita ja olin siksi taitavampi esim. matikassa, äikässä ja kielissä.

Nykyään historia on alkanut kiinnostaa enemmän ja harmittaa miten paljon tietoaukkoja on, vuosien oppitunnit menivät paljolti hukkaan.

Olen yrittänyt perehtyä historiaan katsomalla esim. tiivistysvideoita koko maailmankaikkeuden historiasta, jotta myöhemmin olisi helpompi perehtyä myös yksittäisiin tapahtumiin hahmottaen samalla kokonaisuutta.

Maailmansodat ja Suomen sodat olen kyllä pariin otteeseen kerrannut ja "osannut", mutta sitten olen taas unohtanut suurimman osan, vuosiluvuista, osapuolista, syistä, seurauksista, uhrimääristä ym. eli aika lailla kaiken.

Mulla lähes sama. Koulussa historia oli tosi tylsää, koska ne oppikirjat on niin tiivistettyjä ja kuivia, ja varsinkin kun oli paineita muistaa jotain tiettyjä vuosilukuja ja muuta nippelitietoa, eli niitä kaikkein tylsimpiä juttuja. En vieläkään tiedä/muista historiasta paljon mitään, mutta opin silti esim. Täällä Pohjantähden alla -kirjasarjasta enemmän Suomen historiasta kuin koulussa koskaan, Tuulen Viemäästä opin Yhdysvaltojen sisällissodasta, ja Vietnamin sota oli miljoona kertaa mielenkiintoisempi kuin koulussa kun katsoi siitä laadukkaan dokkarisarjan. En edes yritä muistaa koulutyyliin jotain tarkkoja vuosilukuja, tai muitakaan nippelitietoja, koska mun mielestä ne ei ole se pointti, ei ole mitään väliä että tapahtuiko joku nyt 1832 tai 1833, kunhan suunnilleen muistaa ajanjakson.