Miksi kaikissa laitoksissa, joissa ihmiset ovat pitkään, on nyt havaittu kamalia ongelmia ja ihmisarvoa nöyryyttävää kohtelua?

En tiedä onko tämä aivan totta, mutta yksi asia joka voisi vaikuttaa tällaiseen kuvaan, on se miten helposti ihmiset valittavat.

Ajatellaanpa asiaa siltä kantilta, miten paljon vaaditaan että ihminen valittaa jostain. Jos menet sairaalaan lyhyeksi ajaksi ja saat sieltä suht huonoa kohtelua, olet helpottunut kun pääset pois. Jos mietit että pitäisikö valittaa, et sitä kovin todennäköisesti tee, kun olet päässyt pois normaaliin elämään. Muistosi lyhyestä ikävästä kokemuksesta haljahtuvat. Eivätkä ne vaikuta kokonaishyvinvointiisi.

Mutta jos olet jossain pitkän aikaa ja saat huonoa hoitoa, niin paljon todennäköisemmin valitatkin siitä.

Enemmän valituksia -> enemmän huomiota asialle.

Hyvä kysymys. Voisiko syynä olla se, ettei  näihin aiheisiin ole haluttu kajota, koska sama vyyhti sisältää valtavan henkisen ja materialistisen korruption..? Lisäksi se, että suomalaiset eivät ole järin rohkeita vaatimaan muutosta. Eikä siihen kukaan yksin edes pysty - järjestelmä suojelee itseään monipuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko tämä aivan totta, mutta yksi asia joka voisi vaikuttaa tällaiseen kuvaan, on se miten helposti ihmiset valittavat.

Ajatellaanpa asiaa siltä kantilta, miten paljon vaaditaan että ihminen valittaa jostain. Jos menet sairaalaan lyhyeksi ajaksi ja saat sieltä suht huonoa kohtelua, olet helpottunut kun pääset pois. Jos mietit että pitäisikö valittaa, et sitä kovin todennäköisesti tee, kun olet päässyt pois normaaliin elämään. Muistosi lyhyestä ikävästä kokemuksesta haljahtuvat. Eivätkä ne vaikuta kokonaishyvinvointiisi.

Mutta jos olet jossain pitkän aikaa ja saat huonoa hoitoa, niin paljon todennäköisemmin valitatkin siitä.

Enemmän valituksia -> enemmän huomiota asialle.

Voi olla noinkin. Mutta minä olen kuluneen viiden vuoden aikana joutunut neljästi sairaalaan. Sairaalassaoloaikani on ollut 2 vrk-7 vrk kerrasta riippuen. Joka kerta sain hyvää kohtelua, ihan hyvää ruokaa, ihan hyvää hoitoa ja ystävällistä palvelua. Mutta tämän saman kuluneen viiden vuoden aikana olen sivusta seurannut lähipiirissäni ikäviä asioita vammaislaitoksessa, kahdessa päiväkodissa ja kahdessa vanhainkodissa. Ei kai se ihan sattumaa voi olla?

Olen ollut töissä useissa vanhustenhoidon yksiköissä ja lapseni ovat myös olleet hoidossa useassa päiväkodissa. Päiväkodeissa hoito on ollut hyvää ja asiallista, vanhusten puolella kokemukset kirjavampia. Suurin osa hoitajista kohtelee ja hoitaa vanhuksia todella hyvin, mutta aina mukaan mahtuu pari mätää omenaa, joka eivät ole oikealla alalla. Jostain syystä nämä on kuitenkin vakituisiin toimiin muinoin valittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko tämä aivan totta, mutta yksi asia joka voisi vaikuttaa tällaiseen kuvaan, on se miten helposti ihmiset valittavat.

Ajatellaanpa asiaa siltä kantilta, miten paljon vaaditaan että ihminen valittaa jostain. Jos menet sairaalaan lyhyeksi ajaksi ja saat sieltä suht huonoa kohtelua, olet helpottunut kun pääset pois. Jos mietit että pitäisikö valittaa, et sitä kovin todennäköisesti tee, kun olet päässyt pois normaaliin elämään. Muistosi lyhyestä ikävästä kokemuksesta haljahtuvat. Eivätkä ne vaikuta kokonaishyvinvointiisi.

Mutta jos olet jossain pitkän aikaa ja saat huonoa hoitoa, niin paljon todennäköisemmin valitatkin siitä.

Enemmän valituksia -> enemmän huomiota asialle.

Voi olla noinkin. Mutta minä olen kuluneen viiden vuoden aikana joutunut neljästi sairaalaan. Sairaalassaoloaikani on ollut 2 vrk-7 vrk kerrasta riippuen. Joka kerta sain hyvää kohtelua, ihan hyvää ruokaa, ihan hyvää hoitoa ja ystävällistä palvelua. Mutta tämän saman kuluneen viiden vuoden aikana olen sivusta seurannut lähipiirissäni ikäviä asioita vammaislaitoksessa, kahdessa päiväkodissa ja kahdessa vanhainkodissa. Ei kai se ihan sattumaa voi olla?

Sairaalat ovat paljon valvotumpia ja kontrolloidumpia laitoksia kuin esimerkiksi mainitsemasi muut hoivaa antavat laitokset. On tiukat säännöt ja linjat, joiden mukaan mennään. On hoitotakuut ja muut. Epäkohtiin puututaan hyvin nopeasti ja jo tuo puuttumisen pelko estää epäkohtia. On potilasasiamies ym.

Nämä hoivalaitokset, päiväkodit ym. No niissähän on sitten niin montaa eri tapaa toimia ja tarjota sitä "palvelua" kun on paikkojakin ja palveluntarjoajia. Ja kun monella (=yksityiset) on tarkoituksena tuottaa voittoa, niin se voittohan revitään palvelujen laadusta ja henkilökunnan määrästä. Tai ne kunnallisen puolen säästöt. Näissä paikoissa on hoitajalla tosi iso riski itselläkin alkaa tehdä työtä huonosti ja asiattomasti, se on mielen puolustusmekanismi kun on niin iso ristiriita siitä että tietää että hoito on huonoa mutta ei voi vaikuttaa mitenkään. Sitä vaan sitten sulkee mielensä ja hoitaa asukkaat/lapset/vanhukset liukuhihnana. Koko ajan kärkkyy uutta työpaikkaa jossa voisi ja jaksaisi tehdä työn oikein.

Valvonta on lähinnä omavalvontaa, laatukriteerit kaunista sanahelinää, epäkohdista ei seuraa mitään vakavampaa vaikka ne ulkopuolelle paljastuisikin, kunhan yrityksen johto lupaa vähän korjata huomattuja epäkohtia niin sillä selvä. Riittää kun lupaillaan, todella pitkään saa tilanne jatkua ennen kuin oikeasti puututaan ulkopuolelta. Ja koko ajan rahaa valuu yrityksen johdolle, kun kaikessa säästetään, sehän se tärkeintä on.

Lisäksi sekä yksityisellä että julkisella puolella kun omaiset huomaa epäkohtia, aina neuvotaan että ensin pitää ottaa yhteyttä kys. paikkaan asioiden korjaamiseksi. Ja eihän mitään tapahdu kun valitukset ym. kuitataan vaan hankalina omaisina tai huonoina hoitajina sillä eihän voida myöntää että koko toiminnassa olisi jotain vikana.