Lue keskustelun säännöt.
Loppu elämä yksin ja ikisinkku
Surullinen ja yksinäinen
05.04.2019 |
Hei ihanat av-mammat! Minua on vaivannut pitkään, oikeastaan aina, sellainen ongelma, kuin, että uskon jo todella, että jään loppu elämäksi yksin ilman miestä.
En kykene siihen ajatukseen, että joku mies haluaisi olla minun ja vain minun kanssani.
Koko ajan on mielessä ajatus, että mies kuitenkin tulee pettämään tai muuten satuttamaan minua loppujen lopuksi.
Siksi yleensä lopetan säädöt/tapailut, koska pelkään. Pelkään, että tulen loukatuksi.
En ole siis koskaan seurustellut ja ikää onkin jo 24v. Miehiä on kyllä ollut, mutta ei koskaan sitä vakavaa seurustelua.
En haluaisi ”heittää hanskoja tiskiin” tämän asian kanssa, vaan haluaisin oppia rakastumaan ja luottamaan!
Onko kukaan koskaan kamppaillut samanlaisten ajatusten kanssa? Kuinka näistä voisi opetella eroon? En haluaisi jäädä loppu elämäkseni ilman sitä elämän rakkautta.
Kommentit (6)
Lähde rohkeasti liikkeelle. Ollaan muutkin lähdetty ja välillä tullut turpiin.
Elämässä tulee pettymyksiä, mutta myös onnen hetkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ole koskaan seurustellut, ja paineita en ota asiasta. Asia saattaa olla ongelma välillä muille -M26
Mä olen 44 v nainen enkä ole koskaan seurustella. Enkä enää edes haluaisi koskaan seurustella. Olen ihan tyytyväinen elämässäni. Eli edes se ei ole välttämättä kovin kurja vaihtoehto, jos ei koskaan löydäkään miestä.
Lopetat tapailut, koska pelkäät, että tulet loukatuksi? Se riski on tietysti olemassa aina, kaikilla. Jos haluaa seurustelusuhteeseen, riski täytyy kuitenkin ottaa. Se on helpompaa, kun ymmärtää, että vaikka pahin tapahtuisi, koko elämä ei siihen hajoa.
Vahvista omanarvontuntoasi ja itsetuntoasi eli opettele tuntemaan itsesi paremmin, niin ei tarvitse pelätä omilleen jäämistä, jos riski toteutuu. Eli silloin riski on helpompi ottaa!
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Itselle minimivaatimus on, että nainen osaa yhdyssanat. Ajattelu on väistämättä aikamoista sössöä muutoin.
"Jo 24" :D Olet vielä todellakin nuori, ei mitään syytä heittää hanskoja tiskiin. Ihmiset yleensäkin keskimäärin pariutuvat vakavasti aika vanhana vasta nykyisin, joten ei mitään huolta siitä ettei oikeaa ole vielä löytynyt.
Aika usein tuon epävarmuuden kanssa käy niin, että kun sellainen oikea, turvallinen ihminen löytyy, niin se lievenee tai katoaa niin, että suhteeseen uskaltaa lähteä. Mutta jos niin ei käy, niin tuon ajattelun kanssa voi tehdä itse työtä tai tarvittaessa mennä terapiaan käsittelemään sitä syvemmin. Lievissä tapauksissa voi riittää sekin, että vaikka tiedostaa pelon, niin laittaa vaan itsensä ottamaan niitä riskejä vaikka pelottaakin. Sanoo ikään kuin itselleen: "niin, on riski että minua satutetaan, mutta siihen ei kuole, ja toisaalta elämä ilman rakkautta on jo valmiiksi kuollutta".