Oletko kova kostamaan?
Kommentit (40)
Muaa peloteltiiin lapsena että rikkihappoa on ulllkaolla.
Vierailija kirjoitti:
En kosta, luotan karmaan.
Itse ehkä varsinaisesti karmaan luota, mutta joidenkin ihmisten kohdalla ajattelen, että varmaan he lopulta itse möhlivät asiansa tai ovat jo möhlineetkin. Jos jatkavat samaan malliin, niin yhä useammat muutkin saavat tietää millaisia he ovat. Eivät kaikki saa ansionsa mukaan, mutta niin kauan kuin saan pidettyä itseni loitolla näistä ihmisistä, en vain jaksa puuttua. Enkä oikeastaan kyllä osaakaan. Jos yrittäisin esim. kertoa heistä muille, saattaisivat he kostaa ja tehdä elämästäni hankalaa.
En kosta enkä luota karmoihin.
Olen aina inhonnut kostoelokuvia. Siis näitä ramboja ja muita jossa kostetaan.
Mitä järkeä siinä on?
Kuka tahansa järkevä käyttäisi senkin ajan runkkailuun.
Vierailija kirjoitti:
Mesnestys on paras kosto. Ignooraan idiootit, älyän ajan arvokkuuden suhteessa siihen että idioottien kanssa kommunikoimiseen ei kannata hukata kallisarvoista energiaa.
Menestyneet räppärit on tosi kovia. Ne on menestyksellä ja julmalla räpillä kostaneet kiusaajilleen.
Itse toisaalta käyttäisin sen ajan myöskin runkkailuun. Siis mieluummin, jos voisin valita.
Kostoonhimoiinen ihmiinen on hlvetin tyhmä, toimiii tunteitttensa valllassa tai josssakin psykoooosisssa..
En kosta. Koitan lähinnä ymmärtää ihmisten motiiveja.
En. Voin kostaa jos olen todella raivoissani, mutta kadun heti.
Minulla on tosi pitkä pinna, mutta kun se katkeaa, niin silloin kaikki ovat helisemässä.
Teininä joo. Mulle on koostettu mm. Sen vastapuolen hirvittävää ja huonoo käytöstä (😁) logiikka???
Kostonhimoisilla ihmisillä on tapana kostaa aina, kun kaikki ei mene heidän pillinsä mukaan. Muiden aivan normaalikin käytös on näille tapakostajille koston aihe.
Vierailija kirjoitti:
Kostoonhimoiinen ihmiinen on hlvetin tyhmä, toimiii tunteitttensa valllassa tai josssakin psykoooosisssa..
tuoolla lähi idässsä joku valllanhimoinen öljypohatttta tarjoaaa ainaksi mahdolllisuuudeksi tiena rahaa perheelllleeen osalllistua armeijaaan niiin nähdä kuun ihmiineeen huuumatttuna tapppaaa ihan vtusti "väääräuskooooisia".
Joillekin kateellisille kostan niin, että en unohda ja kampitan takaisin kun pystyn. Kostan myös menestymällä.
En yleensä kosta, mutta kun arvostetussa ammatissa toimiva tekee todella sairaita asioita ilman lupaa minua vastaan, kostan sen verran verbaalisesti mitä voin. Toivottavasti kukaan ei päädy hänen pahuuden vaikutuspiiriin enää. Hyppään junan alle, jos kostamiseni aiheuttaa minua vastaan jotakin lisävääryyttä.
En kosta. Jos joskus elämässä on joutunut tyhmien ihmisten kanssa tekemisiin, niin on vaan parempi vaihtaa seuraa, mitä jäädä rimpuloimaan idioottien kanssa. Kostaminen on lapsellista käytöstä ja kertoo ihmisen henkisestä köyhyydestä. Lapsena taisin lyödä takaisin, jos joku löi.
Pyyhin räkämällin kostoksi aina sen takkiin tai vaatteisiin.
Ison limaisen mällin.
Jotkut harjoittavat "salaista kostamista" eli tekevät jonkin jäynän ilman, että kohde välttämättä edes tietää sellaista tehdyn.
Olen kuullut sellaisesta kostosta, että käyttää toisen hammasharjaa wc-pöntössä. Musta toi kuulostaa aivan hirveältä enkä osaa kuvitella, että tekisin noin missään tilanteessa. Aika hirveä ajatus, että joku voi vaikka vahingoittaa toisen terveyttä vain kostaakseen. On vähän helpompi "ymmärtää" kosto, jonka tarkoitus on näpäyttää opetusmielessä. Mutta mikä tuollaisen salassa tapahtuvan koston tarkoitus on?
Muistatteko lapsuudesta, kun joku suuttui toiselle jostain ja kosti, mutta koston uhri piti sitä epäreiluna ja kosti takaisin? Ja kierre jatkui, muttei yleensä pitkään. En enää muista, miten ne sitten sovittiin. Ehkä piti mennä syömään tai oppitunnille, ja koko juttu vain unohtui.
Mitä jos kaksi superkostonhimoista ihmistä joutuu tällaiseen kostovuorotteluun ja kumpikin on koko ajan mielestään se enemmän väärin kohdeltu?
Kun joku käyttäytyy oudosti väistän häntä.
Joita tunnen olivat aina semmoisia etteivät tahtoneet puhua, nalkuttivat vaan vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko lapsuudesta, kun joku suuttui toiselle jostain ja kosti, mutta koston uhri piti sitä epäreiluna ja kosti takaisin? Ja kierre jatkui, muttei yleensä pitkään. En enää muista, miten ne sitten sovittiin. Ehkä piti mennä syömään tai oppitunnille, ja koko juttu vain unohtui.
Mitä jos kaksi superkostonhimoista ihmistä joutuu tällaiseen kostovuorotteluun ja kumpikin on koko ajan mielestään se enemmän väärin kohdeltu?
Muistan. Kerroin ystävälle kirjoitin hänestä päiväkirjaan, hän lupasi ettei suutu, kuitenkin suuttui.
Olen joskus lukenut, että erotilanteisssa naiset ovat kostonhaluisempia ja kiintyvät tavaraan ja mm. lemmikkeihin enemmän kuin miehet. Ja neuroottisempia tietty.
Miten toimit, jos olet tehnyt toiselle jotain ikävää - vaikkapa ajattelemattomuuttasi tai huolimattomuuttasi, mutta niin että toisella on ymmärrettävä syy suuttua - ja hän tekee sulle takaisin jotain tuplasti ikävämpää?