Eihän kukaan halua köyhää kaverikseen, koska tietää, että se haluaa vain lokkeilla

Oot tosi väärässä kuvitelmasi. Kukaan itseään kunnioittava ei lokkeile oli köyhä tai varakas. Sosiaalisten piirien laajuus ei liity varallisuuteen millään tavalla, paitsi joku ökyrikas on todennäköisemmin yksinäinen.

Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaankaan.

Pahimmat lokkeilijat mitä minulla on vastaan tullut, ovat kyllä olleet ihan varakkaita. Ja ilmeisesti tottuneet maksattamaan kaiken muilla, vanhemmillaan, puolisollaan, kavereillaa, osa jopa keplotellut lapsillaan.

Ei se siitä johdu. Köyhät nyt vaan ei oo mitäãn hyviä tyyppejä. Plus vielä se suomalainen kateus jos jollakin menee hyvin.

Nämä tietyt provot tunnistaa aina tästä samantapaisesta "Nimi, Kaupunki" -muotoisesta allekirjoituksesta. Kiitos ap:lle, että oli näin läpinäkyvä, niin en rupea tosissani vastailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Nämä tietyt provot tunnistaa aina tästä samantapaisesta "Nimi, Kaupunki" -muotoisesta allekirjoituksesta. Kiitos ap:lle, että oli näin läpinäkyvä, niin en rupea tosissani vastailemaan.

Olen ihan kummissani. Mitä tarkoitat?

Nanna

Hyvä ystäväni on köyhä. Yksin elävä ja vielä työkyvytönkin. Varmaankin kaikkein heikoimmassa asemassa oleva. Tykkään hänestä kovasti. Hänen raha-asiat huolettaa. Olen tarjonnut rahaa lainaan, mutta ei ota ja ei tietty ole maksaa takaisin. Antaisinkin rahaa, mutta ylpeys ei varmaan anna ottaa sitä vastaan. Mietin, että veisin kassillisen ruokaa, mutta loukkaantuuko. Vaikeaa.

Provo

Näinhän se on. Jo Raamattu sen sanoo: köyhät ovat AINA keskuudessamme.

Sirkka-mummo

Aloittajajonne, Kontula, 

kuinka sinä olet näin aikaisin hereillä? Onko äidillä yökylässä setä nro 14 tänä vuonna?

Onneksi mulla on vaan köyhiä ystäviä, niin voidaan köyhäillä keskenämme :)

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ystäväni on köyhä. Yksin elävä ja vielä työkyvytönkin. Varmaankin kaikkein heikoimmassa asemassa oleva. Tykkään hänestä kovasti. Hänen raha-asiat huolettaa. Olen tarjonnut rahaa lainaan, mutta ei ota ja ei tietty ole maksaa takaisin. Antaisinkin rahaa, mutta ylpeys ei varmaan anna ottaa sitä vastaan. Mietin, että veisin kassillisen ruokaa, mutta loukkaantuuko. Vaikeaa.

Mä olen ratkaissut tän niin että kutsun ystävää usein meille syömään, tykkään tehdä ruokaa ja tykkään siitä että pöydän ääressä istuu iso porukka eikä kyse ole mistään hyväntekeväisyydestä.

Me ollaan myös kehitetty perinne jo lasten ollessa pieniä että hän tulee lapsensa kanssa meille leipomaan yhdessä aina ennen joulua ja muita juhlapyhiä ja vievät sitten leipomuksista oman osuutensa mukanaan.

Jos pyydän lapsenvahdiksi maksan siitä saman summan kuin maksaisin tuntemattomallekin, vetoan siihen että jätän lapset mieluummin luottoystävän kanssa kuin vieraan. Erityisesti koulujen kesälomilla hän on ollut korvaamaton apu.

Ystäväni on ihana ihminen, eikä ollenkaan yksinäinen vaikka onkin köyhä.

Nyt näyttäisi lupaavalta että hän olisi saamassa vakituisen työpaikan ja sen myötä taloudellinen tilanteensa kohenee, olen tosi iloinen tästä.

Kyllähän köyhyys Suomessa on aina omaa syytä. Jokainen, joka ponnistelee, pääse kyllä köyhyydestä. Mutta jos ainoat ponnistelut liittyvät paskan rykäisemiseen pönttöön, niin kohtalo on sinetöity.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän köyhyys Suomessa on aina omaa syytä. Jokainen, joka ponnistelee, pääse kyllä köyhyydestä. Mutta jos ainoat ponnistelut liittyvät paskan rykäisemiseen pönttöön, niin kohtalo on sinetöity.

Höpsis. Hyvin toimeentulevastakin voi tulla köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi mulla on vaan köyhiä ystäviä, niin voidaan köyhäillä keskenämme :)

Samoin. En ole kiinnostunut sen enempää lokkeilusta kuin hyväntekeväisyydestäkään. Kukaan ei saa taivaspaikkaa tai karmaansa puhtaaksi minun kauttani. Sen lisäksi on todella vaikea keskustella, jos arvomaailmat eivät kohtaa lainkaan. Olen kovasti kaukana muiden keski-ikäisten ruuhkavuosiongelmista, eivätkä ne minua kiinnosta.

Olen kyllä akateeminen, mutta terveys petti jo nuorella iällä.

Vierailija kirjoitti:

Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaankaan.

Pahimmat lokkeilijat mitä minulla on vastaan tullut, ovat kyllä olleet ihan varakkaita. Ja ilmeisesti tottuneet maksattamaan kaiken muilla, vanhemmillaan, puolisollaan, kavereillaa, osa jopa keplotellut lapsillaan.

Ohis, mutta ai että miten ärsyttävää. Alunperin se sanonta meni, että hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.

Köyhä ei automaattisesti ole hyvä eikä antelias, eikä rikas automaattisesti ole paha ja kitsas. Olen tavannut hyviä, köyhiksi luokiteltavia ihmisiä ja todella pahansuopaisia ja ilkeitä, köyhiksi luokiteltavia ihmisiä.

Itse kotivuosina myin kotoa tarpeetonta ja sillä rahalla ostin itselleni jotain, jos ostin.

Sain museokortin joululahjaksi ja fillarilla kävin ystävieni kanssa niillä museotreffeillä.

Jos mentiin kahvilaan, en vaan ostanut mitään.

Yksi serkuista joskus näljäili. Sanoin hänelle aina ole hiljaa.