Vielä kerran kyselen käynnistyskäytännöistä?

Aikaisemminkin oli käynnistetty, mutta en itse halunnut. TAYS:ssa synnytin ja käynnistyksen halusin, koska olin niin henkisesti kuin fyysisestikin aivan loppu.

Taisin sulle jo joskus vastatakin, mutta koska en ole varma, niin vastaanpa uudelleen: eli, Kättärillä oltiin ainakin vielä vuosi sitten erittäin tiukkoja käynnistykselle. Jos ei mitään erityistä syytä ole, niin päästävät täysiaikaiseksi. Näin minulle sanoi useampikin lääkäri. Mulla käynnistettiin 37+0, kun olin erittäin huonossa kunnossa (verenpainetta, selittämätön uupumus jne.), ja toinen kaksosista (yhteinen istukka) lopetti kasvamisen. Ja SILTIKIN käynnistettiin aika nihkeästi, eivätkä kaikki lääkärit olisi käynnistäneet silloinkaan.



Eli luulisin, että jos mitään erityistä syytä ei ole, eivät käynnistä ennen sitä viikkoa 40.

Mulla käynnistysyrityksiä polikäynneillä yritettiin tehdä parin viikon ajan vain tekemällä napakampi sisätutkimus, mutta sain vain muutamiski tunneiksi ikävät supistukset, ei muuta. Ja mulla oli kuitenkin ollut paikat auki 3cm jo pitkään ja kohdunkaulankanavat hävinneet aika päivää sit. Sit viimesellä polikäynnillä rv 37+5 sovittiin että nyt saliin ja tipalla käynnistys. No, sehän ei synnytys siitä mihkään lähtenyt ja supistustehokin oli aivan onneton. Olin sit sen yön salissa ja aamulla lääkäri puhkaisi kalvot, josta puolen tunnin päästä tuli sellanen supistus että oksat pois ja oikein säikähdin, mut synnytys eteni niin vauhdilla etten ehtinyt kuin ilokaasua naukkailla ja sitä kyllä henkäilinkin minkä ehdin, en tosin ole niin varma että auttoiko se oikeastaan... Mutta siitä kalvojen puhkaisusta neljän tunnin päästä oli tyttöset maailmassa. No, nyt tähän tuli tätä synnytyskertomustakin näköjään ; ) Mutta voi henkäys ja huokaus se oli ihana kokemus!

Niin, ja siis Pohjois-Karjalan keskussairaalassa synnytin ja siellä kyllä ei ollut ongelmaa käynnistykselle. Mulla käynnistettiin siksi, että mun olo oli jo tois vaikea valtavan mahani takia kun itse olen pikkuinen. Lääkäritkin jaksoi sitä aina ihmetellä, siis masuni kokoa. Ja vauvelit eivät enää mahtuneet kasvamaan niin oli parempi ottaa heidät masun toiselle puolelle kasvamaan.

Ihanaa loopuraskautta ja upeaa synnytyskokemusta toivotellen

Marjainka ja pimut 11,5kk

käynnistettiin 37+4 ilman sen suurempaa lääketieteellistä syytä (syynä kai se, että tilanne näytti kuitenkin sen verran kypsältä sekä äidin että kohdunsuun osalta;)

jos kaikki menee edelleen hyvin eivätkä sitä ennen itsellään synny.

Minua hoiti pääasiassa vanhempi rutinoitunut mieslääkäri, joka olikin todella pätevä ja ultran guru ;-) Hän oli sitä mieltä että vk 40 asti odotetaan. Itse olin jo tosi tuskaisen iso eikä yöunet enää onnistuneet. Vakkarilääkärini jäi sattumalta vuosilomalle ja 38 vk rutiiniultran teki nuorempi naislääkäri, erittäin pätevä hänkin, joka sanoi heti ettei käynnistykseen ole mitään estettä, vaikka en edes kysellyt. Oli sitä mieltä että kohdun liiallinen kasvattaminenkaan ei välttämättä ole plussaa. Menin sairaalaan vielä samana iltana ja käynnistys suoritettiin seuraavana aamuna. Pojat olivat 2.900 ja 3.200. Ihan riittävästi siis, kiitos ;-)

Minulle annettiin jo etukäteen käynnistysaika viikolle 38, näin myös samaan aikaan sairaalassa olleelle toiselle kaksosäidille. Minulle käynnistykseen riitti kalvojen puhkaisu ja oksitosiinitippa koska kohdunsuu oli jo valmiiksi 5 senttiä auki. Menin sairaalaan päivää ennen käynnistyspäivää koska tuntui että pian vauvat syntyvät enkä halunnut syöksykotisynnytystä (aiemmat vauvat tulivat 2,5 tunnissa) :). Käynnistivät synnytyksen aamulla rv 37+6 ja vauvat olivat käynnistyksestä parin tunnin kuluttua jo maailmassa :).

Eli siis tällainen käytäntö oli Oysissa ainakin meidän tapauksessamme.