Miksi niin monissa pareissa nykyään mies ei ole käytännössä lainkaan naistaan pidempi tai voi olla jopa lyhyempi?
Kävin lenkillä ja tulipa huomattua kolme sellaista nuorta paria, joissa kahdessa nainen oli miestä pidempi ja siinä yhdessäkin mies oli korkeintaan hyvin niukasti naista pidempi, jos ollenkaan. Lisäksi nämä miehet eivät olleet millään tavalla rotevia, raamikkaita tai lihaksikkaita miehiä, vaan siltäkin osalta ennemminkin normaalia miestä pienempiä. Miehet eivät kuitenkaan olleet mitenkään kovin lyhyitä, nämä kaikki naiset olivat normaalia pidempiä naisia, mutta hoikkia ja kauniita. Mutta yhtä kaikki, pointti oli kuitenkin se, että kaksi miestään pidempää naista ja yksi suunnilleen samanpituinen.
Naiset, voisitteko ystävällisesti avata tätä, että mistä tuollainen voisi johtua? Minkä vuoksi nämä naiset ovat valinneet itselleen samanpituisen tai jopa itseään lyhyemmän ja kaiken lisäksi vielä hoikan, ei millään tavalla raamikkaan miehen? Miksi heille ei ole kelvanneet ne parimetriset, lihaksikkaat miehet? Mielestäni nämä naiset olivat kuitenkin niin kauniita, että heillä olisi varmaasti ollut mahdollisuuksia niihin pitkiin ja komeisiin miehiin.
Kommentit (50)
Koska kolme senttiä minua lyhyempi aviomieheni, näin ollen 167 cm, on älykäs, hauska ja rohkea. Hän on lapsillemme huikea isä ja tarjoaa minulle parisuhteessa sen, mitä tarvitsen. Hänessä on minulle sopivasti vastusta ja anteeksiantoa, hän tasapainottaa vauhdikasta ja tempoileva olemustani omalla päättäväisellä rauhallisuudellaan.
Ei pituus ja raamikkuus takaa mitään henkisistä ominaisuuksista, joita arvostan enemmän. Elämäni toinen mies, oma isäni on kaksimetrinen äijä, ja en kumpaakaan miehistä osaa nimittää toista miehekkäämmäksi. Jos on niin itsetunto-ongelmainen että tarvitsee rinnalleen vain egon pönkittäjän, kannattaa selventää parisuhteen merkitys itselleen.
Ehkä parinvalintaan vaikuttaa joku muukin tekijä kuin kumppanin pituus. En tiedä, voisiko olla...?
Puolisoa valitessa pidin tärkeänä, että mies on rehellinen ja mukava, itsestään ja läheisistään huolen pitävä ja arvomaailmani jakava (perhe on tärkeä, arvostaa työntekoa jne). Lisäksi koin erittäin tärkeäksi sen, että hän saa minusta parhaat puolet esille ja viihdyn hyvin hänen kanssaan. Hän on luotettava, osaa keskustella ja kuunnella, ja tukee minua kaikessa. Hän on pituiseni eli 175cm, näyttää hyvältä, saa minut nauttimaan seksistä estoitta ja tuntemaan itseni ainutlaatuiseksi. Miksi(köhän) en haluaisi hänen tilalleen "kaksimetristä komistusta"?
Usko tai älä, mutta sellaisiakin naisia on, jotka eivät halua miehen olevan ainakaan selvästi itseään pidempiä.
sen siitä saa kun päästää lyhyet miehet pariutumaan. syntyy aina vaan lyhempiä ja lyhempiä miehiä.
Minä (20-vuotias nainen) olen 174 cm ja poikaystäväni on 172 cm. En todellakaan miettynyt pituutta häneen ihastuessa, kyllä ne oli ihan muut ominaisuudet, jotka siihen vaikutti. Olen myös seurustellut aikaisemmin yli 190-senttisen kanssa, eikä se nyt mitenkään ihmeellisempää ollut. Ihan yhtä miehekkäitä tyyppejä, ja minä olen ihan yhtä nainen kumppanista riippumatta.
Eipä kyllä todellakaan tule pareja vastaan joissa mies on lyhyempi. Ainakaan itselleni ei tule yhtäkään mieleen.
Suomalaisilla naisilla on kyllä niin huono itsetunto että se vasta ihme olisikin. Olen itse monta kertaa yrittänyt pidempiä tai samanpituisia naisia eikä koskaan ole natsannut.
Pitkät miehet jotenkin ällöttää, ei millään pahalla.
Enpä taas tätä aloitusta lukiessa voi miettiä muuta kun, että Ilmankos eroja on niin paljon, jos ihmisen pituus on puolison valintaa määrittävä seikka. Kannattaisiko sen sijaan vaikka tutkailla, onko tyyppi täysjärkinen?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä parinvalintaan vaikuttaa joku muukin tekijä kuin kumppanin pituus. En tiedä, voisiko olla...?
Eieiei, ei ole mitenkään mahdollista. Tai jos on, niin pakko noilla miehillä on aivan hillittömän paksut lompakot. Mikään muu tässä maailmassa ei voi kompensoida pituutta, joka on elämääkin suurempi ja tärkeämpi asia.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä todellakaan tule pareja vastaan joissa mies on lyhyempi. Ainakaan itselleni ei tule yhtäkään mieleen.
Suomalaisilla naisilla on kyllä niin huono itsetunto että se vasta ihme olisikin. Olen itse monta kertaa yrittänyt pidempiä tai samanpituisia naisia eikä koskaan ole natsannut.
Ja ihan satavarmasti syynä on ollut aina puutteellinen pituutesi. Mikään muu ei ole mahdollista! Törkeät naiset!!!
En edes ymmärrä tätä yleistä harhaluuloa, että pidempi olisi jotekin automaattisesti parempi. Itse pidän siitä että mies on joitakin senttejä pidempi, ei 20 cm. Hongankolistajia on vaikea halata ja niskathan siinä kipeytyy jos tarvitsee jatkuvasti katsoa ylöspäin. :D
Lihaksikas on yleensä kouluttamaton ja naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Mua inhottaa lyhyet miehet ja etenkin pienet, nukkemaisen hintelät miehet. Nyt on tv::ssä mainostaa joku luottokortti Blue tms. Siinä on tosi oksettava pikkumies, joka kun avaa kotiovensa, niin hyvä, että on avaimenreiän korkuinen. Sitten se muuten siinä mainoksessa on olevinaan niin miehekkään rehvakasta.
Wille Rydman on myös esimerkki miniatyyrimiehestä, joka herättää esteettistä pahoinvointia ja rajusti.Mulla on sama homma kuin sulla, mutta ei lyhyitä vaan lähi-itäläisiä miehiä kohtaan.
Et olisi saanut sanoa tuota.
Tervetuloa tälle vuosisadalle. Mies valitaan todellakin muiden ominaisuuksien, kuin pituuden mukaan. Jos sattuu olemaan pidempi, niin minkäs sille sitten voi. Mies voi olla vanhempi tai nuorempi kuin nainen. Hän voi olla vähemmän koulutettu ja ns. alemmasta yhteiskuntaluokasta. Hän saattaa ansaita vaimoaan vähemmän. Hän saattaa kannattaa eri poliittista puoluekantaa. Hienoa, että uusia käytänteitä on ilmestynyt. Vielä 60-luvulla miehen oli melkein pakko olla pidempi kuin vaimonsa. Ikäeroa, jos mies oli nuorempi katsottiin karsaasti ja yhteiskuntaluokat naivat toisiaan. Rotuhygienia, siitä pidettiin kiinni melko järkähtämättömästi.
Valitsen mieheni vähän muilla kriteereillä, kuin ruumiinrakenteen perusteella. Nykyinen mies on kanssani saman pituinen, ja hän on mieletön saalis. En ole ikinä ennen ollut näin rakastunut kehenkään. Klikkaa todella kovaa kaikin tavoin, ja seksuaalinen kemiakin on jotain, mitä en ole ennen kokenut. Mies on mielettömän fiksu, hauska, karismaattinen, huomaavainen, hyvä keskustelija, hänellä on kanssani samanlaiset arvot, ja onhan tuo komeakin. Eipä tässä pituus pahemmin kiinnosta. :)
Nuorempana tuli katsottua pitkiä miehiä, mutta olen todennut, että mulle sopii vähän lyhempi mies paremmin. On mukavampi suudella, kun toisen ei tarvitse kumartua. Lisäksi seksi on intiimimpää, kun toisen kasvot ovat lähempänä.
Vierailija kirjoitti:
Lihaksikas on yleensä kouluttamaton ja naurettava.
Parasta elämässä on törmätä näihin ihmisiin. Tulee jänniä ilmeitä, kun paljastun koulutetummaksi kuin nämä ennakkoluuloiset pölvästit
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa tälle vuosisadalle. Mies valitaan todellakin muiden ominaisuuksien, kuin pituuden mukaan. Jos sattuu olemaan pidempi, niin minkäs sille sitten voi. Mies voi olla vanhempi tai nuorempi kuin nainen. Hän voi olla vähemmän koulutettu ja ns. alemmasta yhteiskuntaluokasta. Hän saattaa ansaita vaimoaan vähemmän. Hän saattaa kannattaa eri poliittista puoluekantaa. Hienoa, että uusia käytänteitä on ilmestynyt. Vielä 60-luvulla miehen oli melkein pakko olla pidempi kuin vaimonsa. Ikäeroa, jos mies oli nuorempi katsottiin karsaasti ja yhteiskuntaluokat naivat toisiaan. Rotuhygienia, siitä pidettiin kiinni melko järkähtämättömästi.
Wtf? Tiedätkö muka pareja alle 30 vee, joissa nainen on koulutetumpi ja paremmin tienaava? Missä ulottuvuudessa elät?
Tätähän ei miehet välttämättä ymmärrä, mutta parinvalinnassa painavat muutkin kuin ulkoiset tekijät.
t. kuvailemasi kaltainen nuori nainen