Kertokaa tähän omia pahimpia köyhyyskokemuksianne. Itse olen joutunut ottamaan wc-paperia huoltoasemalta
ja joskus pyyhkimään jopa siihen pahvihylsyyn. Meikkejä en voi juuri ostaa, käytän jopa 10 vuotta vanhoja luomivärejä. Tänään kaivoin haarukalla pölypussia tyhjemmäksi, ettei tarvitse ostaa uusia kun ovat niin kalliita.
Kommentit (1063)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laosuudessani yksinhuoltajaäitini kanssa odotettiin usein vuorokauden vaihtumista tukien maksupäiväksi. Klo 24 jälkeen näkyi raha tilillä ja usein lähdettiin sen jälkeen nakkikioskille syömään. Näin äiti sai lapset ruokittua.
Lähikaupasta ostettiin irtomyynnistä sämpylöitä ja laskettiin meille lapsille yksi per naama. Puolikas aamuksi ja puolikas iltapalaksi. Näin saattoi mennä monta päivää.
Nyt itse hyväpalkkaisessa työssä, eivätkä minun lapseni edes tiedä mitä on köyhyys. Minä kyllä muistan.
Äitisi tavasta näkyi, miksi köyhyys pysyi perheessä. Nakkikioskinakit maksoivat huomattavasti enemmän kuin kaupasta ostetut ja itse keitetyt. Sämpylät ovat todella kalliita, joten leivän tai näkkileivän ostaminen lapsille olisi ollut järkevämpää.
Ei tullut mieleesi, että näillä lapsilla oli NÄLKÄ? He odottivat siis vuorokauden vaihtumista, että rahat tulivat tilille ja syöksyivät ostamaan syötävää. Olisiko heidän sinun mielestäsi pitänyt odottaa vielä seuraavaan päivään, lähteä aamulla kouluun tyhjin vatsoin? Kaupat tuskin ehtivät olla auki ennen koulun alkamista. Näkee, ettei ihmiset osaa ajatella asioita käytännön kannalta, ollaan vaan heti sormi ojossa tuomitsemassa. Ainoa paikka, mistä saattoi ostaa vielä yöllä ruokaa, oli varmaan tuolloin nakkikioski. Ja siellä tuskin olisivat myyneet keittämättömiä nakkeja, en usko.
Öö? Miksihän lapsilla oli nälkä?? Juuri äidin valintojen vuoksi. Kun tuet tulee tilille niin tuhlataan se nakkikioskille ja tehdään muita huonoja valintoja kaupassa.. Eikä mietitä miten sen tuen saisi riittåmään koko kuukaudeksi, ettei taas tarvitsisi lasten nälissään odotella...
Lopeta tuo jankkaus, ei kuulu ketjun aiheeseen millään tavalla. Uskon kuitenkin, että sinäkin olet jossain elämäsi vaiheessa tehnyt jonkun huonon ratkaisun, et ole niin töydellinen, että sinulla olisi vara arvostella toisia.
Täydellisyyskortti? Ei tarvitse olla täydellinen tajutakseen, että jos rahat ovat niin tiukalla että lapsille ei riitä ruoka, vanhempi tekee jotakin todella tyhmästi. Kuten syö ulkona.
Lapset pitäisi olla puolilta öin jo nukkumassa, ei heilumassa grillillä. Säästyneillä rahoilla olisi voinut tehdä aamulla kunnon ruokaa, niin ei olisi lapsilla enää nälkä.
Lapsiperheköyhyys on tätä osaamattomuutta, tuhlataan rahat hömppään ja sitten itketään, miten lapsilla on nälkä.
Avatkaa sitten kokonaan uusi ketju, missä pääsette arvostelemaan nakkeja ja sämpylöitä lapsille ostavia äitejä. Miksi haluatte pilata tämänkin ketju jankkaamalla asiasta, joka on tapahtunut vuosikymmeniä sitten?
Menipä tunteisiin :) .
Tuo snagariesimerkki on täällä annettu esimerkki, joka kuvaa tismalleen sitä, miksi hyvistä tuista huolimatta osa lapsista kärsii nälkää. Osan mielestä se kertoo köyhyydestä, osan mielestä se kertoo juurikin siitä osaamattomuudesta, mikä YLEENSÄ on köyhyyskokemuksen takana.
Kunnollisessa lapsiperheessä asioita ei koskaan hoideta niin, että kaapissa ei olisi jauhoja, öljyä ja suolaa, jolloin tarvitsee yhden palautuspullon jolla saa hiivan. Ja sitten onkin lapsilla sämpylöitä ja lapset ovat puolilta öin nukkumassa, ei heilumassa snagarilla.
Ne sämpylät maksavat itse leivottuna siinä 2 e, kun perheen ruokkiminen snagarilla maksaa kymmenkertaisesti. Ja taas loppukuusta ei ole sitä 2 e, ja lapset näkevät nälkää.
Koska tämmöisillä vanhemmilla ne tyhmät valinnat ei koskaan jää siihen yhteen snagarikäyntiin, vaan rahaa laitetaan kaikkeen turhaan jatkuvasti. Ja sitten on lapsilla ihan oikeasti nälkä.
Joo..olen syönyt tässä kuussa makaronit maustettuna lihaliemikuutiolla. Kun on pitänyt kävellä pitkiä matkoja niin sitten oltuani syömättä kolmatta päivää, kävi siten että hoippuessani kotini kerrostalon portaikossa, minua alkoi oksettaa.. Pidättelin sitä, mutta lopulta mahanesteet oksensin kaulahuiviin. En ehtinyt siis kotiin sisälle. Luojan kiitos että kukaan ei tullut vastaan silloin, naapureista. Turhaan yritin pidätellä.. vatsa oli tyhjä, mutta kyllä sitä oksennusta tuli aika reippaasti. Kun pääskn kotiin ja sain oven kiinni, lyyhistyin eteiseen oksennuksineni (hyi että, tiedän), ennen kuin jaksoin sen verran että raahauduin jääkaapille juomaan hanavedestä ja sitruunalimestä tekemääni "mehua". Sitten vasta aloin käsipyykkäämään ainutta talvitakkiani ja kaulaliinaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Joo..olen syönyt tässä kuussa makaronit maustettuna lihaliemikuutiolla. Kun on pitänyt kävellä pitkiä matkoja niin sitten oltuani syömättä kolmatta päivää, kävi siten että hoippuessani kotini kerrostalon portaikossa, minua alkoi oksettaa.. Pidättelin sitä, mutta lopulta mahanesteet oksensin kaulahuiviin. En ehtinyt siis kotiin sisälle. Luojan kiitos että kukaan ei tullut vastaan silloin, naapureista. Turhaan yritin pidätellä.. vatsa oli tyhjä, mutta kyllä sitä oksennusta tuli aika reippaasti. Kun pääskn kotiin ja sain oven kiinni, lyyhistyin eteiseen oksennuksineni (hyi että, tiedän), ennen kuin jaksoin sen verran että raahauduin jääkaapille juomaan hanavedestä ja sitruunalimestä tekemääni "mehua". Sitten vasta aloin käsipyykkäämään ainutta talvitakkiani ja kaulaliinaa jne.
Oletko hakenut apua rahatilanteeseen tai muutenkin? Onko sinulla tuloja? Tällaisen ei pitäisi olla mahdollista Suomessa, jossa ruokaa heitetään roskiin järjettömät määrät joka päivä ja alkoholistitkin saavat päiväpullonsa ostettua. Varmasti moni haluaisikin auttaa. Sukulaiset, seurakunta, sossu, työttömien ruokala? Pullojen keräys, dyykkaus?
Vau, tyhjästä mahasta tulee paljon oksennusta :)
Ei ole multa onnistunut koskaan.
Närästykseen muuten auttaa ihan vesi juotuna, jos ei heti ole lääkkeitä saatavilla. Rauhoittaa ne vatsahapot sen verran ettei oksenna. Ellei taustalla ole krapulaa tms.
Ei varmaan kannatta hakea ruokaa seurakunnalta tai leipäjonosta, eihän? Parempi pyörtyillä.
Kun nämä köyhyysprovot olisi edes uskottavia. Onneksi ne vaalit on sunnuntaina, sitten vähenee nämä nälkätarinatkin.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana oli köyhää, kun tulot oli mitättömät ja asuminen pk-seudulla kallista. Siihen kun päälle piti vielä maksaa kuukausilippu julkisiin ja välillä maksaa junaliput Pohjois-Suomeen vanhempieni luokse. Sinnittelin pelkällä opintotuella. Kun sain lastenhoitokeikkoja, täytyi kerätä pulloja, että sai seutulipun. Wc-paperia ei raaskinut ostaa, jos vaihtoehtona oli se, ettei ruokaan jäänyt rahaa. Käytin wc-paperina kuun lopussa rypistettyä alueuutisia. Kämppis hiosti jatkuvasti, että mun vuoro ostaa wc-paperit ja suuttui kun pönttö meni vähän tukkoon alueuutisista. Hän kulki itse vessassa oman rullansa kanssa ja sanoi ettei tule manulle illallista. Näin toisinaan nälkää ja ostin vain välttämättömiä perustarvikkeita. Eräänä viikonloppuna minulla oli vain perunaa ja porkkanaa, joita keittelin. Join teetä päälle. Usein tein puuron jämistä sämpylöitä tai pannukakkua ja niitä pakastin. Vieraille tarjosin aina niitä pakastettuja pannukakkuja tai sämpylöitä. Keräilin pulloja iltalenkillä. Pärjäilin jotenkuten, mutta usein otti päästä kun työssäkäyvä kämppikseni jatkuvasti puhui kuinka hän ansaitsee sen mitä hänellä on. Hänen leveä eläminen imuroineen, ruokapöytineen ja pesukoneineen tympäsivät välillä, kun pesin itse pyyhkeellä lattiat kun ei ollut heti varaa siivousvälineisiin ja pesin käsin farkkujani. Armosta sain kuitenkin käyttää hänen ruokapöytäänsä, kun keittiöön ei olisi mahtunut kahta pöytää.
Tietysti työssäkäyvä kämppiksesi ansaitsi sen mitä hänellä oli. Hän oli tehnyt töitä niiden tavaroiden eteen ja hankkinut niitä. Yhtälailla sinä olet ansainut ne perunat ja porkkanat niillä pullo rahoilla. Eri skaala, sama periaate.
Minä en opiskelijana nähnyt koskaan nälkää. Opiskelijaruokalassa sai lämpimän aterian sikahalvalla, ei edes kannattanut kokkailla itse mitään. Ei ikinä mitään makaroniaterioita tarvinnut syödä.
Yliopiston ruokalassa sai runsaan aterian salaatteineen, ja sai kasata lautasen täyteen n. 3€. Ihmettelen näitä vesi-perunalinjan valittajia? joku kuviossa mättää? Siellä yo:n ruokalassa sai käydä kuka vain, mutta ilman opiskelukorttia pari euroa kalliinpaa, edullista silti.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kannatta hakea ruokaa seurakunnalta tai leipäjonosta, eihän? Parempi pyörtyillä.
Mä olen joskus hakenut EU:n ruoka-avustuksen. Siinä oli jotain Lidlin makkaroita, joku pakastepizzapohja, maitojauhetta, näkkileipää ym. mutta ei varsinaisesti mitään "ruokaa" kuten vaikkapa pastaa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston ruokalassa sai runsaan aterian salaatteineen, ja sai kasata lautasen täyteen n. 3€. Ihmettelen näitä vesi-perunalinjan valittajia? joku kuviossa mättää? Siellä yo:n ruokalassa sai käydä kuka vain, mutta ilman opiskelukorttia pari euroa kalliinpaa, edullista silti.
8 e normihinta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kannatta hakea ruokaa seurakunnalta tai leipäjonosta, eihän? Parempi pyörtyillä.
Mä olen joskus hakenut EU:n ruoka-avustuksen. Siinä oli jotain Lidlin makkaroita, joku pakastepizzapohja, maitojauhetta, näkkileipää ym. mutta ei varsinaisesti mitään "ruokaa" kuten vaikkapa pastaa.
Lidlistä pastapussin sai jonkun kirjoittajan mukaan 18 sentillä vai olikohan hinta 25 senttiä?
Ei ihme että monilla köyhillä rahat ja ruoka loppuu kesken kun silloin kun on yhtään ylimääräistä rahaa, pitää äkkiä ostaa itselle jotain kivaa 'koska muuten ei saa ikinä mitään uutta' (kaverini motto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin asuntolassa ja kävin pe ja la yöllä keräämässä tyhjät pullot ja vein ne viikolla kauppaan ja ostin tonnikalaa ja makaroneja.
Tuo tonnikalailluusio on jännä juttu, purkkitonnarihan on kallista evästä, kilohinnaltaan yli 10 euroa. Monenlaista lihaa saa paljon halvemmalla, ja fileenä vielä. Tänään oli kaupassa lohtakin fileoituna 9 eur kg, sinkkusiivu ei paljoa maksanut.
Joskus aikoinaan 70-80 luvulla taisi olla tonnikalasäilykkeet halpoja
siitä jäänyt elämään tuo illuusio
Täällä monet näyttävät vähättelevän toisten köyhyyskokemuksia. Helposti unohtuu, että aktiivinen avun hakeminen on monelle hankalassa tilanteessa olevalle todella raskasta ja vaikeaa. Köyhyyteen kun liittyy usein mielenterveysongelmia ja häpeää. Niin minullakin.
Olin 20-vuotias opiskelija, kun asiat alkoivat mennä huonosti. Erinäisistä syistä traumaattiset lapsuudenkokemukset palasivat mieleeni ja lamaannuin. En enää päässyt sängystä ylös luennoille. Jälkeenpäin ajateltuna podin kai masennusta, vaikka mitään diagnoosia minulla ei ole koskaan ollut. Opinnot eivät edenneet, joten Kela lakkautti opintotukeni. Samaan aikaan pari laskua meni perintään ja sieltä ulosottoon. Sain maksuhäiriömerkinnän. Ja sen kanssa eläminen ei sitten olekaan helppoa. Muutut heti ö-luokan kansalaiseksi.
Pahimmillaan dyykkasin ruokani ja möin itseäni. Ei tullut mieleenkään, että olisin ollut oikeutettu toimeentulotukeen. Eikä tullut mieleenkään pyytää apua vanhemmiltani, joihin minulla on huonot välit. Ei ollut voimia hakea töitä. Ja häpeän vuoksi en kertonut ongelmistani kavereilleni.
Luojan kiitos en missään vaiheessa kehittänyt itselleni päihdeongelmaa.
Nykyään raha-asiat ja muutkin asiat hyvin. Mutta sanonpa vaan, että tässä "hyvinvointivaltiossa" on pelottavan helppo tippua kelkasta.
Sairaat erikseen, mutta ihmettelen vaan miten niin moni täällä "tyytyy" köyhänä/ruoattomana/vaatteettomana olemiseen. Puhelinmyyjäksi pääsee lähes kuka tahansa, joo, minimi palkka on varmaankin se 5-6€/h, mutta sillä saa sen verran ruokaa ettei tarvi nälkää nähdä (varmasti paska työ, mutta hyvä väliaikainen ratkaisu), käy ruoka jonossa, pyydä kirkolta ruokaa, kyttää annetaan vaatteita ja tavaroita, kasvata itse ruokasi jos asut maalla, poimi syksyisin luonnosta ruokaa (sieniä, vadelmia, mustikoita. puolukoita), kerää pulloja viikon loppuisin.
Lähtökohta, itsellä ei ollut todellakaan hyvä, jouduin muuttamaan 16 vuotiaana kotoa pois, sänky, pari lakana settiä, yksi pyyhe ja vaatteet sain mukaan, ja se oli siinä. Sinä vuonna olin onneksi kesätöissä ja säästöjä kertyi n. 1000€ (olin poimimassa mansikoita ja herneitä) , ostin sillä pari lautasta, lasia, aterimia ja yksi pannu ja kattila, loput rahat jäi hätävaraksi. Tajusin jo ennen muuttoa, että tuen summa ei ole häävi, joten oli järkevintä oli asun kimppakämpässä, muuten säästö loppuu muutaman kuukauden aikana. Tuki riitti 350€ vuokraan ja 100€ jäi ruokaan kuukaudeksi. Koulussa onneksi sai syödä, muuten söin makaroni/peruna painotteisia ruokia. Olin muutaman kilo alipainoinen koko lukion ajan. Tietysti tuki ei riitä bussikorttiin (33€/kk) eikä lukiokirjoihin/-tarvikkeisiin (ostin niitäkin käytettynä n. 50€/kk), saati bilettämisiin tai salikorteihin tai mihinkään muuhun oikeastaan. Ei muuta kun töitä etsimään! Puhelinmyyjäksi pääsi kun soitti vaan firmaan. Kävin päivät koulussa ja heti koulun jälkeen töihin, n. 3-4krt viikossa, 2-4h vuoroja tekemässä. Vaikka en saanut myytyä mitään, se takuupalkan sain, muistaakseni se 5-6€/h, välillä meni paremmin ja tuntipalkka oli jopa 8-9€/h. Minua väsytti koko ajan, vitutti kun pientä oravaa tehdä sitä työtä, inhosin sinne menoa, mutta sainpas sieltä verojen jälkeen n. 200€/kk, sillä sain maksettua muut pakolliset kulut. Palkitsin itseäni joka kuukausi ostamalla yhden halvan vaatekappaleen (esim. 10€ toppi H&Mstä, max. 20€ ostos, alesta tai kirppikseltä useimmiten). Koska rahaa ei ollut paljon, vietän kavereiden kanssa aikaa vain kerran kuussa tai kaksi kuussa, koska siihen yleensä kuuluu useimmiten kahvilassa käyminen tai halpis paikassa syöminen, siihen budjetoin 15€ (kahvilassa lasi vettä ja pala kakkua alle 5€ ja ruoka-annos alle 10€). Muuten sanon, että on muuta menoa, väsyttää, pitää lukea koska viikolla ehtinyt jne. Elin tuolla tavalla kolme vuotta. Onneksi löysin kesäksi aina muita hommia, niin sai taukoa puhelinmyyjän hommasta, ja säästöönkin jäi aina vähän joka vuosi lisää hätävararahaa. Tilanne helpottui kun pääsin "uralla" eteenpäin ja pääsin huoltoasemalle töihin kun lukio loppui... Siis, näitä tarinoita kun lueskelen, tuli semmoinen tunne, että ihmiset ei suunnittele talouttaan, ja monesti ei tee asialle mitään tilanteen parantamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä monet näyttävät vähättelevän toisten köyhyyskokemuksia. Helposti unohtuu, että aktiivinen avun hakeminen on monelle hankalassa tilanteessa olevalle todella raskasta ja vaikeaa. Köyhyyteen kun liittyy usein mielenterveysongelmia ja häpeää. Niin minullakin.
Olin 20-vuotias opiskelija, kun asiat alkoivat mennä huonosti. Erinäisistä syistä traumaattiset lapsuudenkokemukset palasivat mieleeni ja lamaannuin. En enää päässyt sängystä ylös luennoille. Jälkeenpäin ajateltuna podin kai masennusta, vaikka mitään diagnoosia minulla ei ole koskaan ollut. Opinnot eivät edenneet, joten Kela lakkautti opintotukeni. Samaan aikaan pari laskua meni perintään ja sieltä ulosottoon. Sain maksuhäiriömerkinnän. Ja sen kanssa eläminen ei sitten olekaan helppoa. Muutut heti ö-luokan kansalaiseksi.
Pahimmillaan dyykkasin ruokani ja möin itseäni. Ei tullut mieleenkään, että olisin ollut oikeutettu toimeentulotukeen. Eikä tullut mieleenkään pyytää apua vanhemmiltani, joihin minulla on huonot välit. Ei ollut voimia hakea töitä. Ja häpeän vuoksi en kertonut ongelmistani kavereilleni.
Luojan kiitos en missään vaiheessa kehittänyt itselleni päihdeongelmaa.
Nykyään raha-asiat ja muutkin asiat hyvin. Mutta sanonpa vaan, että tässä "hyvinvointivaltiossa" on pelottavan helppo tippua kelkasta.
Olen pahoillani kokemuksistasi ja hienoa, että tilanne on jo paljon parempi.
*
Olen köyhä pitkien syöpähoitojen jälkeen, mutta keskusteluissa mainittua varastamista en käsitä, vaikka rosvoaminen tuntuu kuuluvan todella monen vähävaraisen maailmaan. Asiat voivat olla huonosti, mutta kennelläkään ei ole oikeutta rikollisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin asuntolassa ja kävin pe ja la yöllä keräämässä tyhjät pullot ja vein ne viikolla kauppaan ja ostin tonnikalaa ja makaroneja.
Tuo tonnikalailluusio on jännä juttu, purkkitonnarihan on kallista evästä, kilohinnaltaan yli 10 euroa. Monenlaista lihaa saa paljon halvemmalla, ja fileenä vielä. Tänään oli kaupassa lohtakin fileoituna 9 eur kg, sinkkusiivu ei paljoa maksanut.
Joskus aikoinaan 70-80 luvulla taisi olla tonnikalasäilykkeet halpoja
siitä jäänyt elämään tuo illuusio
Oi niitä aikoja. Halvimmissakin purkeissa tonnikala oli isoina, mehevinä palasina. 80-luvulla en olisi voinut kuvitellakaan, että vuonna 2019 muistelisin opiskeluaikojeni tonnikalaa vesi kielellä. Nythän keskihintaisissakin purkeissa kala on hiutaleina tai mössönä, vaikka etiketissä puhutaankin palasista.
Sardiinisäilyke 80-luvulla oli tonnaria kalliimpaa mutta vieläkin maukkaampaa. Erehdyin ostamaan samaa merkkiä äskettäin nostalgiapuuskassani, ja yllätyin, kun purkki sisälsi lähinnä selkärankoja ja öljyyn liuennutta kalannahkaa.
Mutta katsos, jos tekee jotakin eikä vaan keksi juttuja pyörtyilyistä ja oksenteluista, kuten ottaa pienipalkkaisen työn, ei enää olekaan nälkäinen. Eihän se käy, ei kuulosta yhtään niin raflaavalta..
Samaa mieltä opiskelijaruokaloista, niistä saa todella halvalla myös kaikki salaatit ja tarpeelliset vitamiinit, paljon järkevämpää syödä siellä kun kituuttaa jollakin makaronilla ja lihaliemellä. Samalla rahalla ei kaupasta saa lähellekään samaa annosta.
Kaikkia ei oteta puhelinmyyntiin. Köyhyys ja mielenterveysongelmat menee käsi kädessä. Masentuneen olotilaa ja saamattomuutta on vaikea käsittää, jos ei ole itse kokenut. Ja kun siitä pääsee pois, vie pitkään, että saa asiansa kuntoon. Ja esim.maaninen sotkee varmasti raha-asiansa. Yksi maniakausi saattaa 988riittää pilaamaan loppuelämän talouden.
Kävin leipomon roskiksella hakemassa sekundaleipää. Sellaisia muotopuolia tai liian tummiksi paistuneita. Sitten kaupasta hain halvinta margariinia siihen päälle. Monta päivää meni leivällä, margariinilla ja hanavedellä. Tämä 90-luvun lama-aikaan. Nykyään ei varmaan enää onnistuis tuollainen dyykkaus. Joskus olen keittänyt keittoa lihaliemikuutiosta ja sipulista, kun muuta ei ollut.
Avatkaa sitten kokonaan uusi ketju, missä pääsette arvostelemaan nakkeja ja sämpylöitä lapsille ostavia äitejä. Miksi haluatte pilata tämänkin ketju jankkaamalla asiasta, joka on tapahtunut vuosikymmeniä sitten?