Lue keskustelun säännöt.
Uskomatonta mutta totta! Olen 30-vuotias, valmistun DI:ksi ennen kesää ja poikuus on tallella!
03.04.2019 |
Neljä vuotta sitten työelämä vei ja kävin puuttuvat kurssit työn ohella. Ennen sitä osallistuin tapahtumiin ja yritin parhaani mukaan verkostoitua.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Jotakin kertoo naisten prioriteeteista ja miesmausta se, että 100% varmasti löytää enemmän kokemattomia miehiä keskisuuresta insinööritoimistosta kuin keskisuuresta vankilasta.
Kaikenmaailman sarjakuristajat kylpee naisissa ja saa kosintakirjeitä vankilaan, mutta lainkuuliainen kiltti koulutettu hyvä mies saa vain "olet kiva, mutta...."
Varmaan noin. Mutta sieltä insinööritoimistosta löytyy luultavasti enemmän myös sellaisia, joilla on vakaa ja pitkäaikainen parisuhde normaalin naisen kanssa. Jos tavoitteena ei ole pelkästään saada naista, vaan kunnon parisuhde, on insinöörin ura paljon parempi valinta kuin linnakundin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muutaku valmistumisen jälkeen naimaan. Sano.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei oltaisiin niin ilkeitä, vaan toivotaan aidosti, että ap löytää kunnon naisen vierelleensä!
Jokaisella on oikeus saada perustavanlaatuiset tarpeensa toteutettua!
Mikä oikeus? Ei kenelläkään ole oikeutta puolisoon tai seksiin. Haluatko pakottaa naiset antamaan ap:lle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet niin aikaansaamaton nahjus, että kestää yli kolmekymppiseksi asti suorittaa yksi loppututkinto, niin ei ihme, ettei naisia ole joka sormelle, tai millekään yhdestätoista ilmeisesti, riittänyt. Et ole mitään alfamateriaalia.
Ja oma yliopistourasi rajoittuu enintään valintakokeeseen.
Jos tuo osoittaa nokkeluutesi ja verbaliikkasi maksimitason, niin yhä vähemmän ihmettelen vaikeuksiasi opiskella tai pariutua. Itse valmistuin DI:ksi 26-vuotiaana ihan normiajassa, hyvin arvosanoin, josta suoraan jatko-opintoihin ja töihin. Puoliso oli jo ennen opiskelun alkua.
Sepä jos on munat, niin valtio tekee muutoksia noihin suunnitelmiin.
Höpö höpö. Palvelin isänmaata 365 vuorokautta. Johtajakoulutuksestahan sinänsä oli jopa hyötyä, sillä kun sai muutamia opintopisteitä hyvitystä tutkintoon. Tai olisi saanut. En muista hyödynsinkö niitä.
Muuten hyvä mutta vuoden palvelus kesti normaalisti 360 päivää eikä 365 vuorokautta :)
No voin sanoa samanikäisenä naisena et älä herra isä kerro jos joskus pukille pääset, voin vannoa että sulle nauretaan kaveriporukalla sen jälkeen.
Kokemusta on, mutta minkäs teet kun mies oli 29 eikä osannut tehdä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet niin aikaansaamaton nahjus, että kestää yli kolmekymppiseksi asti suorittaa yksi loppututkinto, niin ei ihme, ettei naisia ole joka sormelle, tai millekään yhdestätoista ilmeisesti, riittänyt. Et ole mitään alfamateriaalia.
Ja oma yliopistourasi rajoittuu enintään valintakokeeseen.
Jos tuo osoittaa nokkeluutesi ja verbaliikkasi maksimitason, niin yhä vähemmän ihmettelen vaikeuksiasi opiskella tai pariutua. Itse valmistuin DI:ksi 26-vuotiaana ihan normiajassa, hyvin arvosanoin, josta suoraan jatko-opintoihin ja töihin. Puoliso oli jo ennen opiskelun alkua.
Sepä jos on munat, niin valtio tekee muutoksia noihin suunnitelmiin.
Höpö höpö. Palvelin isänmaata 365 vuorokautta. Johtajakoulutuksestahan sinänsä oli jopa hyötyä, sillä kun sai muutamia opintopisteitä hyvitystä tutkintoon. Tai olisi saanut. En muista hyödynsinkö niitä.
Muuten hyvä mutta vuoden palvelus kesti normaalisti 360 päivää eikä 365 vuorokautta :)
Hyvä yritys mutta pieleen meni tuokin. Se oli 362 päivää, kun tarkistin. Hyvä silti että kauhea virheeni tuli oikaistua.
Vierailija kirjoitti:
No voin sanoa samanikäisenä naisena et älä herra isä kerro jos joskus pukille pääset, voin vannoa että sulle nauretaan kaveriporukalla sen jälkeen.
Kokemusta on, mutta minkäs teet kun mies oli 29 eikä osannut tehdä yhtään mitään.
Ja menit juoruamaan hänestä koska...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea valmistumisestasi. Eikä poikuus kai mikään mainitsemisen arvoinen asia ole. Kun kohtaat sen sopivimman ja myös fiksun kumppanin on aivan sama, millainen kokemus sinulla on seksistä.
Se, mitä kokemukseksi usein kutsutaan, on valitettavan usein oman tyydytyksen hakemista ja keskittymistä ns omaan orgasmiin. Sitten kun on iän puolesta jo myöhäistä ryhdytään miettimään olisiko tärkeää myös saada toinen tuntemaan mielihyvää. Myös moni panee kännipäissään ja jolloin käsitykset omista kyvyistä, ns kokemuksesta, ovat liioiteltuja. Rehellisiä, avoimia ja herkkätunteisia rakastajia saa hakea.
Älä sure tuota poikuuttasi,jos menet ravintolaan ja ilmoitat,että olet DI ja olet selvinpäin niin naiset tappelevat sinusta vessassa.Pääkaupunkiseudulla on miesten suhteen rajalliset markkinat,joten muista selvin päin ja mieluiten muna pystyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin kamalaa puhetta naisen reiästä ja toiseksi : insinööreissä ei ole mitään vikaa mutta monella heistä on vähä outo huumori ja rajoittuneet sosiaaliset taidot.
Sama tilanne oli itsellä. Jos tilanne haittaa, annan kaksi vinkkiä:
1. Mene ulkomaille töihin. Olet oikeasti todella haluttu, jos saat yhtään suuta auki. Ulkomaalaiset naiset pitävät älykkäistä, ahkerista ja kouluttautuneista miehistä
2. Hanki rinnalle toinen tutkinto naisvaltaiselta alalta. Osallistu kaikkiin mahdollisiin bileisiin ja muihin. Tuo esiin DI-taustasi ja korosta, että insinöörimaailma on turhan kova makuusi. Vaikutat samalla herkältä, älykkäältä ja monipuoliselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaille vain perhettä perustamaan ja porschea ja isoa taloa ostamaan. Suomessa naiset tappelee sossu-ranesta ja väpestä ja siideripullosta. Kaikki muu on homoa ja neideille.
Haluaako AP pelkkää seksiä vai rakastavan kumppanin ja puolison?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet niin aikaansaamaton nahjus, että kestää yli kolmekymppiseksi asti suorittaa yksi loppututkinto, niin ei ihme, ettei naisia ole joka sormelle, tai millekään yhdestätoista ilmeisesti, riittänyt. Et ole mitään alfamateriaalia.
Ja oma yliopistourasi rajoittuu enintään valintakokeeseen.
Jos tuo osoittaa nokkeluutesi ja verbaliikkasi maksimitason, niin yhä vähemmän ihmettelen vaikeuksiasi opiskella tai pariutua. Itse valmistuin DI:ksi 26-vuotiaana ihan normiajassa, hyvin arvosanoin, josta suoraan jatko-opintoihin ja töihin. Puoliso oli jo ennen opiskelun alkua.
No nyt ei tarkoitettu parturikampaajahomoja vaan normaalia heterosuhdetta.
Hm... tuossa iässä minulla oli DI-tutkinto, DI-mies, 8 vuotta työelämää, kaksi lasta & kolmas melkein ja taloremppa kesken. Teillä úliopistossa menee asiat vähän hittaamman kaavan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet niin aikaansaamaton nahjus, että kestää yli kolmekymppiseksi asti suorittaa yksi loppututkinto, niin ei ihme, ettei naisia ole joka sormelle, tai millekään yhdestätoista ilmeisesti, riittänyt. Et ole mitään alfamateriaalia.
DI:lle keskiarvo valmistumiseen on yli 8v.
On yksi vaikeimmista yliopistotutkinnoista, tietenkin DI:n alasta riippuen, mutta opintopisteet ovat tiukassa, ryhmätöitä paljon ja itsenäisesti nopeammin eteneminen hyvin vaikeaa. KTM-tutkinnossa saa samantapsisesta kurssista kaksi kertaa enemmän opintopisteitä.
Uskomatonta, olen 36v., valmistuin 29-vuotiaana, olen nyt ihan eri työssä kuin mihin valmistuin, neitsyys on tallella.
Mikähän mahtoi olla aloituksen pointti...?
Heh mä olen 29v ja parhaillaan dippaa teen, syksyllä saan paperit... onneksi olkoon sinulle valmistumisesta!
Panotouhuihin mulla ei paljon ole sanottavaa, yksityisasioitahan ne on.
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne oli itsellä. Jos tilanne haittaa, annan kaksi vinkkiä:
1. Mene ulkomaille töihin. Olet oikeasti todella haluttu, jos saat yhtään suuta auki. Ulkomaalaiset naiset pitävät älykkäistä, ahkerista ja kouluttautuneista miehistä
2. Hanki rinnalle toinen tutkinto naisvaltaiselta alalta. Osallistu kaikkiin mahdollisiin bileisiin ja muihin. Tuo esiin DI-taustasi ja korosta, että insinöörimaailma on turhan kova makuusi. Vaikutat samalla herkältä, älykkäältä ja monipuoliselta
Mulle naisena on annettu samoja ohjeita. No, olen asunut 8 vuotta ulkomailla (töissä, en lähtenyt miestä metsästämään) sekä työpaikoillani on ollut enemmän miehiä kuin naisia. Samoin jossain vaiheessa jaksoin käydä kaikenlaisissa tapahtumissa. Tuloksena edelleen nollat treffit! N36
Höpö höpö. Palvelin isänmaata 365 vuorokautta. Johtajakoulutuksestahan sinänsä oli jopa hyötyä, sillä kun sai muutamia opintopisteitä hyvitystä tutkintoon. Tai olisi saanut. En muista hyödynsinkö niitä.