Lue keskustelun säännöt.
Harjoitussupistukset öisin, kauanko tätä jatkuu.... RV 38+1
05.04.2019 |
Muutaman yön olen nukkunut todella huonosti kipeiden harjoitussupistuksien vuoksi. Viime yönä oli viiltävää kipua myös alapäässä ja aloin toivomaan että joko synnytys käynnistyisi (Toki nyt on RV 38+1, laskettuun aikaan melkein kaksi viikkoa). Aamulla ei taas ole mitään tuntemuksia, täysin normaali olo. Synnytyssairaalaan on pitkä ajomatka (1,5h), sinne täytyy lähteä vasta kun on tosi kyseessä.
Alan olemaan jo aika poikki, en osaa levätä päivällä ja yöllä sitten taas kärvistelen. Eikä lohduta yhtään että tätä saattaa kestää vielä kuukauden päivät jos menee pahasti yliajalle! Mä tuun hulluksi, antakaa neuvoja tai jotain lohdutuksen sanoja.
Kommentit (21)
En osaa lohduttaa ikävä kyllä mutta olen siinä käsityksessä että noita voi olla aika paljonkin... Tsemppiä, kyllä se lopulta loppuu! Koeta levätä edes jollain tavalla päivällä vaikka et saisi untakaan. "Lepää vielä kun pystyt" on ärsyttävä klisee mutta kyllä se on tietyllä tavalla totta, vauvan kanssa oleminen on kovempaa hommaa kuin raskaana oleminen, joskin kyllä siihenkin yleensä lepoa mahtuu, joillain jopa enemmän kuin loppuraskaudessa, riippuen toki siitä miten hyvin vauva nukkuu. Tee edes jotain kivaa, tyyliin katso jotain mukavaa tv-sarjaa... syö suklaata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama viikko vielä ja sitten alkaa vaipparalli, itkut, sairastelut, elämän rajoittuminen, parisuhde haitat ja jatkuva valvominen <3
Lohdutan että sama täällä. Olen viikolla 40 ja parisen viikkoa on ollut melko tiukkojakin suppareita iltapäivisin, iltaisin ja öisin. (Ei ole eka lapsi kyseessä joten tunnistan kyllä, mikä on kivuton ja mikä vähän napakampi supistus.)
Ei tässä auta kuin odotella ja nukkua nokoset päivisin niin jaksaa. Tsemppiä!
tätä saattaa kestää vielä kuukauden päivät :D Valvomistahan saattaat joutua kestämään seuraavat pari vuottakin. Opettele sietämään, että seuraavat vuoden menee vähemmällä levolla.
Vahingonilo on iloa puhtaimillaan...sitä saa mitä tilaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko vielä ja sitten alkaa vaipparalli, itkut, sairastelut, elämän rajoittuminen, parisuhde haitat ja jatkuva valvominen <3
Älkää pelotelko, ei tuo kaikilla sietämätöntä ole.
Tuo on kehon tapa valmistaa sinua tulevaan. Opettele lepäämään aina, kun voit. Sillä kohta et voi enää valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko vielä ja sitten alkaa vaipparalli, itkut, sairastelut, elämän rajoittuminen, parisuhde haitat ja jatkuva valvominen <3
Älkää pelotelko, ei tuo kaikilla sietämätöntä ole.
Ei tietenkään kaikilla, mutta suurinmalla osalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko vielä ja sitten alkaa vaipparalli, itkut, sairastelut, elämän rajoittuminen, parisuhde haitat ja jatkuva valvominen <3
Älkää pelotelko, ei tuo kaikilla sietämätöntä ole.
Realismi on negatiivisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kolme vuotta ja kauemminkin jos teet lisää lapsia :D
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko vielä ja sitten alkaa vaipparalli, itkut, sairastelut, elämän rajoittuminen, parisuhde haitat ja jatkuva valvominen <3
Tää on ihan höpöhöpöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ollut hirveästi supistuksia. Sitten kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa alkoi illalla myllertää niin, että ajattelin että okei, tätä se siis on vielä ainakin pari viikkoa. Koska olin kuullut juttuja vain siitä, että synnytyksiä menee yli lasketun ajan ja että synnytys on täyttä helvettiä. Ei käynyt mielessäkään, että lapsi voisi tullakin aiemmin ja loppujen lopuksi helposti.
Nukuin yön miten sattui ja aamulla lapsivedet tuli niin että loiskahti. Eihän siinä, kävin suihkussa ja lähdettiin sairaalaan tunnin ajomatkan päähän. Terve lapsi syntyi iltapäivällä.
Tarinani tarkoitus: tsemppiä! Kehosi on valmistautumassa ja kohta se on menoa! Kukaan ei voi tietää, että milloin tarkalleen. Ei ole muuta keinoa kuin että otat iisisti, lepäät miten voit, touhuat mitä voit ja kuuntelet kehoasi. Nyt on opeteltava lepäämään päivisin ja aina kun voi.
Kaikkea hyvää ja voimia ja onnea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama viikko vielä ja sitten alkaa vaipparalli, itkut, sairastelut, elämän rajoittuminen, parisuhde haitat ja jatkuva valvominen <3
Tää on ihan höpöhöpöä.
Tämän väittäminen ihan höpöhöpöksi on täyttä höpöhöpöä.
- lapset oppii kuivaksi n 3-4 vuotiaina
- itku on vauvan aino tapa ilmaista itseään
- pienet lapset sairastavat useita flunssia, yms vuoden aikana
- kaikki vauvat valvottavat vanhempiaan, jossakin mittakaavassa
- lapsen syntyminen muuttaa aina parisuhdetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tätä saattaa kestää vielä kuukauden päivät :D Valvomistahan saattaat joutua kestämään seuraavat pari vuottakin. Opettele sietämään, että seuraavat vuoden menee vähemmällä levolla.
Kyllä tiedän että vauvat valvovat. Tämä oma tuskainen kärsimättömyys johtuu nyt siitä että odotan esikoista, joten kaikki on uutta ja ihmeellistä. Odotan synnytystä tavallaan innolla ja tavallaan pelolla, käyn ihan ylikierroksilla ja huomaan yöllä googlettelevani kaikkea sormiruokailusta vauvan kylvettämiseen. En malttaisi enää odottaa vauvan saapumista, ja tuntuu että kroppa vittuilee :D
Vieläkin yhtenä kappaleena (RV 39+5), harjoitussupistukset koventuneet mutta muuten ei ole tapahtunut mitään. Nada. Ingenting. Yöt nukun älyttömän huonosti ja päivällä ihan zombie.
Mua naurattaa, kun olin joskus päättänyt että musta ei tule sellaista hysteeristä "tää ei ikinä synny aaarghhh" mutta semmoinen mä nyt oon. Ja vielä voi mennä pari viikkoa ennen kun käynnistyksestä edes jutellaan.
Ja joo, pieni murhe periaatteessa mutta pääsinpäs jonnekin valittamaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tätä saattaa kestää vielä kuukauden päivät :D Valvomistahan saattaat joutua kestämään seuraavat pari vuottakin. Opettele sietämään, että seuraavat vuoden menee vähemmällä levolla.
Kyllä tiedän että vauvat valvovat. Tämä oma tuskainen kärsimättömyys johtuu nyt siitä että odotan esikoista, joten kaikki on uutta ja ihmeellistä. Odotan synnytystä tavallaan innolla ja tavallaan pelolla, käyn ihan ylikierroksilla ja huomaan yöllä googlettelevani kaikkea sormiruokailusta vauvan kylvettämiseen. En malttaisi enää odottaa vauvan saapumista, ja tuntuu että kroppa vittuilee :D
Jotain ajatuksia jo muutaman lapsen aikuiseksi kasvattaneelta.
Eli. Lepää nyt aina, kun pystyt. Ei mene enää kauan, kun lapsi syntyy. Ja ei kannata googletella noita sormiruokailuja yms. Itseni mielestä koko lapsen kasvatus on mennyt ihan höpöksi projektiksi. Siitä on tehty joku työsuoritus, missä välillä hoidetaan parisuhdetta ja isukkia, ettei se vain mene vieraisiin. Sormiruokaillaan ja pottakouluillaan ja kaikesta luonnollisesta tehdään joku iso numero.
Elämä lasten kanssa on elämää ja sinä kasvat äitinä ja mies isänä siinä samalla. Lapset oppii ja kasvaa ja lapset tuo parisuhteeseen uuden liiman.
Ne viimeiset viikot ja päivät on tuskastuttavia, koska haluaisi jo nähdä vauvan. Mutta 20 vuoden päästä ihmettelet, mihin nämä vuodet hurahti, kun sinun vieressäsi seisoo aikuinen ihminen, joka kasvoi omaksi itsekseen sinun kasvatuksesta huolimatta.
Uusi ihminen, se on aina ihme. Ole onnellinen, että sinulla on mahdollisuus kasvattaa sisälläsi hänet ja saat hoitaa ja antaa pohjan hänen elämälleen. Se on tie, mikä on ihana ja täynnä suuria tunteita. Myös niitä suruja ja huolia. Mutta myös niitä sydäntä kouraisevia onnen tunteita.
Jaksamista viimeisiin viikkoihin.
Vaikka väitetään ettei ole mitään kikka kolmosia millä synnytyksen saa alkamaan niin suosittelen koittamaan seksiä. Toimi meillä yliajalla. Pari tuntia ja vedet meni. Jos paikat on vaan kypsät niin hyvinkin voi toimia. Niinhän ne kätilötkin saattavat saada synnytyksen käynnistymään hieman kovakouraisemmalla sisätutkimuksella. Tsemppiä!
Mun harjoitussupistukset olivat todella vaimeita mutta tuntuvia. Yön yli nukuin niiden kanssa, päivällä kävin suihkussa ja kolmelta tuli mies töistä hakemaan ja sanoi että jos noi on leikkisupistuksia niin hän on lapsen eno et kamat kasaan ja menoksi. Menimme sairaalaan ja vauva syntyi aamuun mennessä. Synnytys kipuineen oli kevyempi kuin ne kuukautiskivut ennen raskautta.
Ap kauan supistuksia on tullut ja ootko seurannut tuleeko vuotoa? Jos vuodat pisaraakaan mitään niin yhteyttä välittömästi synnärille, että ottavat lapsivesinäytteen.
2-4 viikkoa maksimissaan.