Lue keskustelun säännöt.
Uskoontulokokemuksia kaipailisin!
11.04.2019 |
Olen jo parisen vuotta tuntenut selittämätöntä kaipausta Jumalan puoleen ja nykyään usein alkaa itkettää kun luen tiettyjä kohtia Raamatusta, olen yrittänyt "antautua" Jeesukselle mutta en koe varsinaisest tulleeni uskoon...Aikaisemmin olen ollut ns. agnostikko. Onko täällä muita ns. etsijöitä ja ne jotka ovat jo uskoon tulleet niin kiinnostaisi että miten tulit uskoon ja missä, iskikö se ns. yhtäkkiä vai oliko pidemmän ajatusprosessin tulos? Kiitos jos joku jaksaa vastata!
Kommentit (14)
Olin 11-vuotias ja kuuntelin lastenleirillä Raamattutunteja. Sanotaan että usko tulee Jumalan Sanan kuulemisesta ja niin minulle kävi. Kun meillä sitten oli laulutunti, niin siinä penkissä ollessani ja laulaessani tulin uskoon. Kukaan ei rukoillut puolestani, enkä mitenkään katunut siinä hetkessä syntisyyttäni. Lauloin kiitoslauluja ja tajusin vain yhdessä hetkessä että tarkoitin ihan tosissani sitä mitä lauloin.
Monta vuotta toki meni siihen että tuli sellainen varmuus omasta pelastumisesta ja siitä, ettei sitä (uskoa ja Jumalan lapseutta) tuosta vain menetä. Uskovillekin on annettu ohjeeksi aloittaa päivä toivottamalla Jeesukselle huomenta ja sanomalla siinä että "tänäänkin olen Sinun." Se vahvistaa heikkoa uskoa, vaikka voi tuntua tavalta, mutta voi olla avuksi vaikeana aikana. Monesti asioiden ääneen sanominen auttaa.
N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pamahtanut uskoon vaan opin Jumalan armon sitä kautta että minua uskomatonta tulivat aina auttamaan kuin enkelit aina hädän hetkellä! Ihmettelin miten ansaitsin sellaista. Sitten aloin ottaa selvää Universumin lainalaisuuksista ja fysiikasta ja totesin tieteen myös nykyään jättävän mahdollisuuden Jumalan olemassaololle.
Tulin siis Jumalan luo outo polkua pitkin eli hän johdatteli minut sitten Kristuksen viattomuuden tajuamiseen ja siihen miten Kristus lopetti kaiken uhraamisen, ihmisten jakamisen ja suuriluuloisuuden täällä pallolla.
Kristus teki vapaaksi minut ja niin tekee sinutkin, todellisesti vapaaksi. Ihmiset eivät enää ohjaile minua tottelen vain Jumalaa.
Suosittelen perehtymään myös muihin uskontoihin jos kristinusko ei tunnu omalta.
Vierailija kirjoitti:
Olin 11-vuotias ja kuuntelin lastenleirillä Raamattutunteja. Sanotaan että usko tulee Jumalan Sanan kuulemisesta ja niin minulle kävi. Kun meillä sitten oli laulutunti, niin siinä penkissä ollessani ja laulaessani tulin uskoon. Kukaan ei rukoillut puolestani, enkä mitenkään katunut siinä hetkessä syntisyyttäni. Lauloin kiitoslauluja ja tajusin vain yhdessä hetkessä että tarkoitin ihan tosissani sitä mitä lauloin.
Monta vuotta toki meni siihen että tuli sellainen varmuus omasta pelastumisesta ja siitä, ettei sitä (uskoa ja Jumalan lapseutta) tuosta vain menetä. Uskovillekin on annettu ohjeeksi aloittaa päivä toivottamalla Jeesukselle huomenta ja sanomalla siinä että "tänäänkin olen Sinun." Se vahvistaa heikkoa uskoa, vaikka voi tuntua tavalta, mutta voi olla avuksi vaikeana aikana. Monesti asioiden ääneen sanominen auttaa.
N43
Tuo sana pelastusvarmuus hirvittää koska ihmisen tulisi olla aina nöyränä sille että se on lopulta Jumala pelkästään Kristuksen avulla joka tuntee ihmisen sydämen ja mittari on hänellä. Itse voi olla hyvinkin omahyväisen varma pelastumisestaan ja ihminen arvioi useinkin ihan väärin niin itseään kuin toistakin. Pelastusvarmuus on siten hieman kyseenalainen. Kristus pelastaan kaikki jotka HÄN katsoo soveliaiksi ei kaikkia automaatilla todellakaan.
Sillä on monia jotka hokevat , mutta eivät ole heitä, heille Minä sanon menkää pois te....jne Raamatussa tämä.
Ihminen pelastetaan armosta eikä tekojen kautta ETTEI KUKAAN KESTÄISI. Eli ei tulisi omahyväiseksi ennen viimeistä tuomiotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoontulo on karisma- liikkeitten kehittelemä termi. Siinä ikäänkuin ihminen saa muka kertapläjäyksellä jonkin uskon ja thats it. Ei se niin ole. Ihminen ei saa teoillaan mitään takuita syntisenä hän pysyy loppuun saakka. Hän on vastuussa ajatuksistaankin jopa loppuun saakka.
Se pelastusvarmuus koskee siten vain uskoa siitä että ARMO on vuodatettu tuohon pelastumiseen, se ei tarkoita millaista tahansa lilluttelua sitten muka uskossa ollen. Vaan ihminen on niin paljon uskossa kuin kunakin hetkenä oikeasti on!
Mikään ei päästä ihmistä vastuusta myös teoistaan sinällään, mutta voi saada armon kun sitä jokaisesta väärästä sanastaankin pyytää. Se pitää aina tehdä, ja katua. Anteeksianto-Automaattia ei ole olemassakaan. On ensin nöyrryttävä tajuamaan missä teki pieleen aidosti katuen.
Mihinkään ryhmään tai papereilla kuuluminen ei pelasta vaikka olisi kuin hurskasta seuraa. Henkilökohtainen vastuu on Jumalan edessä joka hetki. Mutta saamme luottaa siihen että JOS kadumme niin kelpaamme. Mutta vain aitoina!
Itsellä oli ton Jeesuksen kanssa sellainen ongelma, että aina illalla häntä rukoiltuani näin seuraavana yönä demonintäyteisiä painajaisia. Tätä nykyä käännyn rukoillessani Allahin puoleen, nukun yöni rauhassa ja rukouksiini jopa vastataan. En ole tehnyt islamilaista uskontunnustusta kun Koraanin lukeminenkin on vielä kesken, mutta islamiin päin tässä kuitenkin alan olla kallellani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksessa on monta kerrosta, siihen on liittynyt itsellä mm totuuden etsimistä ja maailman pahuuden suremista, kysymys mitä elämällä(ni) pitäisi tehdä, ja kysymys ottaako joku vastaan jos kaikki sortuu. Syvissä vesissä olin, kun koin samanlaista vetoa ja lähdin seuraamaan. Jeesusta.
hunajapomelo kirjoitti:
Itsellä oli ton Jeesuksen kanssa sellainen ongelma, että aina illalla häntä rukoiltuani näin seuraavana yönä demonintäyteisiä painajaisia. Tätä nykyä käännyn rukoillessani Allahin puoleen, nukun yöni rauhassa ja rukouksiini jopa vastataan. En ole tehnyt islamilaista uskontunnustusta kun Koraanin lukeminenkin on vielä kesken, mutta islamiin päin tässä kuitenkin alan olla kallellani.
Jos puhut totta, niin näyttääpä pahan puolella olevan vastustus sille että pelastut. Seuraavan kerran huuda "Jeesus auta" heti kun ne ilmestyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hunajapomelo kirjoitti:
Itsellä oli ton Jeesuksen kanssa sellainen ongelma, että aina illalla häntä rukoiltuani näin seuraavana yönä demonintäyteisiä painajaisia. Tätä nykyä käännyn rukoillessani Allahin puoleen, nukun yöni rauhassa ja rukouksiini jopa vastataan. En ole tehnyt islamilaista uskontunnustusta kun Koraanin lukeminenkin on vielä kesken, mutta islamiin päin tässä kuitenkin alan olla kallellani.
Jos puhut totta, niin näyttääpä pahan puolella olevan vastustus sille että pelastut. Seuraavan kerran huuda "Jeesus auta" heti kun ne ilmestyvät.
Ja rukoile että Jumala pitää ne pois unistasi, enkeleitä vartioimaan sinua. Rukous Jeesuksen nimessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luota Jumalaan, jos Hän ei vetäisi sinua, miten edes tarttuisit Raamattuun ja pyrkisit Jeesuksen yhteyteen.
En ole uskova, enkä koskaan ole ollutkaan, mutta tässä mitä sanoit on jotain todella kaunista, viisasta ja toiveikasta.
Tulitko ajatelleeksi sitä, että kristinuskossa saatana haluaa aina viedä ihmiset pois pelastuksesta ja Jumalan läsnäolosta?
Kun ihminen on heikkona tai etsii Jumalaa, silloin saatanakin haluaa ottaa otteen. Tuon vaiheen yli voi päästä luottamalla ja turvaamalla kovemmin Jumalaan, joka tuo turvan. Älä päästä irti silloin kun pelottaa, vaan ota tiukemmin kiinni. :)
Jeesus rakastaa suakin yhä. Ihan valtavasti. Anna sille mahdollisuus vielä.
Luota Jumalaan, jos Hän ei vetäisi sinua, miten edes tarttuisit Raamattuun ja pyrkisit Jeesuksen yhteyteen.