Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3959)
Vierailija kirjoitti:
"Ihmismieli on mestari keksimään tarinoita ja näkemään ja kuulemaan olemattomia."
Tämän olen kokenut!
- Elokuinen pilvinen ilta kesämökillä, jonne oltiin menty viikonlopun viettoon vaimoni ja siskoni kanssa. Joskun myöhemmin illalla noin klo 22 jälkeen sain pitkäsiiman madotettua ja lähdin systerin kanssa sitä laskekaan, vaimoni 6kk:a raskana ei vesille lähtenyt. Sinä nä pitkäsiimaa laskiessa sattui silmiin muutaman sadan metrin päässä varsin kookas hahmo järvellä, joka liikkui varsin nopeasti ja ihan täydellisesti ääntä pitämättä. Siinä illan puolipimeässä yritän tihruta, mikä se on, onko hirvi uimassa vai mitä, ei tule aaltoja, ei polsketta ja pimeässsä vaikuttaa olevan soutuvenettä suurempi. Silmät ovat näkevinään sarvet 'hirven' päässä ja monta muuta asiaa. Lopulta katkaisen pitkäsiimän ja lähdemme varovasti soutamaan kohti näkyä. *Hirvi' paljastuu veteen pudonneeksi säähavaintopalloksi, jota kevyt tuulenvire kuljettaa hyvää vauhtia pitkin järven pintaa, itse koje ei ole enää mukana.
- Pointti on tosiaan edellisen kirjoittajan mainitsema "ihmismieli on mestari keksimään tarinoita ja näkemään ja kuulemaan olemattomia.", että asia (tässä säähaavaintopallo) joka ei mahtunut tavalliseen ymmärrykseen sai mielen keksimään solkenaan erilaisia vaihtoehtoja ilmiölle.
Tunsin kaverin ilmavoimista ja lähetin A4 kokoisen näytteen polttoaineelta haisevasta kumikrämmäleestä. Sain aikanaa vahvistuksen sille, että kyseessä oli venäläinen säähavaintopallo eikä edes harvinainen sellainen.
🎵Ei kannata aina uskoa sitä, mitä luulee näkevänsä🎵
Ei niin, paitsi että täällä, vauviksella järkiselityksille tulee alapeukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko sitten tulimme naisystäväni asunnolle. Laskin lompakkoni ja kännykkäni eteisen lipaston päälle. Meni pari sekuntia ja kuului todella omituinen kopsahdus lipaston suunnalta ja ihan kuin jotain olisi lattialle tippunut. Jäimme molemmat tuijottamaan lipastoa. Mitään selitystä äänelle ei keksitty, vaikka kävimme paikkoja läpi.
Viimeksi siivotessa nostit lipaston yhden jalan lattialistan päälle, sen verran huterasti että se lompakon ja kännyn laitto tönäisi sen jalan alas listalta- tai niin reunalle että siitä kohta lipasto painollaan sen siirsi?
Hyvä ehdotus mutta noin ei käynyt. Mitään liikettä lipaston suunnalta ei tullut kun ääni tuli. Kaikki pysyi täysin paikallaan. Satuin katsos vielä juuri katselemaan siihen lipaston suuntaan kun se ääni tuli.
Ketju vaihtunut matkalla toiseksi (paranormaalisti?)
"ovat kuitenkin järjellä selitettävissä" vaihtui
"onpas ihmehammajaisia olemassa" - tinkaukseksi.
Näin tällaisissa aina.
On se vaikeaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko sitten tulimme naisystäväni asunnolle. Laskin lompakkoni ja kännykkäni eteisen lipaston päälle. Meni pari sekuntia ja kuului todella omituinen kopsahdus lipaston suunnalta ja ihan kuin jotain olisi lattialle tippunut. Jäimme molemmat tuijottamaan lipastoa. Mitään selitystä äänelle ei keksitty, vaikka kävimme paikkoja läpi.
Viimeksi siivotessa nostit lipaston yhden jalan lattialistan päälle, sen verran huterasti että se lompakon ja kännyn laitto tönäisi sen jalan alas listalta- tai niin reunalle että siitä kohta lipasto painollaan sen siirsi?
Hyvä ehdotus mutta noin ei käynyt. Mitään liikettä lipaston suunnalta ei tullut kun ääni tuli. Kaikki pysyi täysin paikallaan. Satuin katsos vielä juuri katselemaan siihen lipaston suuntaan kun se ääni tuli.
jokin pino sisällä lipaston laatikossa sopivasti vinksallaan, vaikka kirjapino, joka sitten kaatui?
Muutama viikko sitten eräänä pimeänä ja sateisena iltana istahdin pahaa aavistamatta pöntölle, ja siinä jonkin aikaa otsasuoni pullottaen ilmeisen muhkeaa torttua synnytettyäni vilkaisin pönttöön ennen sen vetämistä ja kauhukseni huomasin että se oli tyhjä. Ei mitään. Mihin voi arviolta kilon jytky kadota jälkiä jättämättä itsestään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äsken talitiainen koputti ikkunalautaan ikkunan ulkopuolella ja räpytteli ikkunassa ja katseli minua. Menin toiseen huoneeseen ja tuli sinne ja katsoi minua sieltäkin. Annoin ikkunalaudalle leipää mutta ei tullut syömään sitä. Sillä oli kai muuta asiaa ja terveyhdys vaikka mieheltäni väli tilasta, on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Äsken talitiainen koputti ikkunalautaan ikkunan ulkopuolella ja räpytteli ikkunassa ja katseli minua. Menin toiseen huoneeseen ja tuli sinne ja katsoi minua sieltäkin. Annoin ikkunalaudalle leipää mutta ei tullut syömään sitä. Sillä oli kai muuta asiaa ja terveyhdys vaikka mieheltäni väli tilasta, on kuollut.
Ne etsivät viimeisiä hyönteisiä ikkunalautojen väleistä, saavat koputtelemalla ne liikkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nähnyt sinisen hehkuvan valopallon taivaalla ikkunani edessä yöllä, olin silloin jalkeilla ja täysin hereillä. Kosketuksia, kylmiä ilmavirtoja läheisten kuolemien jälkeen. Pari kertaa on tapahtunut kaulakorun kanssa outo juttu, koru on tippunut ehjästä ketjusta ja se korun kiinnitysosa oli myös ehjä, oli siis sellainen ettei sitä edes saanut auki vaan ketju pujotettiin siitä sisältä. Ketju jäi kaulaan ja koru tipahti ehjänä pöydälle. En keksi mitään mitään selitystä tälle.
Olin kerran oikeassa ja vaimo myönsi sen. Tapausta tutkitaan edelleen, eikä luonnollista selitystä ole löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin mökillä ulkohuussissa talvella pimeässä ja kuulin tervehdyksen oven takaa, siis aivan selkeän "Hei" - sanan. Tervehdin takaisin ja sanoin että hetki menee. Luulin että mies siellä ilmoitti olevansa vessajonossa. Kyllä meni kylmikset kun tulin vessasta ulos, ei ketään missään eikä muiden kuin minun jäljet lumessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkovalo syttyi ja lasin läpi kuistilla näkyi ihmisen hahmo.
Avasin oven eikä siinä ollutkaan ketään. Lumessa ei ollut jalanjälkiä.
Oli pyhämiestenpäivän ilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi pari kysymystä niistä 'edellisistä elämistä':
Jotkut ihmiset kuulemma muistavat asioita edellisestä elämästään, mutta muistaako kukaan heistä mitä tapahtui siinä välissä eli miten hän joutui nykyiseen elämäänsä?
Onko edelliset elämät aina eletty menneisyydessä vai muistaako kukaan tulevaisuudessa elämäänsä elämää, eli onko aika sellainen muuri jonka yli sielukaan ei pääse?
Ovatko kaikki heistä eläneet sellaisessa menneisyydessä, joka on tarkalleen meidän historiankirjoituksemme mukainen, vai muistaako joku menneisyyden joka on vain melkein samanlainen kuin meidän menneisyytemme?
En muista, mulle mulle on näytetty vilaus siitä ikuisesta, johon sielu liittyy, kun menee "lepotilaan", eikä halua enää syntyä uudelleen heti. Olemme kaikki yhtä ja samaa energiaa. Valtava, koko maailmankaikkeuden kokoinen "energiapilvi" tai massa, jolla on tietoisuus. Olin samaan aikaan oma itseni, mutta myös kaikki, mitä on koskaan ollut olemassa tai mitä tulee koskaan olemaan. Asiaa on hyvin vaikea selittää, mutta kun liityt siihen kollektiiviseen sieluun, niin siellä ei ole mitään kysymyksiä, koska kaikki on koettu ja kaikki on tiedossa. Luulen, että sitä olotilaa nimitetään nirvanaksi.
Siellä ei voi kuitenkaan kokea mitään, koska kaikki on jo koettu kollektiivisesti. Kun sielu on nauttinut levosta ja rauhasta tarpeekseen ja haluaa taas kokea jotakin, pieni kappale energiaa irtautuu tuosta kollektiivisesta sielusta/tietoisuudesta ja etsii fyysisen olomuodon.
Hyvin selitetty ja tuossa tilassa voi elää myös elämää, tiedostaen että kaikki olemme täysin yhtä. Sen voi tuoda myös kokemukselliselle tasolle ihan joka hetkeen.
Aikaa ei ole olemassa, se on illuusio. On vain ikuisuus ja ikuinen elämä, jossa voi olla jossakin tietyssä muodossa ja tarkastella asioita tietystä perspektiivistä ja näitä voi myös muuttaa.
Nuo entisten elämien regressiot sun muut ovat usein vain kiinnittymistä kollektiiviseen tajuntaan eivätkä sidoksissa henkilöön itseensä, näitä muistoja voi tulla ja mennä ja henget koko ajan sotkevat niitä myös.
On paljon hedelmällisempää katsella kohti tulevaa ja elää luovasti sellaisten asioiden äärellä, mistä pitää.
Karmasta ka dharmasta kannattaa pitää huolta, ettei sotke elämäänsä ongelmiin.
Näissä huuhaa-palveluissa kannattaa olla myös tarkkana siinä, että niitä tehdään toisten kanssa. Asiakkaan olemus sekoittuu silloin palvelunantajan olemukseen ja voi käydä jopa niin, että henki tai ajatusmalli palveluntarjoajasta tulee asiakkaaseen ja asiakas maksaa siitä, että ottaa palveluntarjoajan ongelman kannettavakseen.
Älkää haaliko itsellenne ongelmia vaan jos elämässä tulee tyhjiä hetkiä niin käyttäkää ne heti kehittymiseen ja sielujenne jalostamiseen kohti korkeampaa laatua, ei regressoitumiseen.
Kyllä minun erikoisemmat unet ja mielikuvat liittyvät sukutaustaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaan kissani kuoleman jälkeen kuulin illalla hänen askeleensa ja oven raaputusta sekä naukumista sekä ruokakupin rohinaa. Tunsin myös hänen läsnäolon vieressäni ja kuulin kehräämis ääntä.
Taisin mennä hetkellisesti sekaisin surusta kun tuollaisia harhoja kuulin 🤔
Tosin olen pienestä asti nähnyt satunnaisesti enneuniakin ja ollut herkkä vaistoamaan asioita. Joskus näen myös ennalta tulevia merkkejä siitä, että joku tuttu ottaa minuun yhteyttä..
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko sitten eräänä pimeänä ja sateisena iltana istahdin pahaa aavistamatta pöntölle, ja siinä jonkin aikaa otsasuoni pullottaen ilmeisen muhkeaa torttua synnytettyäni vilkaisin pönttöön ennen sen vetämistä ja kauhukseni huomasin että se oli tyhjä. Ei mitään. Mihin voi arviolta kilon jytky kadota jälkiä jättämättä itsestään?
Minulla käynyt tuo sama. Jättipyyttoni hävinnyt pöntöstä. Ukki selitti, siinä voi olla pöntössä sillä hetkellä joku ali- (tai yli) paine, mikä "imasee" sen pötkylän syvemmälke putkeen. Varsinkin kerrostalojen vessoissa käy näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsken talitiainen koputti ikkunalautaan ikkunan ulkopuolella ja räpytteli ikkunassa ja katseli minua. Menin toiseen huoneeseen ja tuli sinne ja katsoi minua sieltäkin. Annoin ikkunalaudalle leipää mutta ei tullut syömään sitä. Sillä oli kai muuta asiaa ja terveyhdys vaikka mieheltäni väli tilasta, on kuollut.
Ne etsivät viimeisiä hyönteisiä ikkunalautojen väleistä, saavat koputtelemalla ne liikkeelle.
Kiitos tiedosta.
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko sitten eräänä pimeänä ja sateisena iltana istahdin pahaa aavistamatta pöntölle, ja siinä jonkin aikaa otsasuoni pullottaen ilmeisen muhkeaa torttua synnytettyäni vilkaisin pönttöön ennen sen vetämistä ja kauhukseni huomasin että se oli tyhjä. Ei mitään. Mihin voi arviolta kilon jytky kadota jälkiä jättämättä itsestään?
Kiinteä pökäle on voinut liukua hajulukon mutkan yli suoraan viemäriin, mikäli kyseessä oli pitkä pökäle.
Alue: Aihe vapaa
mikä kaikki unessa näkemäsi ei tapahtunut?