Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Insinööri kirjoitti:

Hyvää sunnuntaita. Eli sii niinkuin otsikosta näkyy mökilläni ehkä kummittelee.

Vähän taustaa.

Lauantaina meillä oli aamulla paha riita vaimon kanssa teininmme tekemisistä. No lähdin sitten ajamaan 40km päähän mökillemme. Kävin siellä viimeksi kesällä. No nyt kuitenkin siellä tapahtui...jotain erittäin outoa. Jopa minä kavereideni kesken tunnettu skeptikko pelkäsin.

Eli saavuin mökille noin 16.00. Ennen sitä olin ollut kaverini luona kahvittelemassa. Saavuttuani mökille. Olin jo rauhoittunut ja miettinyt mielessäni miten toimia kiukuttelevan tyttäreni kanssa. Päästyäni sisälle. Minulla oli hieman sellainen olo, kuin joku tarkkailisi. Sellainen selittämätön. No en ajatellut asiaa sen enämpää. Avasin tietokoneen ja aloin tekemän töitä. Tehtyäni 4 tuntia rästi tehtäviä sammutin koneen ja otin rennosti. Kävin lämmittämässä saunaa. Kun lämmitin saunaa. Meillä siis sauna 100m mökin vieressä, niin mökin ovi aukesi. Pelästyin, koska olin pistänyt sen mielestäni kiinni. En kuitenkaan lukinnut. Mökkimme on siis yli 110v vanha. Ollut enen sitä isopappani asuin talo. Saatuani saunan valkeaksi. Menin laiturille katselemaan järveä, joka ei ollut enään jäässä. Kuulin tömähdyksen takaa ja käänsin pääni. Nyt saunan ovi oli auki. Menin pistämään oven heti, kiinni koska muuten lämpö karkaisi. Tarkoitus oli mennä vielä istuskelemaan laiturille ja katsoa aauringonlaskua. Olin jo kävelemässä laiturille kunnes näin. Läpinäkyvän hahmon istuvan laiturilla. Pelästyin ja aloin kirkua kuin pikkutyttö. Mietin, että olen vain todella väsynyt. En ole hullu, eikä minulla ole mt-ongelmia. Muistelin, että mummuni kertoi, että hänem siskonsa jolla oli skitsofrenia oli hukuttanut itsensä sinne järveen. Soitin 90v mummulleni asiasta.

Hän alkoi itkeä ja sanoi, että se on Liisa. Olin ihan hämilläni. Puhuttuani hetken soitin vaimolleni. Hän sanoi nähneensä myös liisan, mutta vuosia sitten. Juoksin äkkiä sisälle. Totesin, että mielikuvitus teki tepposet.

Vietin loppuillan mukavasti, puhuin perheeleni skypellä ja pahoittelin aikaisempaa. Puhuin hieman näkemästäni vaimoni kanssa. Sillä samalla minuutilla televisio meni itsestään päälle. Olen ammatiltani insinööri, joten tiedän, että laitteet temppyilevat. Ajoitua mietitytti vaikka olenkin skeptinen. Yritin suhtautua loogisesti. Tämän jälkeen marsiin saunaan. Avattuani saunan oven tuli sisään kylmä tuulahdus. Istuskelin saunassa noin 20min. Huomattavaa on se. Että jouduin pistämään uudia puita lämmikkeksi, koska olin unohtanut, koko saunan ja mennyt vain skypeen perheeni kanssa. Huomasin yhtäkkiä, että vieressäni on ison naisen takamuksen muotoinen märkä kohta. Mietin hetken ja säikähdin. Liisa oli ollut kuulemma todella lihava ja iso ahterinen nainen. Silloin jähmetyin. Menin takaisin mäkkiin ja aloin, katsomaan suosikki pornoani ssbbw pornoa. Eli yli 130kg naisten kuvia ja videoita. Pidän siis isoista naisista. Myös vaimoni on lihava. No kun olin hyväillyt itseäni tovin ja katsellut, niin yhtäkkiä kuulen oveen koputusta. Kulaan ei voinut olla nähnyt minua. Mökin televisio huoneessa ei ole ikkunoita ja on ovi olohuoneeseen. Mökkimme on kohtalaisen iso. En mennyt avaaman. Koputuksia jatkui. Aina kolme. Ditä jatkui noin 30 min. Sitten loppui. Kurkistin olohuoneen ikkunasta ja näin kuinka suurinokoinen naishahmo ikään kuin liukui pois terassilta.

Aamulla kaikki oli hyvin, paitsi, että yhteen asiaan kiinnitin huomion... ovwen oli kirjoitettu taltalla hakaten 120kg. Joka on vaimoni paino. Hämmästelin hetken. Eihän kulaan ole voinut hakata taltalla ilman että minä olisin kuullut sen. Kirjoitan tämän kotona. Tämmönne launatai. Juuh. En mene enöön ikinö yksin mökille. Olen silti 40v mies. Liina pelottavaa

Onko tuo kirjoitus ovessa vielä joka on siihen taltallakin tehty 120 kg?

Olen syntynyt 13:n päivän aattona (12.6.) 13 päivää vanhempieni 13. hääpäivän (30.5.) jälkeen kello 13.13. Kaulaani ripustettiin tunnusnumero 13. Ennen kuin äitini alkoi odottaa minua, hänen viimeiset kuukautiset alkoivat 13.9. Ensimmäinen neuvolakäyntini oli 13.7., kastepäiväni 13.8.. Kun olin 13v, voitin paikalliset hiihtokilpailut ajalla 13min13sek. Anoppini kuoli päivälleen 13 vuotta siitä, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran (tavattiin 30.4.99, hän kuoli 30.4.12.) 

13 kirjoitti:

Olen syntynyt 13:n päivän aattona (12.6.) 13 päivää vanhempieni 13. hääpäivän (30.5.) jälkeen kello 13.13. Kaulaani ripustettiin tunnusnumero 13. Ennen kuin äitini alkoi odottaa minua, hänen viimeiset kuukautiset alkoivat 13.9. Ensimmäinen neuvolakäyntini oli 13.7., kastepäiväni 13.8.. Kun olin 13v, voitin paikalliset hiihtokilpailut ajalla 13min13sek. Anoppini kuoli päivälleen 13 vuotta siitä, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran (tavattiin 30.4.99, hän kuoli 30.4.12.) 

Jos olet Jeesuksen oma niin Hän oli 13.  s. (Opetuslapsia oli 12.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui aivan muutama päivä sitten. Asun ulkomailla ja olin illalla partsilla röökillä. Hiljainen ilta, pimeä taivas, jonne killistelin aikani kuluksi. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi kirkas valopallo, se kulki länsi-itäsuunnassa aika hitaasti ja äänettömästi. Pallo tuli talon takaa, asuntomme on siis itäänpäin. Katselin pallon kulkua, se oli täysin äänetön ja liikkui tasaisesti itää kohti, kunnes katosi taivaanrannalla oleviin pilviin.

En tiedä, mikä se oli. Ei ainakaan lentokone, drone eikä helikopteri.

Se oli Nasan tutkimus. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c2092c51-1fa2-4bdf-9f99-666746d81672

.

Ei ainakaan IL:n uutisoima, joka tapahtui Pohjois-Norjassa ja näkyi ymmärtääkseni Pohjois-Suomessa. Asun nimittäin tuhansia kilometrejä etelään noista paikoista.

Itse olen alkanut arvella USA:n äänetöntä helikopteria? Asun Nato-maassa.

Tämä ei ole varsinaisesti yliluonnollinen tapahtuma, mutta sattuma joka tuntuu liian uskomattomalta.

Ostin eräältä vanhalta naiselta nahkatakin. Takki on Friitalan vanha vintage-takki, joka ei ole mikään ihan perusmallinen. Itseasiassa hyvin erikoinen. En ole koskaan sitä ennen, enkä sen jälkeen törmännyt vastaavaan.

Ollessaan luonani kyläilemässä äitini näki takin naulakossa ja ilahtui, että löysin sittenkin mummini takin. Hän oli säilyttänyt minulle edesmenneen mummini tismalleen samanlaista ja samankokoista takkia. Isäni oli kuitenkin laittanut takin kierrätykseen (hänellä on tapana hävittää tavaroita liian ronskilla otteella). Tuntui uskomattomalta, että olen takista tietämättä ostanut samanlaisen takin kuin mummini puoli vuosisataa sitten. En ollut koskaan voinut nähdä takkia, koska isäni oli pistänyt sen kiertoon ennen syntymääni.

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui aivan muutama päivä sitten. Asun ulkomailla ja olin illalla partsilla röökillä. Hiljainen ilta, pimeä taivas, jonne killistelin aikani kuluksi. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi kirkas valopallo, se kulki länsi-itäsuunnassa aika hitaasti ja äänettömästi. Pallo tuli talon takaa, asuntomme on siis itäänpäin. Katselin pallon kulkua, se oli täysin äänetön ja liikkui tasaisesti itää kohti, kunnes katosi taivaanrannalla oleviin pilviin.

En tiedä, mikä se oli. Ei ainakaan lentokone, drone eikä helikopteri.

Mulla oli samanlainen kokemus Suomesta vuosien takaa, tosin tapahtui päivällä ja näin "tunnistamattoman lentävän esineen" joka ei siis hohtanut valoa. Lensi äänettönästi vaakasuoraan n. 3-4. kerroksen korkeudella. Kirjoitin sen tuonne "selittämättömät asiat" ketjuun ja joku vinkkasi että se saattoi olla sellainen kiinalainen lyhty, joka liikkuu kuuman ilmavirran avulla. Toi sun kuulostaa samalta.

Teininä minulla oli outoja ovikello-episodeja. Kerra olin lähdössä aamuvarhain kouluun ja laitoin kenkiä kun ovikello soi, katsoin ovisilmästä enkä nähnyt ketään ja ajattelin että naapurin lapset. Myöhemmin olin tullut kotibileistä tosi myöhään yöllä kun takkia riisuessa ovikello soi, ja nyt näkyi pelkkä pimeä rappukäytävä, en tietenkään avannut mutta kohti joku raotti postiluukkua. Nappasin seinään nojanneen imurinletkun ja avasin oven kiljaisten  jotain sen tyylistä kuin  " Saat turpaas!" , rappu oli pimeä ja tyhjä enkä mitään ääntä kuten poispäin juoksevia askeleita .  Jälkeenpäin olen epäillyt kahta kerrosta alempana asunutta omituista aikamiespoikaa, mutta on vaikea uskoa että sellainen nilkku pääsisi juoksemaan äänettömästi karkuun. Tyyppi siis ontui aika pahasti,  ja se postiluukkua rämpännyt  tyyppi taas katosi nopeasti ja äänettömästi kuin mikäkin ninja.

Luin eilen tätä ketjua ihan peloissani :D Mentiin sitten lapsen kanssa ulos ja sinä aikana seinältä oli tippunut taulu ja sen lasi mennyt ihan pirstaleiksi. Sattumaa toki, mut silti inhottava olo tuli. 

Silloin kun siskoni kuoli ja oltiin juuri oltu perheen kanssa katsomassa hänen ruumistaan, 

istuttiin kaikki uupuneina äitini kodissa, oli kesäpäivä ja kaikki oli hiljaa. Yhtäkkiä pöytätuuletin napsahti päälle, kukaan meistä ei edes hämmästynyt sitä, äiti vaan kysyi "menikö toi tuuletin päälle?" 

ja kaikki myönteli väsyneenä että joo. Varmaan joku sähkövika, mut tuli aika hassussa kohdassa, koskaan ennen ei itelle ole tollaista sattunut. 

Samoin myös kerran siskon kuoleman jälkeen olin yksin kotona, tosi ahdistuksissani kiertelin asuntoa, enkä pystynyt rauhoittumaan. Menin makuuhuoneeseen jossa siskokin meillä asuessaan nukkui, sanoin ääneen "Jenna, miksi sä jätit mut tänne ihan yksin?" 

Vanhan naisen ääni vastasi lähes saman tien "Ei me olla täällä yksin."

Hämmästyin ihan hirveästi ja juoksin ikkunaan, ajattelin kun ikkuna oli auki niin joku sieltä oli kuullut mun äänen, mutta ketään ei näkynyt lähimaillakaan. 

Jösses on hysteeristä porukkaa.

Jäin leskeksi nuorena ja kahden pienen lapsen äitinä, pojat oli vasta 2v ja 4v. Muutettiin toiselle puolelle kaupunkia jossa koetin aloittaa elämääni tavallaan alusta,  asunto oli  kaksio  jossa nukuin olkkarissa kun pojilla oli oma huone.  Pian muuton jälkeen pojat alkoivat puhua tyhmästä mustasta ukosta joka kiusaa heitä yöllä ja tilanne johti siihen että lopulta minulla oli öisin pikkupoika kummassakin kainalossa. Luulin että lapset  oireilee tilannetta noin ja että pikkuveli on vaan mennyt mukaan isoveljen höpötuksiin, kunnes  yhtenä iltana näin varjon menevän lastenhuoneeseen. Menin perässä ja siellä oli kylmä, niin jäätävän kylmä että luulin ikkunan oleva auki. Myöhemmin joku nyki varvastani ja pojat olivat vieressäni sikiunessa, nousin istumaan ja katselin muttei ketään ollut siinä. Vanhempi poika piirsikin sen mustan ukon ja oli aika ahdistava piirros. Yhtenä päivänä kun vanhempi poika oli päivähoidossa ja nuorempi nukkui päiväunia join keittiössä kahvia katsellen samalla tätä piirrosta, laskin kuvan sitten kädestäni ja kysyin " Heikki? Käytkö sä katsomassa poikia? ". En odottanut vastausta mutta sain kun  ovi lensi ilman läpivetoa kiinni niin että seinään oli tulla lommo,  sängyssäni nukkunut kuopus heräsi parkuen  ja samalla mieleen tuli ajatus että ei se mieheni ole, noin synkkä ja kylmä hahmo  ! Eihän pojatkaan puhuneet isistä vaan mustasta ukosta, kasvottomasta hahmosta.

Muutimme ja sinne jäi musta ukko, oli sitten surevien poikien harhaa johon stressaantunut äitikin lähti mukaan tai todellinen otus.

Muutamana yönä isäni kuoleman jälkeen makuuhuoneeni katon reunoja pitkin lenteli/lentäen potkutteli tummanharmaa hahmo. Ajattelin, että se on isäni henki. Ja olin siis hereillä, ei ollut unta.

Vierailija kirjoitti:

Plasmapallon kirjoittajalle: Kävin jo youtubessa katsomassa paria videota. Ainakin niissä pallot poukkoilivat sinne tänne ja tämä minun palloni kulki ihan suoraan ja tasaisesti. 

En kyllä keksi, mikä se voisi olla.

Olen eri vastaaja, mutta voisi olla mahdollista, että olen nähnyt myös aidon pallosalaman. Ne yleensä liikkuvat melko hitaasti ja tasaisesti, jopa niin, että jotkut ovat sanoneet niiden liikkeiden vaikuttavan "älykkäiltä". Pallosalaman syntyä luonnossa ei täysin tunneta, mutta niitä esiintyy yleensä ukkosilmalla. Noita plasmapalloja on luotu myös tieteellisesti ja ne voivat olla aika samankaltaisia. 

Tulin töistä kotiin viime kesänä (ilta) oli hämärää mutta näin kuitenkin hyvin kaiken olin laittamassa pyörääni varastoon kunnes huomasin naapurin tytön kurkkaamassa talon nurkalla en välittänyt vaan hatkoin pyörän Parkkaamista kun menin sisälle käytävässä ei ollut valoja mutta kuulin tytön äänen ja näin hänen kurkkaavab ylimmästä kerroksesta

Vierailija kirjoitti:

Jäin leskeksi nuorena ja kahden pienen lapsen äitinä, pojat oli vasta 2v ja 4v. Muutettiin toiselle puolelle kaupunkia jossa koetin aloittaa elämääni tavallaan alusta,  asunto oli  kaksio  jossa nukuin olkkarissa kun pojilla oli oma huone.  Pian muuton jälkeen pojat alkoivat puhua tyhmästä mustasta ukosta joka kiusaa heitä yöllä ja tilanne johti siihen että lopulta minulla oli öisin pikkupoika kummassakin kainalossa. Luulin että lapset  oireilee tilannetta noin ja että pikkuveli on vaan mennyt mukaan isoveljen höpötuksiin, kunnes  yhtenä iltana näin varjon menevän lastenhuoneeseen. Menin perässä ja siellä oli kylmä, niin jäätävän kylmä että luulin ikkunan oleva auki. Myöhemmin joku nyki varvastani ja pojat olivat vieressäni sikiunessa, nousin istumaan ja katselin muttei ketään ollut siinä. Vanhempi poika piirsikin sen mustan ukon ja oli aika ahdistava piirros. Yhtenä päivänä kun vanhempi poika oli päivähoidossa ja nuorempi nukkui päiväunia join keittiössä kahvia katsellen samalla tätä piirrosta, laskin kuvan sitten kädestäni ja kysyin " Heikki? Käytkö sä katsomassa poikia? ". En odottanut vastausta mutta sain kun  ovi lensi ilman läpivetoa kiinni niin että seinään oli tulla lommo,  sängyssäni nukkunut kuopus heräsi parkuen  ja samalla mieleen tuli ajatus että ei se mieheni ole, noin synkkä ja kylmä hahmo  ! Eihän pojatkaan puhuneet isistä vaan mustasta ukosta, kasvottomasta hahmosta.

Muutimme ja sinne jäi musta ukko, oli sitten surevien poikien harhaa johon stressaantunut äitikin lähti mukaan tai todellinen otus.

Ikävä sanoa, mutta kuolema saattoi muuttaa miestäsi tavalla jota me elävät emme ymmärrä. Sekä fyysistä muotoa, että käytöstä .  Ehkä hän kaipasi poikiaan ja vaimoaan, mutta oli vailla keinoja kommunikoida . Sinulla oli varmaan muuttokuormassa jotain miehesi tavaroita? Henki saattoi kiinnittyä niihin. Ja jos hävitit kys. tavaran seuraavassa muutossa, henki ei voinut enää seurata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui aivan muutama päivä sitten. Asun ulkomailla ja olin illalla partsilla röökillä. Hiljainen ilta, pimeä taivas, jonne killistelin aikani kuluksi. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi kirkas valopallo, se kulki länsi-itäsuunnassa aika hitaasti ja äänettömästi. Pallo tuli talon takaa, asuntomme on siis itäänpäin. Katselin pallon kulkua, se oli täysin äänetön ja liikkui tasaisesti itää kohti, kunnes katosi taivaanrannalla oleviin pilviin.

En tiedä, mikä se oli. Ei ainakaan lentokone, drone eikä helikopteri.

Mulla oli samanlainen kokemus Suomesta vuosien takaa, tosin tapahtui päivällä ja näin "tunnistamattoman lentävän esineen" joka ei siis hohtanut valoa. Lensi äänettönästi vaakasuoraan n. 3-4. kerroksen korkeudella. Kirjoitin sen tuonne "selittämättömät asiat" ketjuun ja joku vinkkasi että se saattoi olla sellainen kiinalainen lyhty, joka liikkuu kuuman ilmavirran avulla. Toi sun kuulostaa samalta.

Kiitos ehdotuksesta. Ei se kyllä mikään lyhty ollut, koska lensi niin korkealla. Meitä vastapäätä on 8-kerroksinen talo ja se lensi korkealta yli. 

Eikä myöskään pallosalama, niiden sanotaan kestävän 6-8 sekuntia. Tätä valopalloa katselin ainakin pari minuuttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui aivan muutama päivä sitten. Asun ulkomailla ja olin illalla partsilla röökillä. Hiljainen ilta, pimeä taivas, jonne killistelin aikani kuluksi. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi kirkas valopallo, se kulki länsi-itäsuunnassa aika hitaasti ja äänettömästi. Pallo tuli talon takaa, asuntomme on siis itäänpäin. Katselin pallon kulkua, se oli täysin äänetön ja liikkui tasaisesti itää kohti, kunnes katosi taivaanrannalla oleviin pilviin.

En tiedä, mikä se oli. Ei ainakaan lentokone, drone eikä helikopteri.

Mulla oli samanlainen kokemus Suomesta vuosien takaa, tosin tapahtui päivällä ja näin "tunnistamattoman lentävän esineen" joka ei siis hohtanut valoa. Lensi äänettönästi vaakasuoraan n. 3-4. kerroksen korkeudella. Kirjoitin sen tuonne "selittämättömät asiat" ketjuun ja joku vinkkasi että se saattoi olla sellainen kiinalainen lyhty, joka liikkuu kuuman ilmavirran avulla. Toi sun kuulostaa samalta.

Kiitos ehdotuksesta. Ei se kyllä mikään lyhty ollut, koska lensi niin korkealla. Meitä vastapäätä on 8-kerroksinen talo ja se lensi korkealta yli. 

Eikä myöskään pallosalama, niiden sanotaan kestävän 6-8 sekuntia. Tätä valopalloa katselin ainakin pari minuuttia.

Kyllä pallosalama voi kestää parikin minuuttia, vaikka yleensä ne ovatkin noita muutaman sekunnin kestoisia.

Eilen. Monen muun porukan tavoin mekin säilytämme osaa juomista autotallissa. Tällä hetkellä siellä on iso laatikko, jonka päälle juomia on kasaantunut. Laatikon päällä on mm. olutta 24 laatikko, erilaisia limsoja ja tuoremehua, vissyä. Kurkotin olutlaatikon takaa Lidlin limsaa, joita oli 6 kappaleen muovipakkauksessa, kaksi limsaa jäljellä, joista otin toisen ja toisen jätin olutlaatikon taakse.

Kun myöhemmin, muutaman tunnin päästä, tulin hakemaan toista limsapulloa, sitä ei näkynyt missään. Ihmettelin ja katselin, mutta ajattelin sitten, että noh, ehkä mä sitten muistan väärin (vaikka en ymmärtänytkään, miten se olisi mahdollista) ja lähdin takaisin yläkertaan päin. Limsapullo muovipakkauksessaan oli autotalliin menevän oven edessä. Kimpoillut sinne n. 1,5 metrin päähän olutlaatikon ja vissyjen yli. Muita ei autotallissa ollut käynyt - siis muita perheestämme ainakaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapahtui aivan muutama päivä sitten. Asun ulkomailla ja olin illalla partsilla röökillä. Hiljainen ilta, pimeä taivas, jonne killistelin aikani kuluksi. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi kirkas valopallo, se kulki länsi-itäsuunnassa aika hitaasti ja äänettömästi. Pallo tuli talon takaa, asuntomme on siis itäänpäin. Katselin pallon kulkua, se oli täysin äänetön ja liikkui tasaisesti itää kohti, kunnes katosi taivaanrannalla oleviin pilviin.

En tiedä, mikä se oli. Ei ainakaan lentokone, drone eikä helikopteri.

Mulla oli samanlainen kokemus Suomesta vuosien takaa, tosin tapahtui päivällä ja näin "tunnistamattoman lentävän esineen" joka ei siis hohtanut valoa. Lensi äänettönästi vaakasuoraan n. 3-4. kerroksen korkeudella. Kirjoitin sen tuonne "selittämättömät asiat" ketjuun ja joku vinkkasi että se saattoi olla sellainen kiinalainen lyhty, joka liikkuu kuuman ilmavirran avulla. Toi sun kuulostaa samalta.

Kiitos ehdotuksesta. Ei se kyllä mikään lyhty ollut, koska lensi niin korkealla. Meitä vastapäätä on 8-kerroksinen talo ja se lensi korkealta yli. 

Eikä myöskään pallosalama, niiden sanotaan kestävän 6-8 sekuntia. Tätä valopalloa katselin ainakin pari minuuttia.

Tällä videolla näkyy myös pidempi kestoisia pallosalamoita, olen nähnyt myös vastaavanlaisen 

Tämä voi olla ihan sattumaa, tai...

Äiti kuoli yllättäen. Hänellä oli sellainen isohelminen avainkaulanauha, josta ajattelin askarrella jonkun muistoesineen.

Keksinkin, että laitan ne helmet sorvattuun kynttilänjalkaan, tyyliin aarikka.

Sorvattuja kynttilänjalkoja lähdin etsimään paikalliselta kirppikseltä, ja niitä löytyi. En oikein pitänyt väristä, mutta tarkoitus olikin maalata koko juttu valkoisella jälkikäteen.

Ja nyt ne kaksi asiaa: olen uteliaisuuttani tarkistanut, olisiko sorvattuja kynttilänjalkoja ilmestynyt taas kirppikselle, mutta sen kerran jälkeen ei ole näkynyt.

Toinen. Se värikin, mitä karsastin sopi täydellisesti helmiin enkä sitten maalannut niitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt ihmisen paikassa jossa juuri sillä hetkellä ei olisi pitänyt olla ketään. Tulin juuri ulkoa sisälle avaimilla (ei ollut kotini) ja minua tuijotti aulassa tavallisen näköinen keski-ikäinen nainen, joka tervehtimättä kääntyi ja käveli hyllyn taakse. Olin hyvin hämmentynyt sillä oletin paikan olevan tyhjä ja nainen oli ihan vieras. Lähdin hänen peräänsä kysyäkseni kuka hän on, mitä tekee paikalla ja että tila ei ole vielä auennut eikä siellä saisi olla ulkopuolisia.

No arvaattekin jo varmaan, että hyllyn takana ei ollut ketään. Kiersin koko tilan ja se oli täysin tyhjä. Tarkistin oven ja se oli lukossa kuten pitikin. Olisin kuullut jos se olisi käynyt jonkun poistuessa, tila ei ollut iso eikä mitään paikkoja missä piilotella tai muita ulko-ovia ollut. Tutkin vessan ja siivouskomeron.

Loppupäivän tietenkin mietin näkemääni. Oloni oli aivan normaali, eikä minulla ole tietääkseni koskaan ollut hallusinaatioita tai mitään mielenterveysjuttuja. Silti olin nähnyt aivan selvästi ihmisen, joka oli hävinnyt savuna ilmaan. Ei ollut ollut edes hämärää, tilassa oli valot päällä.

Koko juttu on niin random. Kyseessä ei ollut mikään kuollut sukulainen tai tunnistettava enne. Paikkaan ei liity mitään kummitustarinoita. Oli aamupäivä. Hahmo oli ihan tavallisen ihmisen näköinen, ei esim. läpikuultava. Mutta jos se oli oikea ihminen, hänellä täytyi olla yliluonnolliset ninja-taidot. Kävin kyseisessä rakennuksessa säännöllisesti, enkä nähnyt hahmoa koskaan toistamiseen ja se pysynee minulle ikuisesti mysteerinä.

Ehkä yllätit kummituksen ennen kuin se ehti laittaa näkymättömyysmoodin päälle :D

Olen jonkin verran perehtynyt näihin. Yleensä henki kuulemma joko kuuluu tai näkyy, harvoin molempia. Aineellisen ja havaittavan muodon saaminen vie paljon energiaa. Ihmiset joilla on kehittynyt "kolmas silmä" voivat näitä olentoja aistia ilman että niiden täytyy käyttää niin paljoa energiaa kuulluksi tulemiseen. Kuulemma henget saattavat jopa hakeutua sellaisen ihmisen luo joilla tämä herkkyys on ja jotka ovat valmiita henkiä näkemään.

Tässä ketjussa on tällaisia yliaistisia kohtaamisia kerrottukin, mutta yleensä kokija tunnistaa tämän aistimisen tason ja erottaa sen ns. arkikokemuksista. Vaikea kuvitella mikä saisi satunnaisen aaveen tulemaan näkyväksi satunnaiselle ihmiselle ilman mitään viestiä tai mielenilmausta tai ilman esim kummitustaloille tyypillisten energiatiivistymien apua.

Anteeksi nyt kaikille skeoptikoille, mutta on tullut luettua näistä jonkin verran.