Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko älykkyyttään (älykkyysosamäärää) mahdollisa kehittää?
04.04.2019 |
Eli, saan erilaisissa älykkyyttä mittaavissa testeissä esim. loogisen päättelykyvyn tehtävissä alle verrokkiryhmän pisteitä. Verbaalisen päättelykyvyn tehtävissä pääsen verrokkiryhmän keskiarvoa parempiin tuloksiin.
Jos haluaisin kehittää loogista ja numeerista päättelykykyäni, olisiko se mahdollista?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitat mensaälykkyyttä, niin sitä voi harjoitella. Toisin kuin yleisesti luullaan, mensaälykkyys ei ole todellista älykkyyttä. Se on hyvin suppea ja pinnallinen yksinkertaisten kuvioiden ratkaisun nopeustesti, eli testaa oletko nopeaälyinen yksinkertaisissa hetkellisissä asioissa. Oikeasti älykkäät pohtivat, tutkivat ja lopulta saavat aikaan jotain merkittävää. Mensaälykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, mutta hyvin he ovat itsensä brändänneet.
Kiitos päivän nauruista!
Mahtavaa mutuilua, äitisi olisi varmasti ylpeä älynlahjoistasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monia, jotka ovat verbaalisesti "älykkäitä", mutta päättelytehtävissä ja matematiikassa eivät loista. Miten se voi olla mahdollista? Vai onko Mensan testi oikeasti niin puutteellinen mittaamaan älyä? Jos älykästä on yhdistellä asioita nokkelasti ja nopeasti, niin sitähän verbaalisesti lahjakas nimenomaan tekee. Hyvää huumoriakaan ei voi olla ilman älyä.
Kulttuurissamme painotetaan matemaattista älykkyyttä. Eli siitä ollaan eniten kiinnostuneita ja siksi sitä mitataan suhteettoman paljon. Johtuu tietenkin siitä, että tekniikka on vastuussa aineellisen hyvinvointimme kasvusta.
Eikö ihmisille ole vieläkään selvää, että älykkyystestit EIVÄT MITTAA ”matemaattista älykkyyttä” vaan yleisälykkyyttä!
Oman älykkyyspotentiaalinsa voi kehittää huippuunsa harjoittelemalla. Äly tarvitsee haasteita ja materiaalia. Eli opiskelua, tietoa ja harjoitusta yms. Älyn potentiaaliset rajat ovat itsessään geneettisiä ja periytyviä. Ihmisillä on usein harhaluuloja omasta älykkyydestä - he ylimitoittavat omat älylliset kykynsä ja pettyvät kun saavat selville olevansa ihan tavallisia ihmisiä 95-105 pisteen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihe on nykyään hieman epäkorrekti poliittisesti, mutta ymmärtääkseni älykkyyosamäärää mittaavissa testeissä on mahdollista saada aikaan maksimissaan muutaman pisteen verran kehitystä ns. harjoittelemalla. Eli jos "kylmiltäsi" saisit äo-tuloksen 100, voisit teoreettisesti pystyä kasvattamaan lukemaa noin 103:n jos harjoittelisit pitkiä aikoja ratkomalla erilaisia päättelytehtäviä yms.
Suomessa on niin hieno ja perusteellinen koululaitos, että kaikkihan me olisimme 'einsteinejä' jos oppi uppoaisi jokaiseen meistä samalla tavalla. Yllättävän monet eivät sisäistä edes ensimmäisen asteen yhtälönratkaisua, jota Suomessa opetetaan jo sangen varhaisessa vaiheessa. Suurin osa toki oppii niitä muutaman ratkaisemaan muistinvaraisesti ja saa koulumatematiikasta arvosanan 5-7. Mutta ei hän ymmärrä sitä asiaa siinä taustalla. Tällainen viittaa äo-tasoon n. 90-94.
Tämä on huuhaata. Vertaisin mensatestiä ristikoiden ratkomiseen nopeasti. Harjoittelemalla kehittyy todella paljon. Todellisen älykkyyden kanssa tällä ei ole tekemistä. Mietipä maailman suuria neroja, tuskin kukaan oli mensaälykäs, vaan heidän saavutuksensa olivat vuosien tai vuosikymmenien tutkimuksen ja uteliaisuuden tulosta.
Kehittyä voi vain tiettyyn pisteeseen asti, ja sen pisteen määräävät pitkälti geenit.
Suurista tunnetuista neroista 90 % olisi takuulla pärjännyt mensan testissä. Onhan heille annettukin näitä äo-arvioita.
Kyllä voi. Reilut parikymppisenä oli hyvä kun sain edes 100, kun taas kymmenen vuotta vuohemmin koettassani noita tulokset olleet 125-135 samanlaisissa testeissä.
Lääkkeet, mielentilat yms toki vaikuttavat tuloksiin hyvin vahvasti, mutta myös elämänkokemus näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on lahjakkuutta tietyllä kapealla osa-alueella. Älykkyys on kuin kanalla nokka tai gorillalla lihakset. Sen tarkoitus on suojella itseä ja jälkeläisiä, hankkia ruokaa yms materiaalisia asioita.
Älykkyys ei tarkoita viisautta. Voit olla Mensan jäsen mutta silti "tyhmä kuin saapas" ja tehdä tyhmiä valintoja elämässäsi ja olla julma, kova ja typerä, tajuamatta sitä itse.
Toisaalta voit olla lahjakkuudeltasi vain keskitasoa, mutta sinulla voi olla runsaasti viisautta tai "sielunsivistystä".
Eli jonkinlainen "sisäinen tieto" tai vaisto tai laajempi ymmärrys. yms. jota ei voi mitata kuten älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitat mensaälykkyyttä, niin sitä voi harjoitella. Toisin kuin yleisesti luullaan, mensaälykkyys ei ole todellista älykkyyttä. Se on hyvin suppea ja pinnallinen yksinkertaisten kuvioiden ratkaisun nopeustesti, eli testaa oletko nopeaälyinen yksinkertaisissa hetkellisissä asioissa. Oikeasti älykkäät pohtivat, tutkivat ja lopulta saavat aikaan jotain merkittävää. Mensaälykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, mutta hyvin he ovat itsensä brändänneet.
Kiitos päivän nauruista!
Mahtavaa mutuilua, äitisi olisi varmasti ylpeä älynlahjoistasi!
Sattui ja kalahti vissiin johonkin mensaälykkääseen. Hölmöja on kahdenlaisia, niitä jotka hirnuvat kun eivät ymmärrä, tai sitten niitä jotka alkavat väkivaltaiseksi. Taidat olla tuo ensimmäinen, vaikka mahtaako netissä muutakaan.
Onko kukaan ylpeä sinun "älykkyydestäsi", kuin sinä itse? Siihenhän mensa on tarkoitettukin, egobuustaukseen hömelöille. Onkohan kukaan mensalainen saanut aikaan mitään ihmiskunnan kannalta merkittävää? Miksipä olisi, kun älykkyys on niin paljon kaikkea muuta kuin yksinkertaisia kuvioleikkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin hieno ja perusteellinen koululaitos, että kaikkihan me olisimme 'einsteinejä' jos oppi uppoaisi jokaiseen meistä samalla tavalla
:DDDDD
Ei jumbe, tuo oli kai vitsi?
Peruskoulu oli ainakin täysi vitsi! Wi siellä voi muuta kun tylsistyä, jos on edes vähän älyä päässä. Eikä lukiossakaan montaa läksyä joutunut tekemään, että tuli kymppejä matikasta.
t. En edes mensalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihe on nykyään hieman epäkorrekti poliittisesti, mutta ymmärtääkseni älykkyyosamäärää mittaavissa testeissä on mahdollista saada aikaan maksimissaan muutaman pisteen verran kehitystä ns. harjoittelemalla. Eli jos "kylmiltäsi" saisit äo-tuloksen 100, voisit teoreettisesti pystyä kasvattamaan lukemaa noin 103:n jos harjoittelisit pitkiä aikoja ratkomalla erilaisia päättelytehtäviä yms.
Suomessa on niin hieno ja perusteellinen koululaitos, että kaikkihan me olisimme 'einsteinejä' jos oppi uppoaisi jokaiseen meistä samalla tavalla. Yllättävän monet eivät sisäistä edes ensimmäisen asteen yhtälönratkaisua, jota Suomessa opetetaan jo sangen varhaisessa vaiheessa. Suurin osa toki oppii niitä muutaman ratkaisemaan muistinvaraisesti ja saa koulumatematiikasta arvosanan 5-7. Mutta ei hän ymmärrä sitä asiaa siinä taustalla. Tällainen viittaa äo-tasoon n. 90-94.
Tämä on huuhaata. Vertaisin mensatestiä ristikoiden ratkomiseen nopeasti. Harjoittelemalla kehittyy todella paljon. Todellisen älykkyyden kanssa tällä ei ole tekemistä. Mietipä maailman suuria neroja, tuskin kukaan oli mensaälykäs, vaan heidän saavutuksensa olivat vuosien tai vuosikymmenien tutkimuksen ja uteliaisuuden tulosta.
Kehittyä voi vain tiettyyn pisteeseen asti, ja sen pisteen määräävät pitkälti geenit.
Suurista tunnetuista neroista 90 % olisi takuulla pärjännyt mensan testissä. Onhan heille annettukin näitä äo-arvioita.
Tämä on paljon mensalaisten käyttämä itsekehuharha, eli neroille annetaan äö-pisteytys vaikka he eivät ole koskaan tehneet sellaista testiä vaan heidän älykkyytensä tulee aivan muuta kautta. Eli mensalaiset ikäänkuin nostavat omaa statusta nerojen saavutusten kautta antamalla "vertailupistemäärä", mikä on todella säälittävää, enpä säälittävämpää touhua keksi. Noiden nerojen saavutuksilla ei ole mitään tekemistä minuuttikuviotesteillä "ristikon ratkomisella", vaan he ovat olleet joko luonnon lahjakkuuksia tai hioneet taitojaan vuosikausia.
Sääli vaan että moni ihminen harhautuu pitämään mensalaisia älykkäinä. 99 % näistä ei ole mitään muuta todistetta kuin kerhon antama paperi nopeasta "ristikonratkomiskyvystä". Huraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin tiededokumentin, jossa toimittaja (muistaakseni useita dokumentteja tehnyt lääkäri Michael Mosley) testasi asian ja onnistui kuviotäydennystehtäviä harjoittelemalla nostamaan äo:taan n. 10 yksiköllä lyhyessä ajassa, muistaakseni muutamassa viikossa.
Esim. Mensan testit ovat aikarajoitteisia. Ummikolla menee jo orientoitumiseen aikaa. Muut psykologiset tekijätkin vaikuttavat eli jos on vaikka huono paineensietokyky, saattaa säheltää ja lamaantua. Tässäkin harjoittelu auttaa. Jos tietää mitä tekee, saa melko varmasti paremman tuloksen.
Vaihtelua voi varmaan silti tapahtua vain oman kapasiteetin sisällä eli harjoittelu ja suotuisat olosuhteet mahdollistavat petraamisen testissä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihe on nykyään hieman epäkorrekti poliittisesti, mutta ymmärtääkseni älykkyyosamäärää mittaavissa testeissä on mahdollista saada aikaan maksimissaan muutaman pisteen verran kehitystä ns. harjoittelemalla. Eli jos "kylmiltäsi" saisit äo-tuloksen 100, voisit teoreettisesti pystyä kasvattamaan lukemaa noin 103:n jos harjoittelisit pitkiä aikoja ratkomalla erilaisia päättelytehtäviä yms.
Suomessa on niin hieno ja perusteellinen koululaitos, että kaikkihan me olisimme 'einsteinejä' jos oppi uppoaisi jokaiseen meistä samalla tavalla. Yllättävän monet eivät sisäistä edes ensimmäisen asteen yhtälönratkaisua, jota Suomessa opetetaan jo sangen varhaisessa vaiheessa. Suurin osa toki oppii niitä muutaman ratkaisemaan muistinvaraisesti ja saa koulumatematiikasta arvosanan 5-7. Mutta ei hän ymmärrä sitä asiaa siinä taustalla. Tällainen viittaa äo-tasoon n. 90-94.
Tämä on huuhaata. Vertaisin mensatestiä ristikoiden ratkomiseen nopeasti. Harjoittelemalla kehittyy todella paljon. Todellisen älykkyyden kanssa tällä ei ole tekemistä. Mietipä maailman suuria neroja, tuskin kukaan oli mensaälykäs, vaan heidän saavutuksensa olivat vuosien tai vuosikymmenien tutkimuksen ja uteliaisuuden tulosta.
Kehittyä voi vain tiettyyn pisteeseen asti, ja sen pisteen määräävät pitkälti geenit.
Suurista tunnetuista neroista 90 % olisi takuulla pärjännyt mensan testissä. Onhan heille annettukin näitä äo-arvioita.
Tämä on paljon mensalaisten käyttämä itsekehuharha, eli neroille annetaan äö-pisteytys vaikka he eivät ole koskaan tehneet sellaista testiä vaan heidän älykkyytensä tulee aivan muuta kautta. Eli mensalaiset ikäänkuin nostavat omaa statusta nerojen saavutusten kautta antamalla "vertailupistemäärä", mikä on todella säälittävää, enpä säälittävämpää touhua keksi. Noiden nerojen saavutuksilla ei ole mitään tekemistä minuuttikuviotesteillä "ristikon ratkomisella", vaan he ovat olleet joko luonnon lahjakkuuksia tai hioneet taitojaan vuosikausia.
Sääli vaan että moni ihminen harhautuu pitämään mensalaisia älykkäinä. 99 % näistä ei ole mitään muuta todistetta kuin kerhon antama paperi nopeasta "ristikonratkomiskyvystä". Huraa.
Älykkyystestit ovat tieteellinen menetelmä mitata yleisälykkyyttä.
Sinä voit toki pitää sitä humpuukkina, ja kun noin älykäs itse olet, voisit vaikka kehittää paremman menetelmän/testin mitata asiaa :D jään odottamaan.
Kyllä se aika vähäistä taitaa olla mitä älykkyyteen pystyy vaikuttamaan.
Mielestäni on mielenkiintoinen kysymys, että miksi Afrikka on mitä on - ja toisaalta esim. Pohjois-Korea joka on rutiköyhä ja julma diktatuuri pystyy kuitenkin pitämään vanhat MiG:t lentokunnossa, päällystämään tiensä ja ylläpitämään sinänsä järjestäytynyttä yhteiskuntaa (mm. koulutus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoitat mensaälykkyyttä, niin sitä voi harjoitella. Toisin kuin yleisesti luullaan, mensaälykkyys ei ole todellista älykkyyttä. Se on hyvin suppea ja pinnallinen yksinkertaisten kuvioiden ratkaisun nopeustesti, eli testaa oletko nopeaälyinen yksinkertaisissa hetkellisissä asioissa. Oikeasti älykkäät pohtivat, tutkivat ja lopulta saavat aikaan jotain merkittävää. Mensaälykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, mutta hyvin he ovat itsensä brändänneet.
Kiitos päivän nauruista!
Mahtavaa mutuilua, äitisi olisi varmasti ylpeä älynlahjoistasi!Sattui ja kalahti vissiin johonkin mensaälykkääseen. Hölmöja on kahdenlaisia, niitä jotka hirnuvat kun eivät ymmärrä, tai sitten niitä jotka alkavat väkivaltaiseksi. Taidat olla tuo ensimmäinen, vaikka mahtaako netissä muutakaan.
Onko kukaan ylpeä sinun "älykkyydestäsi", kuin sinä itse? Siihenhän mensa on tarkoitettukin, egobuustaukseen hömelöille. Onkohan kukaan mensalainen saanut aikaan mitään ihmiskunnan kannalta merkittävää? Miksipä olisi, kun älykkyys on niin paljon kaikkea muuta kuin yksinkertaisia kuvioleikkejä.
”Onkohan kukaan mensalainen saanut aikaan mitään ihmiskunnan kannalta merkittävää? Miksipä olisi, kun älykkyys on niin paljon kaikkea muuta kuin yksinkertaisia kuvioleikkejä”
Ihmiskunnan kannalta merkittävää? On varmasti monikin. Älykkyys ei onneksi tuo mukanaan mitään pakkoa käyttää sitä muiden hyväksi.
Muuta en jaksa noin yksinkertaiselle edes vastata, tuskin ymmärtäisit kuitenkaan.
Ovatko mm. urheilukilpailutkin tarkoitettu egobuustaukseen epäurheilijoille, kuten mensan testit typeryksille tämän yhden palstaneron mukaan? :D
Faith kirjoitti:
Katsoin tiededokumentin, jossa toimittaja (muistaakseni useita dokumentteja tehnyt lääkäri Michael Mosley) testasi asian ja onnistui kuviotäydennystehtäviä harjoittelemalla nostamaan äo:taan n. 10 yksiköllä lyhyessä ajassa, muistaakseni muutamassa viikossa.
Esim. Mensan testit ovat aikarajoitteisia. Ummikolla menee jo orientoitumiseen aikaa. Muut psykologiset tekijätkin vaikuttavat eli jos on vaikka huono paineensietokyky, saattaa säheltää ja lamaantua. Tässäkin harjoittelu auttaa. Jos tietää mitä tekee, saa melko varmasti paremman tuloksen.
Vaihtelua voi varmaan silti tapahtua vain oman kapasiteetin sisällä eli harjoittelu ja suotuisat olosuhteet mahdollistavat petraamisen testissä.
Hyvin totta. Hermostuneisuus ja ahdistus eivät varmasti helpota kenenkään suoritusta. Hyvä itsetunto, rauhallisuus, kiinnostus ja itsevarmuus taas aivan varmasti. Onkohan joku joskus tutkinut paljonko noilla seikoilla on vaikusta näissä testeissä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se aika vähäistä taitaa olla mitä älykkyyteen pystyy vaikuttamaan.
Mielestäni on mielenkiintoinen kysymys, että miksi Afrikka on mitä on - ja toisaalta esim. Pohjois-Korea joka on rutiköyhä ja julma diktatuuri pystyy kuitenkin pitämään vanhat MiG:t lentokunnossa, päällystämään tiensä ja ylläpitämään sinänsä järjestäytynyttä yhteiskuntaa (mm. koulutus).
Oletko tosissasi? Pohjois-Korea on tunnettu esimerkki siitä mitä tapahtuu kun väestö kärsii laajamittaisesta nälänhädästä ja köyhyydestä, pohjois-korealaisten älykkyysosamäärä on toisin sanoen huomattavasti alhaisempi kuin etelä-korealaisten vaikka ovat geneettisesti samaa kansaa. En nyt löydä lähdettä tähän hätään, mutta jossain Pohjois-Koreaa käsittelevässä kirjassa kerrottiin, että n. neljännes jää armeijan testeissä rannalle liian alhaisen älykkyyden vuoksi. Eikä Se pohjois-Korea niin hehkeältä näytä kunhan liikutaan Pjongjangin ulkopuolelle...
Mensan testi on ihan hyvä mittari oman äo- mittaamiseen. Se että onko mensalaiset tehneet mitään ihmiskunnan hyväksi on hölmö. Tietääkseni mensalaisia on rallikuskeina, kirjailijoina ja usein insinööri/diplomi-insinööreinä. Varmaan muutama elämäntapa-työtönkin porukkaan mahtuu. No ne inssit nyt toimivat joko johto tai suunnittelutehtävissä, jotka usein vaativat yli keskitason älykkyyttä. Se 100 hemmo ei niissä usein pärjää. Ihmisten puhelimet, autot, tietokoneet, syöpälääkkeet ja avaruusteknologia on älykkäiden ihmisten suunnittelema ja kehittämiä - näihin tekoihin ei ilman älyä useinkaan pysty.
Se että mikä on paras mittari ihmisen älykkyyden selvittämiseen on jonkinasteinen mielipidekysymys johon kaikilla on vastaus. Kovista luonnontieteistä ja niitä hyödyntävistä ammateista nousee usein älykkäitä ihmisiä, sillä näiden aineiden hallitseminen vaatii usein sitä älykkyyttä ja vuosien harjoittelua ja opiskelua. Joku toi esiin, että älykkyys on kapea-alaisuutta ja näinhän ei ole. Älykkyys on laaja-alaista asioiden hallintaa ja uteliaisuutta. Se on loogista ja analyyttistä jossa aivojen osa-alueet toimivat hyvin yhteen. Älykkäät ihmiset ovat usein ystävällisiä, ymmärtäväisiä ja väärin ymmärrettyjä. Ja äly jos mikä aiheuttaa kateutta vähemmän älykkäissä. Älykkäillä myös on älykkäitä harrasteita - tai sitten työ vaatii sen kapasiteetin käyttöönottoa, joten harrasteena ovat jotain "älyvapaata". Jos ihminen raivaa tiensä ylös yhteiskunnan hierarkiassa, niiden eri osa-alueilla tai saavuttaa taloudellista tai poliittista omaisuutta/valtaa, on hän suurella todennäköisyydellä kokonaisvaltaisesti älykäs yksilö.
Alue: Aihe vapaa
Äly on kuin hevosvoimat moottorissa, mutta kukaan älykäs ei toimi sadan prosentin tehokkuudella. Tehokkuutta voi nostaa mm. elämäntavoilla, jolloin tyhmempi voi päihittää älykkään.