Lue keskustelun säännöt.
Olen lähihoitaja ja masentunut työyhteisömme huonon ilmapiirin vuoksi..
17.04.2019 |
En tiedä mitä tekisin. Pidän työstäni mutta olen loppu selän takana puhumiseen, juonitteluun ja hierarkiaan. Voiko tällä alalla odottaa asiaan muutosta vai onko vaihdettava vain alaa?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Kotihoito?
Kotihoidossakin samat ongelmat :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi kurja kuulla :( Pysyisitkö puhumaan näiden henkilöiden kanssa asiasta ja selvittää miksi he kohtelevat sinua niin?
Tuo on itselle tullut myös järkytyksenä, kun alalle vaihdoin vaikka osasin jotenkin aavistaa jotain. Naisvaltaisilla aloilla ollaan ämmiä. Naisvaltaisella alalla kaupassa oli vähän sama meininki.
Miesten kanssa työskennelleenä en moista ole huomanut,
Itselläni käynyt tuuri; ensimmäinen työpaikka, jossa ihanat kollegat. Raskaan työn jaksaa, kun työyhteisö on mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paskapuhetta, jokainen palstan nainen tietää että miehet myrkyttävät työpaikkojen ilmapiirin, mutta kuvailemasi asiat eivät kuulu heidän vaikoimiinsa.
Ilmianna se mies joka ahdisteli sinua, tai jonka kuvittelet sinua ahdistelevan. Sekin on väkivaltaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen lähihoitaja ja meillä on aivan ihana pieni työyhteisö. Kaikki tukevat toisiaan ja meillä on aina hauskaa yhdessä:) Olemme onnekkaita.)
Minun työpaikalla ei ole tuollaista.
Meillä on hyvä henki.
Ja tuo miesten työpaikoilla ei muka ole paskamaisia ihmisiä, on ihan puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni käynyt tuuri; ensimmäinen työpaikka, jossa ihanat kollegat. Raskaan työn jaksaa, kun työyhteisö on mukava.
Sama kokemus. Hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan. Mukavat työkaverit ovat tärkein voimavara. Saa vertaistukea ja mukava mennä töihin, kun tietää olevansa tervetullut.
Myöskin työpaikassa missä yli 90% naisia. Se paskanpuhumisen määrä selän takana on aika järkyttävää.. sitten naaman edessä ollaan niin hyvää pataa. Todella ahdistavaa ja se tosiaan myrkyttää ilmapiirin. Sitten kun seassa on vielä eräs, joka on kokoajan kuin paskan niellyt, niin ai että meillä on mukavaa.
En tiedä kauanko jaksan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut saman, ikävä kyllä! Ja työpaikkani mies/miehet syyllistyvät kyllä ihan samaan.
Päätin että keikkailen niin kauan kuin löydän hyvän työyhteisön ja jos en löydä niin keikkailen edelleen...
En kyllä ole sen kummempaa eroa huomannut niissä nais-tai miesvaltaisissa työpaikoissa, joissa olen työskennellyt. Samanlaisia juoruilijoita ja oman edun tavoittelijoita löytyy molemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15v alalla tulee pian täyteen ja vasta nyt viimeiset 3v ollut paikassa jonka ilmapiiri ei sairastuta.
Sen tiedän jo valmiiksi, että paluuta entisenlaiseen ilmapiiriin ei ole eli niin käydessä olisin nuppilomalla joko kokonaan tai ainakin säännöllisesti. Ns raja tullut vastaan.
T.varhaiskasvatuspuolelta
Miks masentua ku voi irtisanoutua??
Mä oon kans valmistunu ja jo harjotteluissa tuli ilmi et mimmosii ihmisii täl alalla on.... -.- voi sanoa että siinä ei järki paljoa paina.
Ja sittemmin työpaikoissa ollu ties mitä elämäänsä kyllästyneitä ja vihamielisiä ihmisiä. joskus mut on toivotettu esim tervetulleeks haukkumalla mut päin naamaa. :DDD
ja muuta mukavaa. :D
mut nyt tällä hetkellä on työyhteisö joka on viisas. :D oon tyytyväinen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :)
Itse vaihdoin hoitopuolelle aikuisena, ja tähän olen törmännyt. Olen ollut sekä vakituisena, varahoitajana, sekä keikkaillut.
Varahoitajan homma olisi paras tapa välttyä tältä. Eli jos joku paikka kyrsii, niin kohta olet jo muualla. Keikkailemalla löytää ne mukavimmat paikat, voi vaikka tehdä töitä niihin. Ainakin etelä-Suomessa piisaa töitä niin paljon kuin vaan jaksaa tehdä.
Itse olen jo eläkkeellä, tosin keikkailen edelleen. Pariin kurjaan paikkaan olen keikkaillut lopettanut. Herkullinen tilanne; olen sanonut mielipiteeni ja kertonut kääntäväni kylkeä kun perään kaivataan ;)). Enemmän he tarvitsisivat minua, kuin minä heitä...Perään kyselty.
Kotihoito?