Annoitteko lasten katsoa Lordia äsken?
Meillä katsoi 4- ja 2,5-vuotiaat, ja kaduttaa, että annoin katsoa:-( Pienempi puhuu nyt, miten pelottava ihmisnaamari oli:-( Toivottavasti ei tullut kamalia traumoja...
Kommentit (53)
Vierailija:
itse olen sitä mieltä että lapset oppivat pelkonsa vanhempien peloista, miten esimerkiksi lapset oppivat pelkäämään mörköjä, jos joku ei heille jossain vaiheessa sano että hui kaameaa mörkö, pelottava jne..
Mäkin uskoin noin ennen. Kunnes lapsi alkoi pelätä pimeässä ja se pelko selvästi helpotti, kun sai kuulla, että mörönkö näit ja mörölle voi huutaa: mene pois. Mörköä voi myös moikata ja näin pelko onkin mennyt pois.
Tuntematonta lapsi pelkää vielä enemmän tai kun ei riitä sanat.
Vierailija:
Olin kyllä päättänyt etten anna katsoa, mutta muutin mieleni. Sanoin kyllä tälle meidän 3-vuotiaalle jo etukäteen, että ne sedät jotka siellä laulaa ovat pukeutuneet vähän hurjan näköisiin asuihin, että ne voivat olla vähän pelottaviakin, mutta ihan tavallisia ihmisiä ne oikeasti ovat ja kysyin vielä, haluaako nähdä ja halusi. Katsottiin sitten yhdessä ja esityksen jälkeen kysyin lapselta, että olivatko hurjan näköisiä, sanoi että oli, mutta ei pelottanut.Näkeehän tuo lapsi kuvia Lordista väkisinkin joka ikisestä lehdestä kun se kerran voitti noi viisut. Parempihan se on katsella noita pelottaviakin juttuja kun on äiti vieressä ja turvallinen olo :)
tarkoitit? Harrastamme myös kaikenlaista urheilua...
Mutta näki kuvan naistenlehdessä, sanoi ' mies' ja naureskeli kovasti. Ikää 2v.
hieman alle 2-vuotias sanoi Lordin nähtyään: Apina! Eikä ollut yhtään peloissaan!!! :)
Harmittaa, kun useimmassa lehdessä on Lordin kuva ja lapsi pelkää.
enkä aio heille sitä näyttääkään. Suojelen lapsiani tuollaisilta hirviöiltä.
aivan kauhean ruman ja pelottavan näkösiä aikuisenki mielestä! jos pieni lapsi tottuu kattomaan tollasta iha pienestä asti ni ei varmaan oo mitään rajaa tulevaisuudessakaan. sitte ihmetellään ku lapsi tulee 15 vuotiaana kotiin sormi katkastuna ja kielestä pala poissa olevana.
Heidän mielestään ne olivat pelottavia. Samoja naamareita on täällä meidän maassa kaupat pullollaan halloweenin tienoilla sekä kevätkarnevaalien aikaan.
Sanoimme, että sedillä on ne kaupan naamarit - ja väitän, että he ymmärsivät. Karnevaaleissahan ne ovat niitä nähneet muutenkin.
Musiikki oli kuulemma rumaa.
Päivänvalossa tuollaiset möröt ei ole mitään ja ne voi kuitata naurulla, mutta auta armias, kun yö tulee ja pimeyden voimat todenteolla saavat vaikuttaa juuri sellaisina kuin ovat, pimeinä, raakoina, pelkoa ja turvattomuutta herättävinä.
Syyttäkää sitten vain itseänne, kun lapsenne näkee painajaisia ja itkee hädissään. " Eihän se Lordi mikään paha ole, ihan kiltti setähän se vaan, muuten vain muistuttaa kuolemaa."
Lapset ovat herkkiä olentoja, heitä pitää suojella, eikä altistaa kaikelle tämän maailman pahuudelle liian aikaisin.
Lapset ovat teidän vastuullanne ja te sysäätte heille kaikkea ihan liian aikaisin.
Niin siis lapsi ei pelkää, pitäisikö häneen istuttaa pelko vai mitä asiantuntija suosittelee?
Vai nauraako lapsesi, koska sinäkin naurat.
Olette tietävinänne mitä lapsenne kokee ja mitä ei ja asetutte lapsen yläpuolelle. Aika kauaksi olette omasta lapsuudestanne erkaantuneet.
Sovittiin miehen kanssa, että tv:stä vaihtuu kanava, jos Lordi esiintyy. Tosin harvoin meillä tv on edes auki lapsen hereilläollessa. Minusta on ihan terve reaktio lapselta suhtautua pelokkaasti Lordin kaltaisiin hahmoihin. Olen muutenkin samaa mieltä kuin edellä kirjoittanut 17.
Kaduttaa edelleen, että lapsen annoin Lordin nähdä. Olisi pitänyt tietää, että herkkänä lapsena pelkää, kun pelkää mm. kaikkia kovia ääniä, mopoja ym. On puhunut pitkin päivää pelottavasta naamarimiehestä:-(
niin, varmasti lordi herättää pelkoa. Kuin myös puliukot, känniset ja vappunaamarit....
Minusta suojelemista tärkeämpää on valaa lapseen näiden kokemusten jälkeen luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
Ei ole hysteerisyydellä taas mitään rajaa.
Lasten pelot ovat erilaisia. Omani pelkää yhtä teletappia, muttei Lordia, joka on lapsen mielestä ' hauska' . Tärkeintä on kuunnella ja seurata, miten (pieni) lapsi reagoi erilaisiin asioihin eikä jättää häntä itsekeen selailemaan Iltsikkaa tai katsomaan telkkaria.
Juuri äsken vielä peitellessä puhui pelottavasta naamarimiehestä. Toisaalta maailmassa on paljon pelottavia asioita ja on ihan kehittävää käydä niitä läpi ja jutella niistä.
Meillä 4,5 vuotias ymmärtää faktan ja fiktion eron, on sitten ilmeisesti tavallista kehittyneempi. Meillä kylläkin panostetaan lapsen yksilölliseen kehitykseen ja ruokitaan oppimista/ymmärtämistä.
Tyttömme rakastaa musiikkia ja tietää Lordin olevan bändi, joka esittää musiikkia " hassuissa" vaatteissa!
No, täällähän näitä niuhoja mitääntietämättömiätäydellisiäkouluttamattomiaäitejä riittää!