Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3731)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa miten tässäkin ketjussa osa näyttää uskovan aivan sumeilematta kaikki jutut mitä täällä kirjoitetaan. Esim. uskovainen ei epäile hetkeäkään kuullessaan jonkun aivan selvästi keksityn rukousvastauskertomuksetn, horoskooppeihin uskova näkee asiat sen kautta yms. Ja täällä menee mikä tahansa huuhaa läpi.
Entä jos kertoisin, että olen tässä ketjussa keksinyt juttuja ja te otatte ne tosissaan?
Ei sillä ole minulle ainakaan väliä, jos kerrot juttuja, jotka olisivat aivan hyvin voineet tapahtua. Jos tiedän jo esim. oman kokemukseni perusteella, että jonkinlainen ilmiö on olemassa, sanotaan vaikka että "kummituksina" täällä liikkuvia henkiä. Jos kerrot tarinan kotonasi näkemistäsi kummituksista, niin ei en todellakaan tiedä onko näin vai keksitkö sen itse, mutta ei se loppujen lopuksi ole tärkeää, kun en edes tunne sinua, eikä se vaikuta minun maailmankatsomukseeni, oliko juuri sinun tarinasi totta vai ei.
Sitten ehkä olisi merkitystä, jos olisit minun tuttuni, koska silloin liittäisin kertomasi juuri sinuun ja kertomasi muovaisi käsitystäni sinusta. Silloin ehkä miettisin motiivejasi kertoa keksittyjä juttuja,jos ne sellaisiksi paljastuisivat ja että valehteletko kenties muutenkin.
Eli loppujen lopuksi tässäkään ei ole mitään muuta kuin vimmainen halu uskoa johonkin ihmeelliseen. Se että sinä et ymmärrä jotain asiaa tai ilmiötä, tai tulkitset sen omista lähtökohdistasi vaikka kummitteluksi ei tee siitä todellista.
Onko siis tässä oikeasti muuta jäljellä kuin halu uskoa johonkin ja ryhmä ihmisiä jotka kertoo joko keksittyjä tai väärin tulkittuja juttuja jotka samanmieliset esittää uskovansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo nelisen vuotta aikaa.
Parhaan ystävättäreni miehen teini-ikäinen tytär oli ongelmanuori.
Hän oli tyyliä anorektisen laiha, gootti-tyyliä? Mustaa pitsiä, mustaa huulipunaa ja mustat hiukset ym. Koulusta pinnaamista päihteitä ja syömishäiriöitä, terapiaa terapian perään...
Itse tulin hänen kanssaan hyvin toimeen. Jankutin hänelle usein kuinka luova ja taiteellisesti lahjakas hän on.Tuohon aikaan mulla oli ongelma. Töissä oli alettu laittamaan porukkaa pihalle. Puhuin ystävättärelleni, kuinka huomena sitten minutkin pistetään pellolle 99,99% varmasti.
Tytär kuuli tämän ja pyysi minut huoneeseensa. Hän sanoi tekevänsä minulle "onnea ja menestystä"- taian. Hänellä oli kaikenlaista sälää siinä ja jopa pieni musta valurautapata jossa oli hopeinen tähtikuvio.
Taistelin pitääkseni naamani vakavana! Kiitin häntä lopuksi loitsusta ja halasin häntä koska olin niin liikuttunut että hän halusi omalla tavallaan auttaa. Hän oli nähnyt esitykseensä selvästi vaivaa.
No, seuraavana päivänä pomo pyysi puheilleen. Ajattelin, että nyt se sitten tapahtuu.
En ollut uskoa korviani! Olin kuin puulla päähän lyöty, kun pomo tarjosi minulle ylennystä ja palkankorotusta toisessa toimipisteessä, joka kaiken lisäksi oli kävelymatkan päässä kotoani! Miten olinkaan kiroillut noita pitkiä hankalia bussimatkoja joiden välillä oli yksi vaihtokin.
Tiesin olevani hyvä ja ammattitaitoinen mutta tiimissämme oli monta muutakin hyvää ja ammattitaitoista tyyppiä, jotka eivät saaneet ylennystä vaan jopa potkut...
Tiedä sitten oliko se taikaa vai oliko minulla vain tuuria mutta kaikki meni niin ihmeen hyvin, ettei enää parempaa olisi voinut toivoa.
No taikaa ei ainakaan. Kokemuksesta tiedän että työsuhteeseen liittyvät jutut joudutaan valmistelemaan hyvissä ajoin, koska niihin liittyy moni asia ja ihminen (kuten HR, palkanlaskenta, luottamushenkilö ja vaikka uuden työpisteen kalustaminen uuteen toimipaikkaan). Tässä menee vähimmilläänkin päiväkausia.
Eli päätös sinun tapauksessa oli tehty jo paljon ennen kuin tuo taikatemppu tehtiin.
Oikeen malliesimerkki siitä kun halutaan väkisellä uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hampaita irronnut unessa ,aina kun joku läheinen kuollut.
Mulla on kuollut läheisiä. En ole kertaakaan nähnyt unta hampaiden irtoamisesta. Miten tämä on selitettävissä?
Siten se on selitettävissä että sinä et näe enneunia, ja se toinen näkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mahdollista arvata kaikkia liikkeitäni, kumpi käsi ylhäällä jne. keksin tarkoituksella epätodennäköisiä liikkeitä ja tekoja. Tyttö muutti perheineen pois enkä tavannut häntä enää koskaan. Ei ollut kavereitani alunperinkään vaan isoäitini puolitutun naapurin tyttö. Tiedän ainakin hänen nimensä toki ja tuolloisen sukunimensä. Ehkä yritän löytää hänet nyt netin kautta kun asia tuli taas mieleen. Olisi mielenkiintoista kuulla hänen selityksensä tspahtuneesta. Tuolloin 80-luvulla ei ollut niin paljon keinoja löytää häntä eikä ollut tarvettakaan. Pidin asiaa lapsenuskossani kuitenkin jotenkin "normaalina" vaikkakin erittäin outona juttuna. Vasta myöhemmin ymmärsin kunnolla miten erikoinen asia oikeasti oli. Mitään edes lähellekään samanlaista en ole kokenut yli 40 vuoden aikana sen jälkeen.
Vielä tuohon lisäyksenä, että istuin usein lapsena ja nuorena tuossa samassa huoneessa, jossa tyttö oli ja yritin ratkoa miten hän näki liikkeeni. En tosiaan ole löytänyt järkevämpää selitystä kuin oikeaa kaukonäkötaitoa tähän päivään asti.
Olisiko hän kuullut herkästi ja päätellyt siitä?
Taloon oli juuri tehty peruskorjaus, joten seinät oli lisäeristetty ja ovikin oli uusi tiivistetty ja eristetty malli, jotta makuuhuoneeseen ei enää vetäisi. Siksi toiseksi ei voi tietää äänestä kumpi käsi tai jalka saatika mitkä sormet liikkuu. Lisäksi huone ja esineistö oli vierasta hänelle. Taisi olla ekoja kertoja kylässä. Olen miettinyt asiaa aikoinani pääni puhki ja kysellyt asiasta esim. vanhemmiltani, koulu- ja työkavereiltani että tietävätkö mitään vastaavaa. Ihan kuin eivät olisi pitäneet minua tarpeeksi outona jo ennen sitä.
En pitänyt tätä kertomusta kovin uskottavana alun perinkään, mutta loppukin pohja putoaa pois kun alat luettelemaan liikaa yksityiskohtia. Vai että oikeen tiivistetty ja eristetty malli.
Tuo juttu on kuin yhden entisen kaverini kertomaa. Hänellä oli pakonomainen tarve keksiä tarinoita ja aina laittaa vähän paremmaksi kuin muut. Jos hänen jutuissa tarttui johonkin epäloogisuuteen, oli selitykset justiin tuota luokkaa. Kaikenlaisia yksityiskohtia alkoi tulla hyvinkin tarkasti.
Kertomaasi tapausta ei selvästikään ole tapahtunut, ja lisäjutuilla kaivat vaan syvempää kuoppaa. Ihan mielenkiinnosta, voisko joku tähän tarinaan uskova perustella miksi ei epäile tapahtunutta?
Sama täällä. Juttu "haiskahti" jo alun perinkin mutta nyt en usko sitä vähää, kun ruvetaankin yhtäkkiä muistamaan miten taloon olikin tehty remontteja ja hankittu hirmuisen tiivis ovi...jne.
Vierailija kirjoitti:
Yksi hyvin erikoinen sattuma, luonnollinen tai yliluonnollinen, sattui aika paljon nuorempana, pikkutunneilla ja yksin kotona.
Suomeksi sanottun runkkasin. Ja aivan täsmälleen laukeamisen hetkellä pimentyikin ympäröivä maailma. Luulin että joku on paikalla ja pelleilee, mutta ei. Sähkökaapista oli palanut sulake, ja teknisesti ottaen syyksi löytyi oikosulku eräässä kierrekantaisessa lampussa. En osaa vieläkään päättää, oliko tämä vain ja ainoastaan hyvin outo sattuma.
Eiköhän ollutkin niin, että rxnkkasit niin usein, että oli selvää, että jotain erikoistakin tapahtuu samalla hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ha2mpaita irronnut unessa ,aina kun joku läheinen kuollut.
Mulla on kuollut läheisiä. En ole kertaakaan nähnyt unta hampaiden irtoamisesta. Miten tämä on selitettävissä?
Poltat niin paljon pilveä, ettet muutenkaan näe unia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hampaita irronnut unessa ,aina kun joku läheinen kuollut.
Mulla on kuollut läheisiä. En ole kertaakaan nähnyt unta hampaiden irtoamisesta. Miten tämä on selitettävissä?
Siten se on selitettävissä että sinä et näe enneunia, ja se toinen näkee.
Onko se ainoa mahdollinen selitys? Vai olisiko todennäköisempää, että minä en näe enneunia eikä kyllä kukaan muukaan.
Edelleen odotan vastausta kysymykseeni enneunesta joka on selkeästi ennustanut jonkun tapahtuman, joka on sitten tapahtunut. Tai semmoinenkin käy mikä ei ole vielä tapahtunut. Sen verran kuitenkin rajoitan, että enneuneksi ei käy mikään yleinen, kuten lento-onnettomuus, luonnontuho tai vastaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kohtaamiset" ovat olleet välillä pitkään poissa, mutta huomaan että joka kerta kun mun mieliala alkaa olla myrskyinen, se herättää hengissä vipinää. Ihan kuin negatiivinen energia houkuttelisi niitä.
Näin joskus valo-olennon yhden ihmisen luona. En sanonut mitään. Viimeksi pari päivää sitten menin käymään taas ja mietin mielessäni ettei ole tätä sen yhden kerran jälkeen näkynyt. Samalla hetkellä lensi tavaroita lattialle, siten että me molemmat paikallaolijat sen näimme.
Olen saanut tiedon tuttujeni kuolemasta ennakkoon. Myös erään kuolinhetkellä hän kävi kertomassa terveisensä.
Huomasin keväällä ajattelevani yhtä asiaa aika vahvasti ja aloin myös samalla järkeillä siihen ratkaisua. Niin sitten kävi, että huomasin kesän mittaan että pahin kauhuskenaarioni toteutui, tosin yllätti laajuudellaan. Onneksi en ollut niin yllättynyt, koska oli vahva intuitio että näin tulee tapahtumaan. Muutenkin vaistoan melko nopeasti ihmisistä heidän todelliset ajatuksensa.
Olen muutamia kertaa ajatellut aika vahvasti joidenkin ihmisten kuolemaa tai yhtäkkiä jotain julkisuuden henkilöä, joka ei ole minulle mikään seurauksen kohde, tai ollut oikeastaan julkisuudessakaan pitkään aikaan ja kohta tämä onkin kuollut tyyliin heti seuraavana päivänä.
Astiat, esineet ja ruoat lentäneet joskus nenän edessä tai suorastaan päälle. Yhden kerran paiskautui kaapista puukko jalkaan, verta tuli paljon, mutta en löytänyt kohtaa mihin se olisi osunut. Jalassa ei ollu kipua, eikä haavaa.
Mt-ongelmat aiheuttavat poltergeistia. Olen vierestä todistanut ilmiötä. Syytä ei vielä tiedetä.
Tuskin se on hengistä peräisin.
Edellinen kommentti on saanut alapeukkuja mutta itse MELKEIN uskon, että mt-ongelmat aiheuttavat jotain outoja sattumuksia.
Eräs yhteinen ystävämme sairastui ja oikein rytinällä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tuossa mania-vaiheessaan hän tietysti itsekin touhusi kaikkea erittäin kummallista mutta täytyy sanoa että, kun hän ravasi useissa paikoissa kyläilemässä, niin aina sattui että keittiön valaisin rupesi pyörimään, toiset lamput räpsyivät tai sammuivat, telkkari paukahti päälle, radiosta ei meinannut löytyä asemaa...
Ensin emme uskoneet häntä vaan ajattelimme, että hän hourii. Mutta pakko kai se oli uskoa kun me muut kaverit keskenämme kerroimme mitä hänen kyläilyjensä aikoihin tapahtui, meidän tavallisissa kodeissamme.
Sitten kun tämä frendi sai sairaalajakson jälkeen oikeat lääkkeet, oudot ilmiöt loppuivat hänen kyläillessään.
Jos joku osaa selittää tämän järjellä, niin odotan vastauksia ihan nöyränä ja mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena poikaystäväni luona yötä, ja aamulla poikaystäväni ja hänen äitinsä lähtivät käymään jossain ja minä jäin yksin nukkumaan poikaystäväni sänkyyn. Sängystä näki suoraan makuuhuoneen ovelle, joka oli jätetty auki. Toisten lähdettyä nukuin vielä jonkin aikaa sängyssä, kunnen heräsin ja avasin silmäni. Näin suoraan ovella seisovan noin 5-vuotiaan lapsen hahmon. Tiesin ettei talossa voinut olla ketään muuta, ja koska olen saanut ennenkin unihalvauksia (joskin toisenlaisia), suljin välittömästi silmäni. Samalla sekunnilla, kun suljin silmäni kuulin kuiskauksen "Tiedän, että tiedät minun olevan totta" aivan vasemman korvani juurella. Kuiskaaja kusikasi tämän todella ylimielisellä nuoren pojan äänellä, ja siis voisin vannoa jos en tietäisi tämän olleen unihalvaus sen olleen täysin totta. Lisäksi matkan ovelta sängylle tulisi kestää useita sekuntteja, joten se, että olio päätyi kuiskaamaan sentin päähän korvastani kirjaimellisesti silmän räpähdyksessä oli niin karmivaa.
Tämän jälkeen heti pakotin itseni heräämään unihalvauksesta heiluttelemalla varpaita ja sormia, eikä todellakaan tullut unta enää tuon jälkeen. En ole uskaltanut nukkua tuolla poikaystäväni äidillä yksin enää, sillä tuo kokemus oli niin aidon tuntuinen ja pelottava. Luojan kiitos olin saanut ennenkin unihalvauksia ja tiesin heti mistä on kyse, enkä avannut silmiäni ennen kuin olin herännyt kunnolla. Yhä vieläkin muistan tuon kuiskauksen aivan, kuin se olisi tapahtunut oikeasti ja kylmät väreet menevät selässä huh.
Tiede jo tietää ns vasemman puolen miehen äänen, sillä ääni tulee aina vasemmalta.
Minulle kanssa tuli vasemmalta tieto veljeni kuolemasta. Mutta hyvin varovaisesti ilmaisten. Koska Jeesus Istuu jumalan oikealla puolella niin silloin ääni tulee meille vasemmalta!
Ohoh. Nyt mennään kyllä jo hämärä-osastolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kohtaamiset" ovat olleet välillä pitkään poissa, mutta huomaan että joka kerta kun mun mieliala alkaa olla myrskyinen, se herättää hengissä vipinää. Ihan kuin negatiivinen energia houkuttelisi niitä.
Näin joskus valo-olennon yhden ihmisen luona. En sanonut mitään. Viimeksi pari päivää sitten menin käymään taas ja mietin mielessäni ettei ole tätä sen yhden kerran jälkeen näkynyt. Samalla hetkellä lensi tavaroita lattialle, siten että me molemmat paikallaolijat sen näimme.
Olen saanut tiedon tuttujeni kuolemasta ennakkoon. Myös erään kuolinhetkellä hän kävi kertomassa terveisensä.
Huomasin keväällä ajattelevani yhtä asiaa aika vahvasti ja aloin myös samalla järkeillä siihen ratkaisua. Niin sitten kävi, että huomasin kesän mittaan että pahin kauhuskenaarioni toteutui, tosin yllätti laajuudellaan. Onneksi en ollut niin yllättynyt, koska oli vahva intuitio että näin tulee tapahtumaan. Muutenkin vaistoan melko nopeasti ihmisistä heidän todelliset ajatuksensa.
Olen muutamia kertaa ajatellut aika vahvasti joidenkin ihmisten kuolemaa tai yhtäkkiä jotain julkisuuden henkilöä, joka ei ole minulle mikään seurauksen kohde, tai ollut oikeastaan julkisuudessakaan pitkään aikaan ja kohta tämä onkin kuollut tyyliin heti seuraavana päivänä.
Astiat, esineet ja ruoat lentäneet joskus nenän edessä tai suorastaan päälle. Yhden kerran paiskautui kaapista puukko jalkaan, verta tuli paljon, mutta en löytänyt kohtaa mihin se olisi osunut. Jalassa ei ollu kipua, eikä haavaa.
Mt-ongelmat aiheuttavat poltergeistia. Olen vierestä todistanut ilmiötä. Syytä ei vielä tiedetä.
Tuskin se on hengistä peräisin.Edellinen kommentti on saanut alapeukkuja mutta itse MELKEIN uskon, että mt-ongelmat aiheuttavat jotain outoja sattumuksia.
Eräs yhteinen ystävämme sairastui ja oikein rytinällä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tuossa mania-vaiheessaan hän tietysti itsekin touhusi kaikkea erittäin kummallista mutta täytyy sanoa että, kun hän ravasi useissa paikoissa kyläilemässä, niin aina sattui että keittiön valaisin rupesi pyörimään, toiset lamput räpsyivät tai sammuivat, telkkari paukahti päälle, radiosta ei meinannut löytyä asemaa...
Ensin emme uskoneet häntä vaan ajattelimme, että hän hourii. Mutta pakko kai se oli uskoa kun me muut kaverit keskenämme kerroimme mitä hänen kyläilyjensä aikoihin tapahtui, meidän tavallisissa kodeissamme.
Sitten kun tämä frendi sai sairaalajakson jälkeen oikeat lääkkeet, oudot ilmiöt loppuivat hänen kyläillessään.
Jos joku osaa selittää tämän järjellä, niin odotan vastauksia ihan nöyränä ja mielellään.
Näistäkään ei ole mitään muuta kuin sinun kertomus. Minulle tulee tästä heti mieleen kognitiivinen dissonanssi.
Mikähän siinä on, että näistä on aina kertomuksia, mutta ei koskaan videota tai edes kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena poikaystäväni luona yötä, ja aamulla poikaystäväni ja hänen äitinsä lähtivät käymään jossain ja minä jäin yksin nukkumaan poikaystäväni sänkyyn. Sängystä näki suoraan makuuhuoneen ovelle, joka oli jätetty auki. Toisten lähdettyä nukuin vielä jonkin aikaa sängyssä, kunnen heräsin ja avasin silmäni. Näin suoraan ovella seisovan noin 5-vuotiaan lapsen hahmon. Tiesin ettei talossa voinut olla ketään muuta, ja koska olen saanut ennenkin unihalvauksia (joskin toisenlaisia), suljin välittömästi silmäni. Samalla sekunnilla, kun suljin silmäni kuulin kuiskauksen "Tiedän, että tiedät minun olevan totta" aivan vasemman korvani juurella. Kuiskaaja kusikasi tämän todella ylimielisellä nuoren pojan äänellä, ja siis voisin vannoa jos en tietäisi tämän olleen unihalvaus sen olleen täysin totta. Lisäksi matkan ovelta sängylle tulisi kestää useita sekuntteja, joten se, että olio päätyi kuiskaamaan sentin päähän korvastani kirjaimellisesti silmän räpähdyksessä oli niin karmivaa.
Tämän jälkeen heti pakotin itseni heräämään unihalvauksesta heiluttelemalla varpaita ja sormia, eikä todellakaan tullut unta enää tuon jälkeen. En ole uskaltanut nukkua tuolla poikaystäväni äidillä yksin enää, sillä tuo kokemus oli niin aidon tuntuinen ja pelottava. Luojan kiitos olin saanut ennenkin unihalvauksia ja tiesin heti mistä on kyse, enkä avannut silmiäni ennen kuin olin herännyt kunnolla. Yhä vieläkin muistan tuon kuiskauksen aivan, kuin se olisi tapahtunut oikeasti ja kylmät väreet menevät selässä huh.
Tiede jo tietää ns vasemman puolen miehen äänen, sillä ääni tulee aina vasemmalta.
Minulle kanssa tuli vasemmalta tieto veljeni kuolemasta. Mutta hyvin varovaisesti ilmaisten. Koska Jeesus Istuu jumalan oikealla puolella niin silloin ääni tulee meille vasemmalta!
Ohoh. Nyt mennään kyllä jo hämärä-osastolla.
Mikähän tiede tämän tietää? Löytyiskö ihan tutkimusviitettä vai jääkö taas pelkäksi puheeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme miehen edesmenneen isän maatilalla ja mies pyysi että tulisin auttamaan häntä ulos. Katsoin juuri hyvää ohjelmaa ja sanoin "joojoo kohta, tää loppuu viiden minuutin päästä" . Saman tien ulko-ovi aukesi voimalla itsestään ja tunsin ilmvireen selässäni.
Mies seisoi vieressä ja jäimme katsomaan ovea, se ei itsestään ole auennut tuolla tavalla ja voimalla. Jätin ohjelman kesken ja menin auttamaan miestä. Tuntui kuin hänen isänsä olisi "näyttänyt minulle ovea " ja suuttunut vastaan sanomisesta :D .
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kadulla suuren väkijoukon keskellä (paljo väkeä laumoittain). Sirkusnuoret teki temppuja, tulennielemistä jne.
- Kun esitys oli ohi, kaveri heitti tippiä. Heitti kolikon kaaressa väkijoukon seasta sirkustaitelijaa kohti, joka oli selin. Hetkeä ennemmin kun kolikko olisi kolahtanut päähän. Kaveri huusi: "ota kiinni".
- Täysin viime tipassa taiteilija kääntyi ja nappasi kolikon kiinni lennosta, ikään kuin "kiitos".
- Ei yliluonnollista, mutta reilusti normaali ihmisen yläpuolella olevat aistit ja taidot.
- Kaveri kävi kysymässä, miten huomasit selin, että kolikko lentää väkimassan seasta kohti? Sanoi, että kuuli äänen "ota kiinni".
Vaikka tää ei ole hirveän mullistava juttu, niin haluaisiko joku arvioida asiaa / antaa näkemyksen? On varmasti tapaus, jonka ole itse todistanut... Periaatteessa normaali aisteilla, ihmisen reaktioajan rajoissa, näkökentän rajoissa tuo ei ole ihan helpoimmasta päästä.
Miten pystyt ottamaan väkijoukon seasta lentävän kolikon kiinni.. Aivan viime hetkellä, ennen päähän kolahtamista? Oli napakka heitto, kolikko kyllä lensi aika rivakasti.
Sirkusharrastajajilla on varmaan vähän pidemmälle hiotut taidot kuin normi kansalaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kadulla suuren väkijoukon keskellä (paljo väkeä laumoittain). Sirkusnuoret teki temppuja, tulennielemistä jne.
- Kun esitys oli ohi, kaveri heitti tippiä. Heitti kolikon kaaressa väkijoukon seasta sirkustaitelijaa kohti, joka oli selin. Hetkeä ennemmin kun kolikko olisi kolahtanut päähän. Kaveri huusi: "ota kiinni".
- Täysin viime tipassa taiteilija kääntyi ja nappasi kolikon kiinni lennosta, ikään kuin "kiitos".
- Ei yliluonnollista, mutta reilusti normaali ihmisen yläpuolella olevat aistit ja taidot.
- Kaveri kävi kysymässä, miten huomasit selin, että kolikko lentää väkimassan seasta kohti? Sanoi, että kuuli äänen "ota kiinni".
Vaikka tää ei ole hirveän mullistava juttu, niin haluaisiko joku arvioida asiaa / antaa näkemyksen? On varmasti tapaus, jonka ole itse todistanut... Periaatteessa normaali aisteilla, ihmisen reaktioajan rajoissa, näkökentän rajoissa tuo ei ole ihan helpoimmasta päästä.
Miten pystyt ottamaan väkijoukon seasta lentävän kolikon kiinni.. Aivan viime hetkellä, ennen päähän kolahtamista? Oli napakka heitto, kolikko kyllä lensi aika rivakasti.
Sirkusharrastajajilla on varmaan vähän pidemmälle hiotut taidot kuin normi kansalaisella.
Mitä sinä haluat tästä kuulla? Itsekin sanoit, että ei yliluonnollista.
Joku esiintyjä on refleksinä napannut heitetyn kolikon kiinni ja sinä haluat että joku sanoo sinulle, että kyllä, yliluonnollista oli. En ymmärrä pointtiasi.
Entä jos ei olisi saanut kiinni? Kolikko olisi osunut naamaan ja mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kadulla suuren väkijoukon keskellä (paljo väkeä laumoittain). Sirkusnuoret teki temppuja, tulennielemistä jne.
- Kun esitys oli ohi, kaveri heitti tippiä. Heitti kolikon kaaressa väkijoukon seasta sirkustaitelijaa kohti, joka oli selin. Hetkeä ennemmin kun kolikko olisi kolahtanut päähän. Kaveri huusi: "ota kiinni".
- Täysin viime tipassa taiteilija kääntyi ja nappasi kolikon kiinni lennosta, ikään kuin "kiitos".
- Ei yliluonnollista, mutta reilusti normaali ihmisen yläpuolella olevat aistit ja taidot.
- Kaveri kävi kysymässä, miten huomasit selin, että kolikko lentää väkimassan seasta kohti? Sanoi, että kuuli äänen "ota kiinni".
Vaikka tää ei ole hirveän mullistava juttu, niin haluaisiko joku arvioida asiaa / antaa näkemyksen? On varmasti tapaus, jonka ole itse todistanut... Periaatteessa normaali aisteilla, ihmisen reaktioajan rajoissa, näkökentän rajoissa tuo ei ole ihan helpoimmasta päästä.
Miten pystyt ottamaan väkijoukon seasta lentävän kolikon kiinni.. Aivan viime hetkellä, ennen päähän kolahtamista? Oli napakka heitto, kolikko kyllä lensi aika rivakasti.
Sirkusharrastajajilla on varmaan vähän pidemmälle hiotut taidot kuin normi kansalaisella.
Mitä sinä haluat tästä kuulla? Itsekin sanoit, että ei yliluonnollista.
Joku esiintyjä on refleksinä napannut heitetyn kolikon kiinni ja sinä haluat että joku sanoo sinulle, että kyllä, yliluonnollista oli. En ymmärrä pointtiasi.
Entä jos ei olisi saanut kiinni? Kolikko olisi osunut naamaan ja mitä sitten?
Voidaan laittaa vaikka 100 000 suomalaista kokeilemaan samaa temppua, samassa tilanteessa... Niin kaikilta jää kyllä kolikko ottamatta kiinni. Silloin tällöin vain tullut jälkeen päin mieleen tuo juttu. Ja tajunnut vasta sitten, että taisi olla vähän ylikykyiset aistit / taidot.
Assburger kirjoitti:
Ei koskaan mitään.
Tai seuraava:
Olin töissäni yöllä huonosti valaistussa tuotanto/varastorakennuksessa.
Huonommin valaistussa osassa rakennusta näytti liikkuva tumma ihmishahmo ja säikähdin ihan hillittömästi.
Pakotin itseni katsomaan, mitä siellä on.
Hahmo osoittautui tukiparruun lyödyssä naulassa roikkuvaksi sähköjohtovyyhdeksi.
Hahmon liike johtui oman liikkeeni ja välissämme olleiden rakenteiden luomasta illuusiosta, ja koko virhehavainto huonosta valaistuksesta sekä väsymyksestä.
Kuinka olisi käynyt, jos olisin vähemmän skeptinen ja antanut kauhulle vallan?
Aikoja sitten edesmennyt setäni kertoi kauhu-jutun: Hän oli ollut 1920-luvulla puintitalkoissa eräällä riihellä (juuri sellaisessa, jonne vainajat vietiin arkussa hautausta odottamaan.)
He puivat riusoilla (jossain murteessa sanotaan varsta) ja se oli pölyistä hommaa.
Puinnin jälkeen kylän nuoret läksivät tansseihin.
Ilta kääntyi kolakaksi ja tuuliseksi ja setäkin palasi tansseista jo hämärän aikaan ja oikaisi kotiin sen em. riihen läheltä.
Riihen nurkalla leijui vaalea hahmo viittilöiden käsillään.
Setä jumittui siihen paikkaan.
Rohkeutta aikansa kerättyään hän päätti kuitenkin kohdata tuon kummituksen. Karjahdellen ja käsiään läiskytellen setä tuli riihen nurkalle...
.. .ja huomasi, että joku talkoolaisista oli ripustanut pitkähihaisen rohdinpaitansa kuivamaan riihen nurkkasalvoksen varaan ja unohtanut siihen.
Yötuuli sitä pitkähihaista paitaa heilutteli...
No joo, semmonen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kohtaamiset" ovat olleet välillä pitkään poissa, mutta huomaan että joka kerta kun mun mieliala alkaa olla myrskyinen, se herättää hengissä vipinää. Ihan kuin negatiivinen energia houkuttelisi niitä.
Näin joskus valo-olennon yhden ihmisen luona. En sanonut mitään. Viimeksi pari päivää sitten menin käymään taas ja mietin mielessäni ettei ole tätä sen yhden kerran jälkeen näkynyt. Samalla hetkellä lensi tavaroita lattialle, siten että me molemmat paikallaolijat sen näimme.
Olen saanut tiedon tuttujeni kuolemasta ennakkoon. Myös erään kuolinhetkellä hän kävi kertomassa terveisensä.
Huomasin keväällä ajattelevani yhtä asiaa aika vahvasti ja aloin myös samalla järkeillä siihen ratkaisua. Niin sitten kävi, että huomasin kesän mittaan että pahin kauhuskenaarioni toteutui, tosin yllätti laajuudellaan. Onneksi en ollut niin yllättynyt, koska oli vahva intuitio että näin tulee tapahtumaan. Muutenkin vaistoan melko nopeasti ihmisistä heidän todelliset ajatuksensa.
Olen muutamia kertaa ajatellut aika vahvasti joidenkin ihmisten kuolemaa tai yhtäkkiä jotain julkisuuden henkilöä, joka ei ole minulle mikään seurauksen kohde, tai ollut oikeastaan julkisuudessakaan pitkään aikaan ja kohta tämä onkin kuollut tyyliin heti seuraavana päivänä.
Astiat, esineet ja ruoat lentäneet joskus nenän edessä tai suorastaan päälle. Yhden kerran paiskautui kaapista puukko jalkaan, verta tuli paljon, mutta en löytänyt kohtaa mihin se olisi osunut. Jalassa ei ollu kipua, eikä haavaa.
Mt-ongelmat aiheuttavat poltergeistia. Olen vierestä todistanut ilmiötä. Syytä ei vielä tiedetä.
Tuskin se on hengistä peräisin.Edellinen kommentti on saanut alapeukkuja mutta itse MELKEIN uskon, että mt-ongelmat aiheuttavat jotain outoja sattumuksia.
Eräs yhteinen ystävämme sairastui ja oikein rytinällä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tuossa mania-vaiheessaan hän tietysti itsekin touhusi kaikkea erittäin kummallista mutta täytyy sanoa että, kun hän ravasi useissa paikoissa kyläilemässä, niin aina sattui että keittiön valaisin rupesi pyörimään, toiset lamput räpsyivät tai sammuivat, telkkari paukahti päälle, radiosta ei meinannut löytyä asemaa...
Ensin emme uskoneet häntä vaan ajattelimme, että hän hourii. Mutta pakko kai se oli uskoa kun me muut kaverit keskenämme kerroimme mitä hänen kyläilyjensä aikoihin tapahtui, meidän tavallisissa kodeissamme.
Sitten kun tämä frendi sai sairaalajakson jälkeen oikeat lääkkeet, oudot ilmiöt loppuivat hänen kyläillessään.
Jos joku osaa selittää tämän järjellä, niin odotan vastauksia ihan nöyränä ja mielellään.
Näistäkään ei ole mitään muuta kuin sinun kertomus. Minulle tulee tästä heti mieleen kognitiivinen dissonanssi.
Mikähän siinä on, että näistä on aina kertomuksia, mutta ei koskaan videota tai edes kuvia.
No tarkalleen ottaen olen yksi niistä puolestakymmenestä kaverista, jotka todistimme näitä tapauksia.
Minä nyt satuin olemaan se ainoa, joka kirjoitti tästä.
Eikä meillä silloin 2000-luvun alussa kaikilla ollut edes kännyköitä tai kameroita. Omakin kännykkä oli sellainen iso nokialainen. (Eikä minulla muuten vieläkään ole kännykkäkameraa tai kameraa).
Mutta jos lie ollut sellainen kognitiivinen dissonanssi. Pitääpä katsoa ihan googlesta mitä se tarkoittaa.
Poikani kuoleman jälkeen heräsin monta kuukautta joka yö klo 2.Noin puolen vuoden päästä keittiön kello "kuoli" kello 2. Ei auttanut patterin vaihto, kello vaan lakkasi toimimasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kadulla suuren väkijoukon keskellä (paljo väkeä laumoittain). Sirkusnuoret teki temppuja, tulennielemistä jne.
- Kun esitys oli ohi, kaveri heitti tippiä. Heitti kolikon kaaressa väkijoukon seasta sirkustaitelijaa kohti, joka oli selin. Hetkeä ennemmin kun kolikko olisi kolahtanut päähän. Kaveri huusi: "ota kiinni".
- Täysin viime tipassa taiteilija kääntyi ja nappasi kolikon kiinni lennosta, ikään kuin "kiitos".
- Ei yliluonnollista, mutta reilusti normaali ihmisen yläpuolella olevat aistit ja taidot.
- Kaveri kävi kysymässä, miten huomasit selin, että kolikko lentää väkimassan seasta kohti? Sanoi, että kuuli äänen "ota kiinni".
Vaikka tää ei ole hirveän mullistava juttu, niin haluaisiko joku arvioida asiaa / antaa näkemyksen? On varmasti tapaus, jonka ole itse todistanut... Periaatteessa normaali aisteilla, ihmisen reaktioajan rajoissa, näkökentän rajoissa tuo ei ole ihan helpoimmasta päästä.
Miten pystyt ottamaan väkijoukon seasta lentävän kolikon kiinni.. Aivan viime hetkellä, ennen päähän kolahtamista? Oli napakka heitto, kolikko kyllä lensi aika rivakasti.
Sirkusharrastajajilla on varmaan vähän pidemmälle hiotut taidot kuin normi kansalaisella.
Mitä sinä haluat tästä kuulla? Itsekin sanoit, että ei yliluonnollista.
Joku esiintyjä on refleksinä napannut heitetyn kolikon kiinni ja sinä haluat että joku sanoo sinulle, että kyllä, yliluonnollista oli. En ymmärrä pointtiasi.
Entä jos ei olisi saanut kiinni? Kolikko olisi osunut naamaan ja mitä sitten?
Voidaan laittaa vaikka 100 000 suomalaista kokeilemaan samaa temppua, samassa tilanteessa... Niin kaikilta jää kyllä kolikko ottamatta kiinni. Silloin tällöin vain tullut jälkeen päin mieleen tuo juttu. Ja tajunnut vasta sitten, että taisi olla vähän ylikykyiset aistit / taidot.
Niin. Eli olet ilmeisesti päättänyt, että yliluonnollista tämän on oltava.
Miten vaan.
Kun lapset oli pieniä, minullakin pelasi refleksit hyvinkin nopeasti jos joku meinasi kaatua tai muuten kolhia. Ei minussa mikään yliluonnollinen henki siinä vaikuttanut vaan ihan normi vanhemmuus.
Ei sillä ole minulle ainakaan väliä, jos kerrot juttuja, jotka olisivat aivan hyvin voineet tapahtua. Jos tiedän jo esim. oman kokemukseni perusteella, että jonkinlainen ilmiö on olemassa, sanotaan vaikka että "kummituksina" täällä liikkuvia henkiä. Jos kerrot tarinan kotonasi näkemistäsi kummituksista, niin ei en todellakaan tiedä onko näin vai keksitkö sen itse, mutta ei se loppujen lopuksi ole tärkeää, kun en edes tunne sinua, eikä se vaikuta minun maailmankatsomukseeni, oliko juuri sinun tarinasi totta vai ei.
Sitten ehkä olisi merkitystä, jos olisit minun tuttuni, koska silloin liittäisin kertomasi juuri sinuun ja kertomasi muovaisi käsitystäni sinusta. Silloin ehkä miettisin motiivejasi kertoa keksittyjä juttuja,jos ne sellaisiksi paljastuisivat ja että valehteletko kenties muutenkin.