Millä rahkeilla uudelleen opiskelemaan?

Oon niin kyllästynyt tähän selviytymiseen. Vtuttaa, että valitsin alan, jonka vuoksi kituutan nyt kulttuurin parissa pätkätyöläisenä jännittäen, riittääkö tämä palkkio siihen asti, että seuraava tulee. Teen hommia kaiken lisäksi toiminimellä, joten olen työttömyysetuuksien ulkopuolella, eikä alani ole tarpeeksi järjestäytynyt, että olisi kunnollista liittoa. Saati liittoa ollenkaan. Tokihan saan tästä jonkinlaista nautintoa ja sisältöä elämääni, mutta tämä taloudellinen epävarmuus ja jatkuva työttömyyden pelko syövät kyllä kaiken hyvän tästä ammatista.

Jos kouluttautuisin uudelleen, en saisi opintotukea, vaan opintojen ajan pitäisi tehdä täydellä teholla myös töitä. Haluaisin toki lähteä opiskelemaan uudelleen, mutta en tiedä, miten se käytännössä onnistuu. Miten selviäisin toisesta pitkästä korkeakoulurupeamasta? Tokihan en varmaan edes enää pääsisi mihinkään sisään, koska ensikertalaiskiintiö.

Jatkuvasti toitotetaan, että täytyy olla valmis kouluttautumaan, kouluttautumaan, kouluttautumaan ja kouluttautumaan uudelleen. Jos ihminen on tehnyt lukion jälkeen virhetikin, ja lähtenyt opiskelemaan kutsumustaan (huonosti työllistävää kulttuurialaa) naivissa nuoruuden narsismissaan, niin miten helvetissä sitä enää kouluttautuu uudelleen jollekin järkevämmälle alalle, kun joka päivä on yhtä selviämistaistelua ja kitkuttamista työelämässäkin? Tälläkö sitä nyt sitä sitten kitkutellaan eläkepäiville, ja sitten kuollaan sillan alle?

T: Tyhmä nuori, köyhä aikuinen