Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus nuoruudessani ollessani lomalla Rodoksella, istuin eräässä tavernassa juomassa drinkkiäni.  Yhtäkkiä valkoiseksi kalkitusta seinästä takanani ilmestyi käsi. Se käsi oli vitivalkoinen haamumainen ja liikkui siinä jonkin aikaa kuin yrittäen ottaa juomaani pois.

Kysäisin siinä vieressä istuvalta seuralaiseltani, että näkikö hänkin saman. Ei kuulemma ollut nähnyt ja pani koko jutun humalani piikkiin. En tiedä sitten olisiko ollut jonkinlainen hallusinaatio, olinhan kuitenkin jo juonut jonkin verran.

Entä jos drinkkiin oli laitettu jotakin ylimääräistä? Myös baarimikko voi laittaa sekaan huumaavia aineita.

En ole kuullut huumeesta, joka aiheuttaisi yksittäisen harhanäyn ilman että muukin visuaalinen maailma ja oma käytös muuttuu. Ei taida olla mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Hakke kirjoitti:

Sammuuko/syttyykö aina tietyt katuvalot teidän kohdalla?

Joskus. Kutsutaan nimellä Street Light Interference Phenomenon.

Kiitos, "outside building security lights on or off when passing near them"

Tuota tapahtuu myös. Sekin on pistänyt silmään yhden talon kohdalla.

Olen seuraillut miten ihmiset menee katuvalon ohitse, autoja menee jne., mutta ei mitään reaktiota. Sitten omalla kohdallani noin käy. Kokeilin mennä kerran jopa toisella puolella tietä, jolloin väliin jäi autotie, mutta silti sama homma.

Huomasin tuon ekan kerran pentuna Espanjassa, kun käveltiin ja yhdet katuvalot reagoi joka kerta.

Ai niin, kerran olin menossa tuollaisen katulampun luoksen, mutta päätinkin vaihtaa reittiä ajoissa. En ollut edes "sammutus etäisytydellä" lampusta, mutta pelkkä vilkaisu siihen sai sen sammumaan.

Yleensä tuo etäisyys on n. 10 metriä.

Toinen asia joka on tullut monesti vastaan ja jota olen testaillut useasti on ajan tietäminen. Voin tietää milloin tahansa minuutilleen paljonko kello on. Huomasin sen kerran ollessani lenkillä, kun halusin arvioida lenkkini pituutta. Silloin tiesin mihin aikaan lähdin ja kokeilin arvioida miten pitkään olin kävellyt. 

Yllätyin kun katsoin kännykästä, että arvioimani kellonaika oli minuutilleen oikein. Sama tapahtui toisessakin kohtaa lenkkiä, jolloin se alkoi tuntua jo melkoiselta sattumalta.

Testasin tuota myöhemmin mm. olemalla katsomatta mihin aikaan lähdin ja silti aika täsmäsi. Kesälomalla, kun nukuin miten sattuu ja en elänyt kellon mukaan, niin lueskelin kirjaa pitkän aikaa sohvalla. En tiennyt oliko aamu tai ilta ja tuli meleen tuo aika asia. Aattelin kokeilla toimiiko tuo yhä, etenkin kun ei ollut hajuakaan miten pitkällä päivä on. Sain kellonajan mieleeni ja käännyin katsomaan digiboxin näyttö ja jälleen minuutilleen sama aika.

Kerran kokeilin tuota ollessani kaverin kanssa, kun se kysyi mitähän kello mahtaa olla. Sanoin, että voin tietää sen minuutilleen ja ilmoitin kellonajan. Se oli samalla katsomassa kännykästä aikaa ja alko lujaan ääneen väittämään, että näin sen ajan sen kännykästä. En tiedä oliko se sanomani oikea aika, mutta reaktioista päätellen oli.

Onko muut törmännyt moiseen? Teidän, että tuollainen on täysin epäuskottavaa, enkä itsekään siihen usko. En voi silti poistaa asiaa mielestäni, kun olen sen niin monta kertaa varmuudella todennut.

Pitipä testata tuota aika homaa näin pitkän ajan jälkeen ja edelleenhän se toimii...

Se vaan pitää tapahtua täysin spontaanisti, ajattelematta. Vielä kun se toimisi veikkauspelien kansssa samalla tavalla^^

Menetin 20-vuotiaana yllättäen kihlattuni, hänellä oli ollut sydänoireita joita tk:ssa oli vähätelty ja eräänä päivänä sitten sai kohtauksen töissä eikä ambulanssi ehtinyt ajoissa.  Pian aloin löytää sytkäreitä oudoista paikoista, sängystä ja jääkaapista. Minulla oli ollut tapana hukata aina sytkärit  mistä mies oli vitsaillut ja tuntui että vitsaili asiasta nyt haudan takaakin, kun sanoin kyllästyneenä että "ok Jari, riittää" lakkasi sytkäreitä ilmestymästä. Eräänä iltana katselin jotain hääohjelmaa telkkarista ja kyyneleet  valuivat poskilleni kun ajattelin häitäni joita ei tullut, sillä aikaa kun kävin vessassa oli kanava vaihtunut  itsekseen toiselle . Koin tämän viestinä että "älä itketä itseäsi".  Vuosi hautajaisten jälkeen tutustuin mieheen josta  tuli minulle nopeasti muutakin kuin ystävä ja pian olin raskaana. Eräänä iltana odottelin unta kun tunsin käden silittävän vatsaani pyörivin liikkein, luulin sen olevan miesystäväni kunnes tajusin olevani yksin. Pomppasi pelästyneenä pystyyn, mutta sitten pelko haihtui ja tunsin edesmenneen rakkaana antaneen tilanteelle hyväksyntänsä.

Vierailija kirjoitti:

Uneksin, että minun siinä maatessani sängyssä joku paha uhkasi ja levittäytyi päälleni, heräsin  ja sanoin kipakasti: Jeesuksen nimessä ja veressä, poistu! Kyllä helpotti ja tiesin, että Pyhä Henki minussa suojelisi elämääni.

Unihalvaushan tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Menetin 20-vuotiaana yllättäen kihlattuni, hänellä oli ollut sydänoireita joita tk:ssa oli vähätelty ja eräänä päivänä sitten sai kohtauksen töissä eikä ambulanssi ehtinyt ajoissa.  Pian aloin löytää sytkäreitä oudoista paikoista, sängystä ja jääkaapista. Minulla oli ollut tapana hukata aina sytkärit  mistä mies oli vitsaillut ja tuntui että vitsaili asiasta nyt haudan takaakin, kun sanoin kyllästyneenä että "ok Jari, riittää" lakkasi sytkäreitä ilmestymästä. Eräänä iltana katselin jotain hääohjelmaa telkkarista ja kyyneleet  valuivat poskilleni kun ajattelin häitäni joita ei tullut, sillä aikaa kun kävin vessassa oli kanava vaihtunut  itsekseen toiselle . Koin tämän viestinä että "älä itketä itseäsi".  Vuosi hautajaisten jälkeen tutustuin mieheen josta  tuli minulle nopeasti muutakin kuin ystävä ja pian olin raskaana. Eräänä iltana odottelin unta kun tunsin käden silittävän vatsaani pyörivin liikkein, luulin sen olevan miesystäväni kunnes tajusin olevani yksin. Pomppasi pelästyneenä pystyyn, mutta sitten pelko haihtui ja tunsin edesmenneen rakkaana antaneen tilanteelle hyväksyntänsä.

Tapasin nykyisen mieheni samoihin aikoihin kun ex kuoli. Yhdessä emme olleet enää vuosiin mutta meillä oli yhteinen lapsi.

En ollut vielä täysin varma missä uudessa suhteessani mentiin, oliko meillä vielä mitään ihmeempää suhdettakaan.

Unessa seisoimme exän edessä, mitään sanomatta ja hymyillen hän otti kätemme ja yhdisti ne.

Tunsin saaneeni hyväksynnän ja varmuuden.

Tänään kävi outo juttu, olin keittiössä juomassa aamukahvia ja läppärillä. Sivusilmällä muka näin ja kuulin miten mies tuli makuuhuoneesta ja meni vessaan. Ehkä 5min päästä näinkin miehen jalkojen pyörivän sängyn jalkopäässä, sitten mies nousi ylös ja käveli makkarista vessaan. Nousi ylös ekaa kertaa vasta silloin.

Hakke kirjoitti:

Sammuuko/syttyykö aina tietyt katuvalot teidän kohdalla?

Joo, itse en enää juurikaan kiinnitä asiaan huomiota kun se on joka syksyinen ja talvinen ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Hakke kirjoitti:

Sammuuko/syttyykö aina tietyt katuvalot teidän kohdalla?

Joskus. Kutsutaan nimellä Street Light Interference Phenomenon.

Pistin merkille omalla kohdallani, että jos ajattelin voimallisesti, tai vihaisesti jotain asiaa, valo sammui kohdallani joka kerta kun kuljin sen alle. Jos ajatukseni olivat kepeitä ja positiivisia valo ei reagoinut alta kulkuuni. Testasin tuota kun tajusin yhteyden ja näin se meni joka kerta. Että on tämä ihmisen elo mielenkiintoista.

Nuorena tuli oltua varsin villi ja ryypättyä ja käytettyä liimaa yms. Seksi oli päälimmäinen asia elämässä ja ihan kenen kanssa vaan.Erään kerran kotona tuli outo olo (olin noin 19 vuotias) ja jonkinlainen ihmeellinen synnintunto. Vaivuin polvilleen vuoteelle ja itkin kuin pikkulapsi ja tuli uskomaton hyvän olon tunne. Pyysin syntejä anteeksi ja sain ne Jeesukselta. Tästä pari viikkoa ehkä eteenpäin oli kesän loppua tai syksyn alkua ja nukuin yksin huoneessa kun joku valtavan paha ja voimakas kävi kimppuun keskellä yötä ja yritti kuristaa. Huone oli pimeä ja en edes tiedä kauanko tuota jatkui, mutta lopulta sain huudettua Jeesus ja saman tien tuli valtava valo ja tämä paha olio pinkaisi karkuun ja huoneessa alkoi haista ruusuille. Olin kauhusta järkyttyneenä ja heräsin, jollain tavalla todellisuuteen kun aamu aurinko alkoi paistaa huoneeseen. olin istuallaan seinää vasten kädet suojana. Tämän jälkeen meni pitkään ennen kuin tohdin nukkua valot pois päätä Tai oikeastaan en edes nykyään jos olen yksin nuku ilman valoja ja olen aikuinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biologisen äitini lisäksi minulla oli äitipuoli, joka tuli kuvioihin ollessani teini-ikäinen emmekä tulleet toimeen. Äitipuoli valitti meikkaamisestani, vaatteistani ja koetti laittaa minulle ihan pikkulasten kotiintuloajat, tyyliin viikonloppuisin kello 19. En ollut mikään vaikea teini, noudatin kyllä järkeviä sääntöjä mutta äitipuoleni sai minusta kunnes rebelin esiin !  Olin 25-vuotias kun äitipuoleni sitten yllättäen kuoli suihkuun, isä oli ihmetellut miksi oli niin pitkään pesulla ja murtanut lopulta oven. 

Pari viikkoa äitipuolen kuoleman jälkeen olin yksin tämän ja isän yhteisessä asunnossa. Kun maleksin kahvikupin kanssa ympäriinsä, huomasin rippi ja ylioppilas-kuvieni olevan käännetty ympäri, kun kysyin tätä  myöhemmin isältä kielsi koskeneensa niihin.  Keittiössä ostamani pullapussi hyppäsi keskeltä pöytää lattialle kun kävin tupakalla. Kaikista hirvein juttu ja se, joka ajoi minut tukka putkella ulos asunnosta oli kun suihku meni itsekseen päälle! Soitin isälle että juodaan pullakahvit toiste, tuli migreeni. 

Pari vuotta myöhemmin kovassa humalassa isä paljasti asunnossa tapahtuneen "kaikkee hulluu  " hautajaisia edeltäneinä päivinä ja parina niiden jälkeenkin.  Suihku oli mennyt pariinkin kertaan itsekseen päälle, valokuvia oli tippuillut ja isä oli nähnyt punahiuksisen hahmon keittiön ikkunassa. Oli kuulemma syönyt pahasti  jumalaan, mutta ei kummituksiin uskovan miehen maailmankuvaa. 

Jumalaan uskovien tulisi kyllä uskoa myös riivaajiin ja henkiin. Ks. Raamattu. Ei "kummituksiin", mutta siihen että henkimaailma on todellinen.

Mutta eikö Raamattu sano, että kun kuollaan, niin kuollaan ja seuraavan kerran jotain tapahtuu vasta ylösnousemuksen päivänä? Ja että jos joku ottaa yhteyttä vainajiin, kyse on vain pelsepuubin puheista, vainaja itsessään ei viesti mitään. Meediot eivät myöskään pysty ennustamaan tulevaa, vaikka väittävätkin niin joskus tekevän.

Joskus olen nähnyt samaa unta toisen kanssa.

Se tuntui ihmeelliseltä.

Monesti ku ajattelen jotain ihmistä niin hän ottaa kohta yhteyttä.

Usein käy myös niin, että ku harmittelee jotain asiaa mikä meni huonosti tjn. niin jälkeen päin huomaa, että se olikin hyvä. Siitä olenkin oppinut sen, että ei kannata harmitella jos asiat eivät mene aina suunnitelmien mukaan. Vaan antaa asioiden tapahtua niin kuin on mennäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin ekaa sivua, ihan jänniä tarinoita. Voisitte sitten myös kertoa, että miten nämä on järjellä selitettävissä?

Sattuma, unihalvaus, hallusinaatiot.

Yhtenä aamuna keitin aamukahvin ja etsin mukiani. En löytänyt sitä vain mistään. Ihan tosissaan sisuksia kylmäsi ja mietin kummitteleeko täällä vai onko joku käynyt yöllä kun nukuin. Asun siis yksin. Lähdin sitten töihin ja työpäivän aikana sitten mieleen muistui että olin lämmittänyt kahvia illlalla mikrossa ja unohtanut sen sitten sinne. Tulin töistä kotiin ja mikrosta löytyi mukillinen nyt jo kylmää kahvia. Musta tämä kertoo vaikka en ole taikauskoinen tai usko kummituksiin miten ohut tämä rationaalisuuden kuori kuitenkin on. Jos sattuu jotain mitä et kerta kaikkiaan ainakaan heti pysty selittämään.

Minä näin unta, että mustiin pukeutunut mies liikkui vanhempieni kodissa, isäni sanoi unessa ettei onnistu ajamaan miestä pois, pystytkö auttamaan? En onnistunut minäkään unessa mykkää miestä häätämään. Unesta kului pari kuukautta, kun äitini sai sairaskohtauksen, olin isäni ja äitini luona käymässä. Yritimme isäni kanssa auttaa äitiä mutta ambulanssimiehetkään eivät onnistuneet häntä enää elvyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuskodissani ei haamuja näkynyt vaikka oli 30-luvulla valmistunut puutalo, joten en olisi uskonut että  80-luvulla valmistuneessa opiskelija-asuntolassa voisi kummitella. Mutta niinä kolmena vuotena jotka siinä asuin kävi juttuja joita ei voinut pistää kämppiksen tai naapureiden piikkiin. Joku renkkasi vessan ovea   vaikka kämppis oli viikonlopun pois , kynsilakkapullo siirtyi pöydältä sängylle,  korvaani kuiskattiin kun olin yksin keittiössä,  talon hissi seilaili omia aikojaan .  Kaikista kauhein paikka oli kuitenkin pohjakerros jossa pyykkitupa ja kellarivarasto, siellä oli painostava tunnelma ja  tarkkailtu olo, tyhjästä kuivaushuoneesta kuului ääniä ja valot vilkkuivat,  aina tuli olo että nyt äkkiä pois täältä ! Ja päätellen siitä, että kerran eräs poika juoksi syliini kun minä olin menossa ja hän tulossa muitakin ahdisti siellä. 

Kellari ja kuivaushuone olivat varmaan kärsineet kosteudesta. Se selittäisi sähköhäiriön valoissa ja jotkin kosteudesta pitävät ötökät varmaan oli nousseet seiniin ja aiheutti ääniä. Tuo kuiskailu ja kynsilakkapullon siirtyminen tosin ei ole selitettävissä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biologisen äitini lisäksi minulla oli äitipuoli, joka tuli kuvioihin ollessani teini-ikäinen emmekä tulleet toimeen. Äitipuoli valitti meikkaamisestani, vaatteistani ja koetti laittaa minulle ihan pikkulasten kotiintuloajat, tyyliin viikonloppuisin kello 19. En ollut mikään vaikea teini, noudatin kyllä järkeviä sääntöjä mutta äitipuoleni sai minusta kunnes rebelin esiin !  Olin 25-vuotias kun äitipuoleni sitten yllättäen kuoli suihkuun, isä oli ihmetellut miksi oli niin pitkään pesulla ja murtanut lopulta oven. 

Pari viikkoa äitipuolen kuoleman jälkeen olin yksin tämän ja isän yhteisessä asunnossa. Kun maleksin kahvikupin kanssa ympäriinsä, huomasin rippi ja ylioppilas-kuvieni olevan käännetty ympäri, kun kysyin tätä  myöhemmin isältä kielsi koskeneensa niihin.  Keittiössä ostamani pullapussi hyppäsi keskeltä pöytää lattialle kun kävin tupakalla. Kaikista hirvein juttu ja se, joka ajoi minut tukka putkella ulos asunnosta oli kun suihku meni itsekseen päälle! Soitin isälle että juodaan pullakahvit toiste, tuli migreeni. 

Pari vuotta myöhemmin kovassa humalassa isä paljasti asunnossa tapahtuneen "kaikkee hulluu  " hautajaisia edeltäneinä päivinä ja parina niiden jälkeenkin.  Suihku oli mennyt pariinkin kertaan itsekseen päälle, valokuvia oli tippuillut ja isä oli nähnyt punahiuksisen hahmon keittiön ikkunassa. Oli kuulemma syönyt pahasti  jumalaan, mutta ei kummituksiin uskovan miehen maailmankuvaa. 

Jumalaan uskovien tulisi kyllä uskoa myös riivaajiin ja henkiin. Ks. Raamattu. Ei "kummituksiin", mutta siihen että henkimaailma on todellinen.

Mutta eikö Raamattu sano, että kun kuollaan, niin kuollaan ja seuraavan kerran jotain tapahtuu vasta ylösnousemuksen päivänä? Ja että jos joku ottaa yhteyttä vainajiin, kyse on vain pelsepuubin puheista, vainaja itsessään ei viesti mitään. Meediot eivät myöskään pysty ennustamaan tulevaa, vaikka väittävätkin niin joskus tekevän.

Raamatun mukaan nousemme ylösnousemusruumiissä odottamaan joko Paratiisillisiin olosuhteisiin tai Tuonelaan, ja Raamtussa sanotaan että Jeesus meni alas Tuonelaan ja saarnasi siellä vangittuina oleville hengille.

Emme tiedä tarkalleen mitä nuo henget voivat tehdä muttakyllä heitä siis oli jos Jeesus meni niitten luokse.

Emme saa yrittää ottaa yhteyttä ainakaan itse henkiin. Mutta meidän on osattava toisaalta erotella henget, eli kyllä niitä jotenkin keskellämmekin liikkuu. Ovatko sitten omaisiamme jne on toinen juttu.

Jeesuksella ainkin oli valta ja voima liikkua Kuolemasta Tuonelaan ja Paratiisiin ja tulle ilmestyä  vielä entiseen ruumiiseen sitoutuneena uudellee elämäänkin ( pyysi laittamaan Tuomasta käsiinsä katensä ja tuntemaan naulanjäljet) Mutta emme tiedä onko muilla kuolleilla kyky tähän.

Vierailija kirjoitti:

Yhtenä aamuna keitin aamukahvin ja etsin mukiani. En löytänyt sitä vain mistään. Ihan tosissaan sisuksia kylmäsi ja mietin kummitteleeko täällä vai onko joku käynyt yöllä kun nukuin. Asun siis yksin. Lähdin sitten töihin ja työpäivän aikana sitten mieleen muistui että olin lämmittänyt kahvia illlalla mikrossa ja unohtanut sen sitten sinne. Tulin töistä kotiin ja mikrosta löytyi mukillinen nyt jo kylmää kahvia. Musta tämä kertoo vaikka en ole taikauskoinen tai usko kummituksiin miten ohut tämä rationaalisuuden kuori kuitenkin on. Jos sattuu jotain mitä et kerta kaikkiaan ainakaan heti pysty selittämään.

Kun unohdit mikroosi illalla kahvin ja muistit sen töissä ja palattuasi oli kuppi siellä niin mikä tässä on yliluonnollista?

Olin vessassa, ovi auki koska vain meikkasin ja näin peilin kautta avovaimoni laskeutuvan portaat ja menevän keittiöön , ihmettelin asiaa sillä hänellä oli vapaapäivä. Menin perästä kysyen "kulta eikö nukuta" mutta keittiö oli tyhjä.