Suomessa pitäisi laittaa lukukausimaksut toisen tai vielä useamman korkeakoulututkinnon opiskelijoille
Pitäisi olla niin, että henkilöllä olisi oikeus opiskella vain yksi tutkinto yliopistoissa tai korkeakouluissa maksuttomana. Tämä sisältäisi opiskelun maisteriksi asti. Mutta jos sen jälkeen opiskelee kokonaan uuden tutkinnon toiselta alalta, niin silloin lukukausimaksut käyttöön.
Katsokaas kun yhteiskunta ei siten pyöri, että nämä alanvaihtajat opiskelevat tutkintoja tutkintojen perään, eivätkä mene koskaan töihin. Oletteko te koskaan ajatelleet sitä, paljonko yksi opiskelupaikka yhteiskunnalle maksaa? Joo, tiedän, ettei saa siihen uuteen tutkintoon opintotukea, jos opintotukikuukaudet on jo käytetty, mutta opintotuki on silti niistä opiskelupaikan kustannuksista pienin. Kokonaisuudessaan yksi korkeakoulupaikka maksaa yhteiskunnalle vähintään kymmeniätuhansia, mutta kenties jopa kuusinumeroisen summan.
Lisäksi se uuden tutkinnon opiskelija vie paikan joltain nuorelta, jolloin nuorten opintojen aloitus ja valmistuminen viivästyy. Siksipä ensikertalaiskiintiöitä täytyy ehdottomasti käyttää, mutta mielestäni ensikertalaisen määritelmää tulisi muuttaa. Ensikertailaisiksi tulisi luokitella sellaiset, jotka eivät ole vielä koskaan suorittaneet ainuttakaan korkeakoulututkintoa. Eli heitettäisiin pois "tuoreen ylioppilaan" vaatimus ensikertalaisen määritelmästä ja luokitellaan ensikertalaisiksi kaikki he, jotka eivät ole vielä ainuttakaan korkeakoulututkintoa suorittaneet. Siitä viis, milloin ovat ylioppilaiksi kirjoittaneet tai minkä ikäisiä he ovat.
Kommentit (23)
Miten se sopii yhteen sen kanssa että nykymaailmassa odotetaan nuorempien oppivat jatkuvasti tai kouluttautuvan uudelleen?
Mutta entä sitten, jos ei kuitenkaan löydy alalta sopivia töitä? Silloinhan uudelleenkouluttautuminen olisi paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä sitten, jos ei kuitenkaan löydy alalta sopivia töitä? Silloinhan uudelleenkouluttautuminen olisi paikallaan.
Kyllähän opiskelemaan pääsisi, mutta maksakoon silloin opinnoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä sitten, jos ei kuitenkaan löydy alalta sopivia töitä? Silloinhan uudelleenkouluttautuminen olisi paikallaan.
Kyllähän opiskelemaan pääsisi, mutta maksakoon silloin opinnoistaan.
Miten ajattelit järjestää tämän rahoituksen, jos henkilö on työtön ja siksi varaton? Onko järkevää, että hän on loppuelämänsä toimeentulotuella, jos ensimmäinen tutkinto ei työllistänytkään?
Njää.
Opiskelin tradenomiksi, koska vanhempien mielestä piti olla joku koulutus.
En työllistynyt.
Joten nyt osa-aikaisena hälyttelen naisten vaatteita. Palkka 800e/kk tällä hetkellä eli olen tukien saaja eikä lasten saamista kannata miettiä.
Vapaa-ajalla luen lääkiksen pääsykokeisiin, koska silloin maksan enemmän veroja ja elämä muutenkin helpompaa. Töitä on.
Tämäkö mahdollisuus pitäisi nyt ottaa pois?
Jos olen kerran paljon fiksumpi ja osaavampi kuin ojan kaivaja, miksei yhteiskunta saisi hyötyä siitä?
Eikö ole parempi, että kehitän itseäni enkä masennu haasteettoman työn ääressä ja jää kokonaan tukien varaan?
Kuka siinä voittaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä sitten, jos ei kuitenkaan löydy alalta sopivia töitä? Silloinhan uudelleenkouluttautuminen olisi paikallaan.
Kyllähän opiskelemaan pääsisi, mutta maksakoon silloin opinnoistaan.
No tämähän käytännössä tarkoittaa, että sitten et pysty opiskelemaan, jos kerran et niitä töitä saa joten ei ole rahaa. Mitä jos jokin ala käytännössä kuolee pois? Tilanteet ovat muuttuvia, joskus jokin sairaus tulee esteeksi harjoittaa amattia yms. En näe mitään järkeä, että pitäisi roikottaa ihmisiä sitten turhanpanttina siellä kortsistossa, kun ammatti on vanhentunut. Se varmasti maksaa paljon enemmän.
Tuohan sisälsi jo paradoksin: vain yksi korkeakoulututkinto, mutta saa opiskella maisteriksi. Maisteriksi valmistuakseen pitää valmistua ensin kandiksi. Saako siis kandeja suorittaa sitten useita ennen maisteria?
Maisteriksi opiskellut on opiskellut kaksi tutkintoa. Tiesikö ap tämän entuudestaan?
Käytät perusteena kustannuksia. On varmasti aivan älyttömän paljon kalliimpaa pitää ihmisiä loputtomiin kortistossa, kuin antaa heidän opiskella uusi työllistävä tutkinto. Jo opintotukioikeuden puuttuminen on mielestäni erittäin vahingollista Suomen talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta, lukukausimaksut olisivat sitten suorastaan katastrofi.
Kymmenien vuosien työttömyyskorvaukset tulevat halvemmaksi? Et tainnut miettiä tätä ihan loppuun asti
Ei ole töitä mihin mennä. Eikö ole viisaampaa opiskella kuin maata kotona tyhjänpanttina?
Kyllä alan vaihtaminen on tehty jo opintojen rahoituksen puutteen takia aika hankalaksi tokaan tai jopa useampaan tutkintoon. Opiskelen toista tutkintoa 14kk opintotukirahoituksella. Tutkinnon normaali suoritusaika on 50 opiskelukuukautta. Opiskelen, koska olen paskapalkkainen hoitaja, jonka palkka ei elätä perhettä. Tein virhearvion nuorena, nyt minusta tulee hammaslääkäri ja niitä hommia aion tehdä loppuelämän.
On tässä vaan aikamoinen taiteilu, kun pitää yhtä lääkistä suorittaa työn ja perheen ohessa, tervetuloa kokeilemaan. Töitähän ei voi olla tekemättä, koska sitten ei ole ruokaa. Kela ei myönnä edes opintolainaa tuota 14kk enempää.
Eli jos siirryttäisiin maksulliseen koulutukseen, olisi sitten suotavaa että myös rahoitusvaihtoehtoja olisi aidosti. Ihmisiä jää työttömäksi vanhoilla aloilla, myös nuorena tehty valinta voi olla todella suuri virhe, kuten omalla kohdallani. Maksan siitä jo aika kovasti siitä virheestä :)
Olet muuten väärässä tuosta ensikertalaiskiintiöstäkin. Se ei koske vain heitä, jotka hakevat heti kirjoitusten jälkeen ensimmäistä kertaa, vaan nimenomaan kaikkia joilla ei ole sitä ensimmäistäkään korkeakoulututkintoa.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…
Ensikertalaisia on ne joilla ei oo ammattia.
Minusta olisi hyvä, jos jo yläasteelle laitettaisiin lukukausimaksut, että varmasti karsittaisiin huono aines.
Yksikin 6+ kokeesta ja mieluusti ULOS koko yhteiskunnasta!
Edellä kirjoitettu on tietenkin hyvin huono "vitsi", mutta tiedän monia vanhempia, jotka ovat tuota mieltä, koska heidän lapsensa pärjäävät niin hirveän hyvin...
...kuten he itsekin (?).
Vierailija kirjoitti:
Tuohan sisälsi jo paradoksin: vain yksi korkeakoulututkinto, mutta saa opiskella maisteriksi. Maisteriksi valmistuakseen pitää valmistua ensin kandiksi. Saako siis kandeja suorittaa sitten useita ennen maisteria?
Sovitaan niin, että yksi kandi ja yksi maisteri. Ihan niin kuin opintotukeakin maksetaan nykyään kandiin ja maisteriin erikseen. Eli kun on maksuttoman kandintutkinnon suorittanut, voi sitten sen toisen maksuttoman osuutensa käyttää vain maisterintutkintoon. -ap
Tuo opintotukikuukausien rajaus ei ole edes mitään säästöä. Esimerkiksi itse opiskelen toista tutkintoa työttömyyspäivärahalla, eli saan paljon messevämmät massit kuin opintotuki. Jos rahat loppuu, niin sossusta lisää. Miten tässä yhteiskunta säästää vs. opintotuki ja laina, jonka maksaisin takaisin opintojen jälkeen?
Ei saa opiskella verorahoilla, joita on lähes 30 vuotta maksanut valmistuttuaan kolmessa vuodessa maisterksi, kun työt menee alta, ikää on "vasta" 48, halua opintoihin ja yhteiskunnan hyväksi tekemiseen???
..
48-vuotias on monen täällä kirjoittavan mielestä VANHA, mutta en minä ole.
Kun jään työttömäksi, HALUAN opiskella uuden ammatin.
Haluan -hm- tätä paskaa tukea, koska minut on kasvatettu tekemään työtä, ei makaamaan sohvalla eikä lattialla.
Jos saisin valita... hm
Juuri näin.