Isät vaikuttaa vanhempina paljon lapsiystävällisemmiltä kuin äidit - äideillä liika kiire suorittaa ja tehdä "oikein"?
Tuttavapiirissä muutama äiti, kireitä kuin viulunkielet, mitään ei saa sanoa (koska se on neuvo ja neuvo on HUI, vaikka olisi äiti itse aloittanut keskustelun jostain) naama väärinpäin kun minuutti menee vikaan aikataulussa tai jossain on vähän likaa, vaatteet ei ole hienot jne.
Isät vapaillaan tekee kaikkea hupsua lasten kanssa (juuri yksi video missä molemmat pukeutuneet haamuiksi, isä ja poika) on rentoja mutta silti lapset saa unensa ja ruokansa.
Osaisitteko kuvitella äitejä oikeasti rentoutumaan ja hassuttelemaan lasten kanssa julkisesti? Minä en. Miksi äidit on niin takakireitä? Someen tulee korkeintaan "<3 love of my life" juustoisia söpöilykuvia, joista arvo sille lapselle on nolla. Kiillotellaan omaa kuvaa ja rakkautta. Kivempaahan sille lapselle olisi vaikka haamuleikit.
Kommentit (205)
Ei ole minun lähipiirissäni äidit kireitä ja neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan puolin ja toisin.
Meillä isä ei edes käynyt neuvolassa eikä lukenut niitä lehtisiä, mitä sieltä saatiin. Ei ollut mitään hajua vauvan syömisistä (ei suolaa jne.), kehityksestä tai muistanut mitään D-vitamiineja.
Kaikki oli minun vastuullani, myös päivän aikataulut. Isä vain ihmetteli, että ”mitä se itkee, kun juurihan se söi. ”
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa vanhaa juttua aina vain. Äidit on pahoja, isät on hyviä. Äidit sitä äidit tätä. Ehkä sitten onkin niin, että isät ovatkin niitä luontaisia kasvattajia ja isien pitäisi jäädä vuosiksi kotiin hoitamaan pieniä lapsia ja tekemään kotityöt. Sitten tottakai iskän töihinpaluun jälkeenkin lapsi ja kotivastuut jäisivät suurimmajsi osaksi isälle, koska hän vain osaa ne niin paljon paremmin.
Miksi kaikki pitää heittää läskiksi? Miksi äidin arvostelu on heti semmonen, että "Olkoon sitten kaikki!!!" triggeröijä?
Miksi näihin keskusteluihin ei voisi suhtautua jotenkin esim. "joo voisin kyllä leikkiä ja hupsutella enemmän lapseni kanssa."
Kaikki äidit on huonoja jossain ja hyviä jossain. Kaikki isät on äitejä parempia jossain ja huonompia jossain.
Tuota tuo kireys just on kun ei siedetä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä isä ei edes käynyt neuvolassa eikä lukenut niitä lehtisiä, mitä sieltä saatiin. Ei ollut mitään hajua vauvan syömisistä (ei suolaa jne.), kehityksestä tai muistanut mitään D-vitamiineja.
Kaikki oli minun vastuullani, myös päivän aikataulut. Isä vain ihmetteli, että ”mitä se itkee, kun juurihan se söi. ”
Minä kasvoin isäni kanssa kotona, äiti töissä, ja juuri isäni osti vitamiinit, teki ruuat, vei hammaslääkäriin jne.
Että ehkäpä tuo nyt kertoo siitä miehestä enemmän, joka isäsi on, eikä isistä.
Kurja juttu kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isät viettävät lastensaå kanssa vähemmän aikaa ja tekevät kotitöitä vähemmän kuin äidit. Ehkä silloin on sitten helpompi olla rennompi, jos arki ei kuormita yhtä paljon.
Nimenomaan, helppoahan siinä on hupsutella jos kuorii vaan kermat päältä
No onneksi sitten on niitä, jotka keskittyy oikeasti tärkeisiin asioihin, kuten tyynyjen asentoon, verhon kevätkuoseihin, viiruttomiin ikkunoihin jne. Siinä ei paljon lapsen ilo ja ainutlaatuinen lapsuus paina, kun arki kuormittaa hurjilla vaatimuksillaan. Kuvitelkaapa, jos tänä keväänä olisi SAMAT koristetyynynpäälliset kuin viime keväänä? Hyvähän siinä on kuoria kermat päältä ja viettää laatuaikaa lapsen kanssa, jos tällaiset asiat ei kiinnosta. Onneksi minä pistän asiat tärkeysjärjestykseen.
(:D)
Huomaa kyllä, että sulla ei ole kokemusta laosiperheen arjesta. Siinä ei kuule paljon koristetyynyjä asetella. Tietyt asiat on pakko hoitaa. Meillä ainakin mies pääsee sata kertaa helpommalla arjessa. Mutta en mä silti mikään kireä viulunkieli ole. Monesti väsyneenä sitä hekottaa vain entistä enemmän lasten jutuille. Ja minä niirä enimmäkseen kuuntelenkin, koska vietä enempu aikaa lasten kanssa. Ja olen myös työelämässä, että ei johdu siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa vanhaa juttua aina vain. Äidit on pahoja, isät on hyviä. Äidit sitä äidit tätä. Ehkä sitten onkin niin, että isät ovatkin niitä luontaisia kasvattajia ja isien pitäisi jäädä vuosiksi kotiin hoitamaan pieniä lapsia ja tekemään kotityöt. Sitten tottakai iskän töihinpaluun jälkeenkin lapsi ja kotivastuut jäisivät suurimmajsi osaksi isälle, koska hän vain osaa ne niin paljon paremmin.
Miksi kaikki pitää heittää läskiksi? Miksi äidin arvostelu on heti semmonen, että "Olkoon sitten kaikki!!!" triggeröijä?
Miksi näihin keskusteluihin ei voisi suhtautua jotenkin esim. "joo voisin kyllä leikkiä ja hupsutella enemmän lapseni kanssa."
Kaikki äidit on huonoja jossain ja hyviä jossain. Kaikki isät on äitejä parempia jossain ja huonompia jossain.
Tuota tuo kireys just on kun ei siedetä sitä.
(En ole se, jolle vastasit.) No olisko se ongelma vaikka siinä, että yleistetään? Niin kuin aloituksessa kysytään, miksi äidit ovat kireitä ja isät rentoja. V tuttaa tuollainen, kun oikeasti vanhempia on niin erilaisia molemmissa sukupuolissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet isät viettävät lastensaå kanssa vähemmän aikaa ja tekevät kotitöitä vähemmän kuin äidit. Ehkä silloin on sitten helpompi olla rennompi, jos arki ei kuormita yhtä paljon.
Nimenomaan, helppoahan siinä on hupsutella jos kuorii vaan kermat päältä
No onneksi sitten on niitä, jotka keskittyy oikeasti tärkeisiin asioihin, kuten tyynyjen asentoon, verhon kevätkuoseihin, viiruttomiin ikkunoihin jne. Siinä ei paljon lapsen ilo ja ainutlaatuinen lapsuus paina, kun arki kuormittaa hurjilla vaatimuksillaan. Kuvitelkaapa, jos tänä keväänä olisi SAMAT koristetyynynpäälliset kuin viime keväänä? Hyvähän siinä on kuoria kermat päältä ja viettää laatuaikaa lapsen kanssa, jos tällaiset asiat ei kiinnosta. Onneksi minä pistän asiat tärkeysjärjestykseen.
(:D)
Kas, Tuikkukuppimieshän se siellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat jääneet henkisesti lapsen tasolle? Äiti on perheen ainoa henkisesti aikuinen ja joutuu siksi kantamaan vastuuta kaikesta, mikä kuormittaa.
No onneksi joku edes nauttii, iloitsee ja hassuttelee lapsen kanssa. Ei lasta kiinnosta miten puhdasta on tai ei ole, kunhan nyt ei ole terveysvaaraa.
Jep, lasta ei kiinnosta mutta sossua kiinnostaa.
No ei todellakaan kiinnosta, itsenäisenä asiana mitenkään. Lopeta tuo.
Jos elämässä on muutakin ongelmaa niin koti on jonkinlainen indikaattori, mutta sotkuisissa kodeissa asuu moni rakastava ja turvallinen perhe. Siisteistä löytyy yhtä lailla pelottavia ihmiskohtaloita.
Sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa vanhaa juttua aina vain. Äidit on pahoja, isät on hyviä. Äidit sitä äidit tätä. Ehkä sitten onkin niin, että isät ovatkin niitä luontaisia kasvattajia ja isien pitäisi jäädä vuosiksi kotiin hoitamaan pieniä lapsia ja tekemään kotityöt. Sitten tottakai iskän töihinpaluun jälkeenkin lapsi ja kotivastuut jäisivät suurimmajsi osaksi isälle, koska hän vain osaa ne niin paljon paremmin.
Miksi kaikki pitää heittää läskiksi? Miksi äidin arvostelu on heti semmonen, että "Olkoon sitten kaikki!!!" triggeröijä?
Miksi näihin keskusteluihin ei voisi suhtautua jotenkin esim. "joo voisin kyllä leikkiä ja hupsutella enemmän lapseni kanssa."
Kaikki äidit on huonoja jossain ja hyviä jossain. Kaikki isät on äitejä parempia jossain ja huonompia jossain.
Tuota tuo kireys just on kun ei siedetä sitä.
Niinpä! Lue se mitä kirjoitit toiseksi viimeisessä kappaleessa ja mieti sitten uudestaan aloitusviestiäsi. Äitejä syyllistetään tässä yhteiskunnassa raskaasti vähän kaikesta. Vaikka kasvattajia on (tai pitäisi olla) yleenä 2, vain äidit ovat silmätikkuja. Ja kuitenkin äidit ovat yleensä niitä arjen kannattelijoita ja raatajia oman työnsä ohella.
Tottahan se on nykynaisilla on aikamoinen pingotusmeininki kaiken suhteen. Somepaineet, kaiken on oltava täydellistä ja kiiltokuvamaista mutta mitä löytyy sisimmästä. Se on unohtunut miehiltä sekä naisilta.
Kyllä minäkin vierestä seuraavana hengailijavanhempana varmaan mielelläni lapsen kanssa hassuttelisin, se toinen osapuolihan olisi loppujen lopuksi aina vastuussa tärkeistä asioista jos sattuisi itseltä unohtumaan. -N26
Äidit usein hoitavat lapsia 95 prosenttia ajasta ja heille jäävät tehtäväksi ilmaiset kotityöt.
Helppoa olla kiva isä, kun näkee lapsia todella harvoin. :D
t. Lapseton
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä samaa vanhaa juttua aina vain. Äidit on pahoja, isät on hyviä. Äidit sitä äidit tätä. Ehkä sitten onkin niin, että isät ovatkin niitä luontaisia kasvattajia ja isien pitäisi jäädä vuosiksi kotiin hoitamaan pieniä lapsia ja tekemään kotityöt. Sitten tottakai iskän töihinpaluun jälkeenkin lapsi ja kotivastuut jäisivät suurimmajsi osaksi isälle, koska hän vain osaa ne niin paljon paremmin.
Komppi tälle. Taas yks naisten haukkumaketju lisää tähän loputtomaan suohon. Onko ihme että tällainen p**kan jauhanta menee useilla meistä mammoista (eijettä inhoan tuota vähättelevää sanaa) tunteisiin kun kaikkes yrität tehdä perheen hyvinvoinnin eteen ja silti vain "usein miehet on niitä parempia milloin missäkin". Kun oikeasti sekä omassa että koko suuressa lähipiirissä just miehet on niitä jotka ei tikkua ristiin pistä mitä lasten tai kodinhoitoon tulee.
Vierailija kirjoitti:
En tajua ap:n saamia alapeukkuja. Noinhan se on. Olen nähnyt tämän monessa perheessä. Isät eivät ole turhantarkkoja normaaliin elämään kuuluvista asioista, kun taas äideille jopa vauvan ja taaperon ruoka, ruokailu, vaatteet, harrastukset(!) on määritelty tiukan kaavan mukaan toteutettaviksi. Äidit pätevät, isät eivät.
Jos äiti ottaisi saman linjan kuin isä, perhe-elämä olisi rennompaa. Nyt tuntuu, että vain alkoholistit(!), mt-ongelmaiset, taiteilijat tai muut "boheemiäidit" toimivat vanhempina suurpiirteisesti. Ja normiäidit eivät halua kuulua siihen joukkoon.
Jos myös äitini olisi toiminut kuten isäni, niin minulla olisi luultavasti huomattavasti pahempia mielenterveysongelmia tällä hetkellä ja luultavasti minut olisi jossain vaiheessa sijoitettu muualle asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on nykynaisilla on aikamoinen pingotusmeininki kaiken suhteen. Somepaineet, kaiken on oltava täydellistä ja kiiltokuvamaista mutta mitä löytyy sisimmästä. Se on unohtunut miehiltä sekä naisilta.
Kuule, tässä pikkulapsiarjessa ei ole pienintäkään somepainetta kiiltokuvista nyt puhumattakaan. Että ei nykynainen ole yhtään sen huonompi kuin edellisetkään sukupolvet. Sheimaaminen tulee jollain ilmeisesti ihan luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
En tajua ap:n saamia alapeukkuja. Noinhan se on. Olen nähnyt tämän monessa perheessä. Isät eivät ole turhantarkkoja normaaliin elämään kuuluvista asioista, kun taas äideille jopa vauvan ja taaperon ruoka, ruokailu, vaatteet, harrastukset(!) on määritelty tiukan kaavan mukaan toteutettaviksi. Äidit pätevät, isät eivät.
Jos äiti ottaisi saman linjan kuin isä, perhe-elämä olisi rennompaa. Nyt tuntuu, että vain alkoholistit(!), mt-ongelmaiset, taiteilijat tai muut "boheemiäidit" toimivat vanhempina suurpiirteisesti. Ja normiäidit eivät halua kuulua siihen joukkoon.
Tiukka kaava = päivärytmi. Päivärytmi = asiat sujuvat niin helposti kuin ne pienen lapsen kanssa voivat sujua. Ei tarvitse ihmetellä, miten tämä lapsi on nyt niin kiukkuinen, kun haluaisin lähteä lapsen kanssa ulos tai kirjastoon, kun tietää, milloin lapsella on nälkä, milloin se on väsynyt ja milloin se suunnilleen kakkaa. Onhan se varmasti jostakusta tylsää ja nipottamista, mutta niin moni haluaa minimoida pienten lasten itku- ja kiukkukohtaukset ihan silkasta mukavuudesta.
Joo meilläkin isi on se mukava ja rento ja lapsiystävällinen. Antaa katsoa rajoituksetta telkkaria, tilaa pizzaa ruuaksi, ei halua vaatia mitään kun siitä voi tulla eripuraa, antaa lapsille paljon läsnäoloa ja huomiota. Sit tulee kotiin äiti, joka edellyttää että huomiset läksyt tehdään, leikkimisen sijaan laittaa pyykit pyörimään kun lapsilla ei ole puhtaita alusvaatteita, selvittää päivystävältä farmaseutilta miten toimitaan iltalääkkeen kanssa kun lapsi on pizzan takia vetänyt yli puoli litraa mehua illasta, ja ei millään jaksaisi jäädä silittelemään iltasadun jälkeen kun kurikset on huuhtelematta ja seuraavan päivän päivällinen esivalmistelematta, ja sen lapsenkin pitäisi jo nukkua eikä jutella kun se pitää herättää yöllä lääkkeenottoon liiallisen suola- ja nestetankkauksen takia.
Vastuuttonat isät saa aikaan kireitä ja stressaantuneita äitejä.
Veikkaan että syynä on se, että kotityöt ja lasten aikataulut kaatuvat äitien harteille. Meillä mies on jämptimpi ja siistimpi, ja mä olen se hassuttelijavanhempi, mutta helppo olla kun mua ei haittaa pieni sotku ja mies huolehtii aikatauluista viime kädessä.
On kokeiltu monta kertaa, että minä otan rennommin ja koitan luottaa aiihen, että mies hoitaa ja muistaa asiat. No sitten saan kuitenkin itse syyt niskoilleni, kun on unohtuneet vasukeskustelut, kurahousut, kaverisynttärit, harrastuksiin menot ja jääkaapissa ei ole aineksia mistä tehdä ruokaa kun tullaan nälkäisinä töistä ja päiväkodista. Olen yrittänyt jakaa asioita tyyliin: ota sinä vastuullesi tämä niin minä vastaan tästä. Ei onnistu. Tottakai mies on siinä mielessä rennompi, että häntä eo niin haittaa vaikka lapsella olisi ulkona liian ohut ulkohaalari tai vaikka ruoka ei olisi niin terveellistä. Mutta kun minä haluan, että lapset ovat terveitä ja voivat hyvin.
Mitään ei ole tehtävissä siinä,vettä lapsiperhearko on yksin minun vastuullani. Mies on siinä apupoika, jolle minä kerron mitä tehdä. En haluaisi niin, mutta hän ei halua ottaa enempää vastuuta.
Miehellä on enemmän aikaa, mutta sen hän käyttää kyllä ihan muuhun kuin lasten kanssa hassutteluun. Ruutu vie mennessään hänet. Ei nosta katsettaan, vaikka lapsi tulisi jotain kertomaan.
Tämä on tätä samaa vanhaa juttua aina vain. Äidit on pahoja, isät on hyviä. Äidit sitä äidit tätä. Ehkä sitten onkin niin, että isät ovatkin niitä luontaisia kasvattajia ja isien pitäisi jäädä vuosiksi kotiin hoitamaan pieniä lapsia ja tekemään kotityöt. Sitten tottakai iskän töihinpaluun jälkeenkin lapsi ja kotivastuut jäisivät suurimmajsi osaksi isälle, koska hän vain osaa ne niin paljon paremmin.