Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä lapsentekohommiin jos haluaa 3 lasta?
12.04.2019 |
Mikä on sun mielestä hyvä ikä?
Katselin että nykyään ekan lapsen saa 30 vuotiaana, se on aika iso ikä jos haluaa lapsille ikäeroa ja monta lasta.
Kommentit (58)
Minä sain 3 lasta ja 5 vuoden ikäeroilla vaiika aloitin 30v. Mutta meille 2 oli ihan ok, jos kolmas on ehdoton toive niin kannattaa varmaan aloittaa aiemmin (meillä sekundäärista lapsettomuutta, siksi noin pitkät ikäerot).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 3 lasta ja 5 vuoden ikäeroilla vaiika aloitin 30v. Mutta meille 2 oli ihan ok, jos kolmas on ehdoton toive niin kannattaa varmaan aloittaa aiemmin (meillä sekundäärista lapsettomuutta, siksi noin pitkät ikäerot).
Jos vertaa keskenään 20 vuotiasta ja 30 vuotiasta niin eroa kolmen lapsen saamisen todennäköisyydessä on vain muutama prosenttiyksikkö.
Mahdollisuudet alkaa karisemaan vasta tuon kolmen kympin rajapyykin kohdalla. Siis tilastollisesti keskimäärin. Aina on tapauskohtaisesti poikkeuksia.
Njaah..
Se nyt riippuu pitkälti mm.siitä missä iässä haluaisi olevan lasten ollessa vauvoja ja myöhemmin teinejä.
Naisen hedelmällisyys laskee jyrkästi 35v jälkeen ja jonkin verran 30v päivän jälkeen.
Itse sain esikoiseni 26v lahjaksi ja toisen lapsen 27,5v iässä, mainiosti olisi samaan rytmiin saanut myös kolmannen alle 30v iässä tai vaikkapa 30v jonka jälk en enää olisi edes halunnutkaan lisääntyä. Mutta 2 oli meille sopiva määrä.
Nyt ovat lähes aikuisia (16v ja esikoinen pian 18v) ja itsekin suht nuori.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 3 lasta ja 5 vuoden ikäeroilla vaiika aloitin 30v. Mutta meille 2 oli ihan ok, jos kolmas on ehdoton toive niin kannattaa varmaan aloittaa aiemmin (meillä sekundäärista lapsettomuutta, siksi noin pitkät ikäerot).
Jos vertaa keskenään 20 vuotiasta ja 30 vuotiasta niin eroa kolmen lapsen saamisen todennäköisyydessä on vain muutama prosenttiyksikkö.
Mahdollisuudet alkaa karisemaan vasta tuon kolmen kympin rajapyykin kohdalla. Siis tilastollisesti keskimäärin. Aina on tapauskohtaisesti poikkeuksia.
Joo, mutta ap halusi pitkähköt ikäerot lapsille. Silloin tarvitaan enemmän hedelmällistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 3 lasta ja 5 vuoden ikäeroilla vaiika aloitin 30v. Mutta meille 2 oli ihan ok, jos kolmas on ehdoton toive niin kannattaa varmaan aloittaa aiemmin (meillä sekundäärista lapsettomuutta, siksi noin pitkät ikäerot).
Jos vertaa keskenään 20 vuotiasta ja 30 vuotiasta niin eroa kolmen lapsen saamisen todennäköisyydessä on vain muutama prosenttiyksikkö.
Mahdollisuudet alkaa karisemaan vasta tuon kolmen kympin rajapyykin kohdalla. Siis tilastollisesti keskimäärin. Aina on tapauskohtaisesti poikkeuksia.
Joo, mutta ap halusi pitkähköt ikäerot lapsille. Silloin tarvitaan enemmän hedelmällistä aikaa.
Totta. Parikymppisenä kannattaa alottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23, 26 ja 29. Sitten on ennen 30v. lapset saatuna ja suht nuori vielä, kun nuorimmainen on täysi-ikäinen.
Pitkät ikäerot. 23 vuotta hyvä ikä alottaa, mutta kannattaa antaa seuraavan tulla heti, kun on tullakseen.
Ai 3v on sinusta pitkä ikäero ? Minusta ei :)
Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa.
Kyllä, minulle kolme vuotta oli maksimi ikäero mitä lapsilleni hyväksyin. Ekat lapset vuoden välein. Ajatus kolmannesta lapsesta syttyi vasta kahden lapsen jälkeen ja oli hilkulla, että kerkiää ennen kuin ikäero liian suuri. Päätettiin, että saa tulla jos tulee niin, että ikäero max 3 vuotta. Tärppäsi äkkiä jolloin toisen ja kolmannen lapsen ikäero kolme vuotta.
Vuoden välein olleet olivat pienenä hyvät leikkikaverit ja heidän kanssa aina pystynyt tehdä yhdessä samoja juttuja, kun ikäero pieni.
Sitten tämä meidän kuopus on saanut sisaruksiltaan vaan enemmän huolehdittavan asemaa kuin leikkikaverin ja hänen kanssaan silloin kun lapset oli pienempiä piti touhuta eri juttuja. Jos olisi kaikki ollut vuoden - puolentoista välein olisi katras ollut yhtenäisempi.Ammattilainen puhuu. :D Hauskaa paasaamista...
Heikkolahjainen yrittää päteä. ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23, 26 ja 29. Sitten on ennen 30v. lapset saatuna ja suht nuori vielä, kun nuorimmainen on täysi-ikäinen.
Pitkät ikäerot. 23 vuotta hyvä ikä alottaa, mutta kannattaa antaa seuraavan tulla heti, kun on tullakseen.
Ai 3v on sinusta pitkä ikäero ? Minusta ei :)
Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa.
Kyllä, minulle kolme vuotta oli maksimi ikäero mitä lapsilleni hyväksyin. Ekat lapset vuoden välein. Ajatus kolmannesta lapsesta syttyi vasta kahden lapsen jälkeen ja oli hilkulla, että kerkiää ennen kuin ikäero liian suuri. Päätettiin, että saa tulla jos tulee niin, että ikäero max 3 vuotta. Tärppäsi äkkiä jolloin toisen ja kolmannen lapsen ikäero kolme vuotta.
Vuoden välein olleet olivat pienenä hyvät leikkikaverit ja heidän kanssa aina pystynyt tehdä yhdessä samoja juttuja, kun ikäero pieni.
Sitten tämä meidän kuopus on saanut sisaruksiltaan vaan enemmän huolehdittavan asemaa kuin leikkikaverin ja hänen kanssaan silloin kun lapset oli pienempiä piti touhuta eri juttuja. Jos olisi kaikki ollut vuoden - puolentoista välein olisi katras ollut yhtenäisempi.Ammattilainen puhuu. :D Hauskaa paasaamista...
Heikkolahjainen yrittää päteä. ;D
Klank! Kalikka kalahti ja lujaa sinne. Ihme kireä mielensäpahoittajatosikko olet. Sanopa miehellesi, että antaa hieman munaa taas, niin rentoudut. Vai onko mies enää kuvioissakaan? Taisi lähteä jo nuoremman matkaan... Jaxuhalit. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23, 26 ja 29. Sitten on ennen 30v. lapset saatuna ja suht nuori vielä, kun nuorimmainen on täysi-ikäinen.
Pitkät ikäerot. 23 vuotta hyvä ikä alottaa, mutta kannattaa antaa seuraavan tulla heti, kun on tullakseen.
Ai 3v on sinusta pitkä ikäero ? Minusta ei :)
Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa.
Kyllä, minulle kolme vuotta oli maksimi ikäero mitä lapsilleni hyväksyin. Ekat lapset vuoden välein. Ajatus kolmannesta lapsesta syttyi vasta kahden lapsen jälkeen ja oli hilkulla, että kerkiää ennen kuin ikäero liian suuri. Päätettiin, että saa tulla jos tulee niin, että ikäero max 3 vuotta. Tärppäsi äkkiä jolloin toisen ja kolmannen lapsen ikäero kolme vuotta.
Vuoden välein olleet olivat pienenä hyvät leikkikaverit ja heidän kanssa aina pystynyt tehdä yhdessä samoja juttuja, kun ikäero pieni.
Sitten tämä meidän kuopus on saanut sisaruksiltaan vaan enemmän huolehdittavan asemaa kuin leikkikaverin ja hänen kanssaan silloin kun lapset oli pienempiä piti touhuta eri juttuja. Jos olisi kaikki ollut vuoden - puolentoista välein olisi katras ollut yhtenäisempi.Ammattilainen puhuu. :D Hauskaa paasaamista...
Heikkolahjainen yrittää päteä. ;D
Klank! Kalikka kalahti ja lujaa sinne. Ihme kireä mielensäpahoittajatosikko olet. Sanopa miehellesi, että antaa hieman munaa taas, niin rentoudut. Vai onko mies enää kuvioissakaan? Taisi lähteä jo nuoremman matkaan... Jaxuhalit. :)
Kyllä se kalikka taisi kalahtaa ennemmin tuohon joka veti hepulit siitä, että joku omalla kohdallaan valitsee lasten teon alle kolmen vuoden ikäerolla. :D
Ja kiitos huolenpidostasi, hyvin menee sillä saralla. Lasten isästä olen kyllä eronnut, mutta on uusi nuorempi mies jolta saan taivaallista seksiä joka päivä.
30-vuotiaana kun aloittaa ja tekee parin-kolmen vuoden ikäerolla, niin hyvä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 3 lasta ja 5 vuoden ikäeroilla vaiika aloitin 30v. Mutta meille 2 oli ihan ok, jos kolmas on ehdoton toive niin kannattaa varmaan aloittaa aiemmin (meillä sekundäärista lapsettomuutta, siksi noin pitkät ikäerot).
Jos vertaa keskenään 20 vuotiasta ja 30 vuotiasta niin eroa kolmen lapsen saamisen todennäköisyydessä on vain muutama prosenttiyksikkö.
Mahdollisuudet alkaa karisemaan vasta tuon kolmen kympin rajapyykin kohdalla. Siis tilastollisesti keskimäärin. Aina on tapauskohtaisesti poikkeuksia.
Joo, mutta ap halusi pitkähköt ikäerot lapsille. Silloin tarvitaan enemmän hedelmällistä aikaa.
Totta. Parikymppisenä kannattaa alottaa.
Aika usein ne, jotka alkavat heti parikymppisenä lapsia tekemään, ovat aika heikosti koulutettuja ja maksattavat lapsensa ja oman elämänsä kokonaan muilla. Kun muuta ei osata, niin lapsia on hyvä tehdä. Yhteiskunta maksaa perheille kaiken ja perheessä myös lasten tuleva koulutus on vähäistä.
Vierailija kirjoitti:
30-vuotiaana kun aloittaa ja tekee parin-kolmen vuoden ikäerolla, niin hyvä tulee.
Alkaa olemaan mummoiässä vikan kohdalla. Suurempi riski saada vammainen lapsikin.
Kyllä vaan tutut ketkä saanut lapsia parin kympin tienoilla ja lähempänä neljää kymppiä ovat sanoneet, että paremmin se pikkulapsiarki sopi sinne kahden ja kolmen kympin väliin. Odotusaika myös helpompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23, 26 ja 29. Sitten on ennen 30v. lapset saatuna ja suht nuori vielä, kun nuorimmainen on täysi-ikäinen.
Pitkät ikäerot. 23 vuotta hyvä ikä alottaa, mutta kannattaa antaa seuraavan tulla heti, kun on tullakseen.
Ai 3v on sinusta pitkä ikäero ? Minusta ei :)
Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa.
Kyllä, minulle kolme vuotta oli maksimi ikäero mitä lapsilleni hyväksyin. Ekat lapset vuoden välein. Ajatus kolmannesta lapsesta syttyi vasta kahden lapsen jälkeen ja oli hilkulla, että kerkiää ennen kuin ikäero liian suuri. Päätettiin, että saa tulla jos tulee niin, että ikäero max 3 vuotta. Tärppäsi äkkiä jolloin toisen ja kolmannen lapsen ikäero kolme vuotta.
Vuoden välein olleet olivat pienenä hyvät leikkikaverit ja heidän kanssa aina pystynyt tehdä yhdessä samoja juttuja, kun ikäero pieni.
Sitten tämä meidän kuopus on saanut sisaruksiltaan vaan enemmän huolehdittavan asemaa kuin leikkikaverin ja hänen kanssaan silloin kun lapset oli pienempiä piti touhuta eri juttuja. Jos olisi kaikki ollut vuoden - puolentoista välein olisi katras ollut yhtenäisempi.Ammattilainen puhuu. :D Hauskaa paasaamista...
Heikkolahjainen yrittää päteä. ;D
Klank! Kalikka kalahti ja lujaa sinne. Ihme kireä mielensäpahoittajatosikko olet. Sanopa miehellesi, että antaa hieman munaa taas, niin rentoudut. Vai onko mies enää kuvioissakaan? Taisi lähteä jo nuoremman matkaan... Jaxuhalit. :)
Kyllä se kalikka taisi kalahtaa ennemmin tuohon joka veti hepulit siitä, että joku omalla kohdallaan valitsee lasten teon alle kolmen vuoden ikäerolla. :D
Ja kiitos huolenpidostasi, hyvin menee sillä saralla. Lasten isästä olen kyllä eronnut, mutta on uusi nuorempi mies jolta saan taivaallista seksiä joka päivä.
Selvä. Entäs ne lapset? Jäivät isälleen?
Minun lapseni ovat kaikki syntyneet myös alle kolmen vuoden ikäerolla, mutta asia ei ollut vaatimuslistallani, vaan näin oli hyvä meillä. Olemme ydinperhe vieläkin ja elämä on mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 3 lasta ja 5 vuoden ikäeroilla vaiika aloitin 30v. Mutta meille 2 oli ihan ok, jos kolmas on ehdoton toive niin kannattaa varmaan aloittaa aiemmin (meillä sekundäärista lapsettomuutta, siksi noin pitkät ikäerot).
Jos vertaa keskenään 20 vuotiasta ja 30 vuotiasta niin eroa kolmen lapsen saamisen todennäköisyydessä on vain muutama prosenttiyksikkö.
Mahdollisuudet alkaa karisemaan vasta tuon kolmen kympin rajapyykin kohdalla. Siis tilastollisesti keskimäärin. Aina on tapauskohtaisesti poikkeuksia.
Joo, mutta ap halusi pitkähköt ikäerot lapsille. Silloin tarvitaan enemmän hedelmällistä aikaa.
Totta. Parikymppisenä kannattaa alottaa.
Aika usein ne, jotka alkavat heti parikymppisenä lapsia tekemään, ovat aika heikosti koulutettuja ja maksattavat lapsensa ja oman elämänsä kokonaan muilla. Kun muuta ei osata, niin lapsia on hyvä tehdä. Yhteiskunta maksaa perheille kaiken ja perheessä myös lasten tuleva koulutus on vähäistä.
Omassa tuttavapiirissäni useita nuorena vanhemmaksi tulleita, mutta ei yhtään sossupummia. Monet kouluttautunut lastensaannin jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23, 26 ja 29. Sitten on ennen 30v. lapset saatuna ja suht nuori vielä, kun nuorimmainen on täysi-ikäinen.
Pitkät ikäerot. 23 vuotta hyvä ikä alottaa, mutta kannattaa antaa seuraavan tulla heti, kun on tullakseen.
Ai 3v on sinusta pitkä ikäero ? Minusta ei :)
Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa.
Kyllä, minulle kolme vuotta oli maksimi ikäero mitä lapsilleni hyväksyin. Ekat lapset vuoden välein. Ajatus kolmannesta lapsesta syttyi vasta kahden lapsen jälkeen ja oli hilkulla, että kerkiää ennen kuin ikäero liian suuri. Päätettiin, että saa tulla jos tulee niin, että ikäero max 3 vuotta. Tärppäsi äkkiä jolloin toisen ja kolmannen lapsen ikäero kolme vuotta.
Vuoden välein olleet olivat pienenä hyvät leikkikaverit ja heidän kanssa aina pystynyt tehdä yhdessä samoja juttuja, kun ikäero pieni.
Sitten tämä meidän kuopus on saanut sisaruksiltaan vaan enemmän huolehdittavan asemaa kuin leikkikaverin ja hänen kanssaan silloin kun lapset oli pienempiä piti touhuta eri juttuja. Jos olisi kaikki ollut vuoden - puolentoista välein olisi katras ollut yhtenäisempi.Ammattilainen puhuu. :D Hauskaa paasaamista...
Heikkolahjainen yrittää päteä. ;D
Klank! Kalikka kalahti ja lujaa sinne. Ihme kireä mielensäpahoittajatosikko olet. Sanopa miehellesi, että antaa hieman munaa taas, niin rentoudut. Vai onko mies enää kuvioissakaan? Taisi lähteä jo nuoremman matkaan... Jaxuhalit. :)
Kyllä se kalikka taisi kalahtaa ennemmin tuohon joka veti hepulit siitä, että joku omalla kohdallaan valitsee lasten teon alle kolmen vuoden ikäerolla. :D
Ja kiitos huolenpidostasi, hyvin menee sillä saralla. Lasten isästä olen kyllä eronnut, mutta on uusi nuorempi mies jolta saan taivaallista seksiä joka päivä.
Selvä. Entäs ne lapset? Jäivät isälleen?
Minun lapseni ovat kaikki syntyneet myös alle kolmen vuoden ikäerolla, mutta asia ei ollut vaatimuslistallani, vaan näin oli hyvä meillä. Olemme ydinperhe vieläkin ja elämä on mukavaa.
Miksi ensisijainen olettamus, että jäivät isälleen? Koska minulla nuorempi mies tai koska harrastan usein seksiä vai joku muu?
Lapset asuvat kanssani ja huolehdin heistä pääosin yksin. Ex mies joi ensimmäiset puolitoista vuotta eron jälkeen harvase päivä eikä vastuu lapsista ollut hänen ykkösasioita.
Mukavaa, että elämä on mukavaa, niin minullakin.
Aina ei mene elämä niin kuin suunnittelee, mutta se ei tarkoita etteikö kannattaisi suunnitella tai etteikö elämä voisi olla hyvää vaikka ei menisi suunnitelman mukaan.
Ennen 25 ikävuotta jos haluaa kolme lasta muutaman vuoden ikäerolla.
Vierailija kirjoitti:
Ennen 25 ikävuotta jos haluaa kolme lasta muutaman vuoden ikäerolla.
Ei nyt ihan noin aikaisin tarvitse aloittaa, jos on normaali hedelmällisyys. Tietty jos on jotain ongelmia, nuorella on enemmän aikaa saada hoitoja. Mutta hedelmällisyys pysyy aikuisiän useimmilla melko lailla samana sinne kolmeviitoseksi.
Itse olin 33, kun jätimme ehkäisyn pois, ja ehdimme saada kolme lasta toivomillamme ikäeroilla.
Itse tiedän, että olsin ollut valmis saamaan ensimmäisen lapsen jo hyvinkin nuorena. Mutta kohtalo, karma mikä lie päätti tosiin ja jo sopivan kumppanin löytäminen jolla on saman suunatine toive ja halu saada jälkikasvua ei vain ole löytynyt ja tullut osaksi elämääni. En kuitenkaan halua(isi) kähteä yksin hankkimaan ja "tekemään" lasta. Vaikka eihän sitä tiedä mitä tapahtuu lapsen syntymisen jälkeen. Ei tiedä välttämättä sitäkään, mitä tapahtuu ennen kuin lapsi on syntynyt. Mutta silti haluan pitää lähtökohtana, että teen kaikkeni, että minun lisäkseni lapsen kanssa saattaisi elää toinen hänestä välittävä ja huolta kantava vanhempi. - Vanhempi, joka toivon mukaan tykkäisi ja pitäsi myös minusta, jolloin saaattaisimme yhdessä paremmin jakaa lapsesta seurravat päätökset ja muun vastuun.
Kysyttiin mielipidettäni ja kerroin sen perustellen. Miten se on paasaamista? Olisiko pitänyt jättää vastaamatta, että ei tule pahamieli niille joilla eriävä mielipide?