Lue keskustelun säännöt.
Tuoakoinnin lopettaminen
07.04.2019 |
Olen päättänyt, että lopetan huomenna tupakoinnin. Aiemmin olen onnistunut pari kertaa lopettamaan aivan luomuna, ilman mitään korvaustuotteita, tai lääkkeitä. Jostain ihmeen typerästä syystä olen kuitenkin aloittanut aina uudelleen, koska se nyt vain on niin helppoa ja ei ole vaikea uskotella itselleen polttavan vain esim. yhden päivässä - -> no kaksi ei ole paha - - > kolmekin on ihan pieni määrä - - > jne..
Nyt sitten olen parin kuukauden sisällä yrittänyt lopettaa muutaman kerran, mutta en ole onnistunut, koska lopettaminen on aiheuttanut unettomuutta. Itseasiassa jo tupakoinnin lopetuspäätöksen tekeminen aiheuttaa itselläni unettomuutta, vaikka en olisi varsinaisesti vielä edes lopettanut. Aiemmilla, onnistuneilla kerroilla en ole tälläiseen sivuvaikutukseen törmännyt. Väsyneenä itsekuri ei ole parhain mahdollinen, joten on helppo astella kauppaan tupakkaostoksille.
Aion lukea Allan Carrin Stumppaa tähän - kirjan, jospa siitä olisi apua. Itse tupakoimatta oleminen tosin on helppoa, kunhan vain unettomuus pysyisi poissa.
En edes polta kuin noin kuusi tupakkaa päivässä, enkä ole polttanut kuin muutaman kuukauden. Joten tässä vaiheessa olisi varmaankin paras lopettaa.
Kommentit (7)
Ossoon näköjään kirjoittaa, kun otsikkokin meni noin hienosti. T: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis olin polttamatta vuosia tuossa välissä. T: ap
Vierailija kirjoitti:
Miten pystyt luovuttamaan pari kertaa? Et onnistunut lopettamisessa silloin vaan epäonnistuit.
Tämä on se harhaluulo millä tupakoijat muuten itseään lohduttaa. ”Mä pystyn lopettamaan koska vain, mä olin kerrankin melkein 2 vuotta polttamatta”
Ei, se ei ole lopettamista. Se on epäonnistumista. Silloin se sortuminen on lähimpänä kun sitä ei tarvi kokoaikaa ajatella että polttaako vai ei.
T: ex-tupakoitsija joka ei polta yhtäkään, kännissäkään tai koskaan ja tiedostaa vielä vuosienkin jälkeen että epäonnistuminen on mahdollista
Hyvä! Tsempit! Mä olen ollut nyt 4 kk polttamatta, nikotiinipurkkaa otan 1 x 2 mg päivässä ja se on riittänyt korvaukseksi. Ajattelin pikku hiljaa alkaa sitäkin määrää pudottamaan.
Mutta sen tiedän että tupakoimaan en enää ikinä ala, se haju on todella ällöttävää kun joku tulee vaikka bussissa viereen poltettuaan juuri tupakan. Ihan hävettää että itse olin ennen samanlainen.
Kyse on siitä että haluaa lopettaa.
Samassa tilanteessa siis ollut. Poltin nuorena 10+ vuotta, sitten lopetin viideksitoista vuodeksi, tapasin naisen ja aloitin taas polttamaan, sitä jatkui vuoden (1-6 savuketta päivässä) jonka jälkeen totesin "antaa paskan olla" ja lopetin taas. Tätä oli edeltänyt mm. lomareissu jossa en polttanut.
Ensimmäisellä kerralla eli kauan sitten se oli tietysti pientä soutamista ja huopaamista. Nyt se oli vain päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ottanut paineita sortumisista esimerkiksi stressaavissa elämäntilanteissa ja lopulta ne loppuivat. Ei ole mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa.
Miten pystyt luovuttamaan pari kertaa? Et onnistunut lopettamisessa silloin vaan epäonnistuit.